Pääministeri Viktor Orbán löi viime viikolla lisää löylyä kiistaan Unkarin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.
Orbán ilmoitti sosiaalisessa mediassa julkaisemallaan videolla, että maassa järjestetään kansanäänestys uudesta laista, jota kansainväliset järjestöt ja Unkarin oppositio ovat kutsuneet homovastaiseksi.
Orbánin kansalliskonservatiivisen hallituksen ajama niin sanottu lastensuojelulaki tuli jo voimaan heinäkuun alussa. Se kieltää muun muassa homoseksuaalisuuden ja transsukupuolisuuden "mainostamisen" alaikäisille.
Käytännössä sateenkaarivähemmistöistä ei enää saa opettaa kouluissa, ja aihetta käsittelevät elokuvat, sarjat ja kirjat on kielletty alle 18-vuotiailta. Laki on osa vuosia jatkunutta vähemmistöjen oikeuksien kaventamista Unkarissa.
Euroopan komissio on kutsunut lakia häpeälliseksi ja EU:n oikeusvaltioperiaatteiden vastaiseksi.
– Viime viikkoina Bryssel on selkeästi hyökännyt Unkaria vastaan lastensuojelulain vuoksi. Unkarin lait eivät salli seksuaalipropagandaa päiväkodeissa, kouluissa, televisiossa ja mainoksissa, Orbán sanoi videolla.
Johdattelevia kysymyksiä uudesta laista
Pääministerin mukaan Unkarin suojelemiseksi tarvitaan nyt kansan ääntä.
Kansanäänestyksessä on muutama johdatteleva kysymys, joihin vastataan kyllä tai ei. Jotta hallituksen kanta ei vain jäisi epäselväksi, Orbán on varmuuden vuoksi suoraan kehottanut kansalaisia vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ei.
Kysymyksissä, jotka on listannut muun muassa riippumaton unkarilaismedia Telex, samansuuntainen sisältö on muotoiltu hieman eri tavoin. Tiivistettynä kysymykset kuuluvat:
- Kannatatko sitä, että julkisessa koulujärjestelmässä tutustutetaan alaikäisiä lapsia seksuaalisiin suuntauksiin ilman vanhempien hyväksyntää?
- Kannatatko sukupuolenkorjaushoitojen mainostamista ja tarjoamista alaikäisille lapsille?
- Kannatatko lasten seksuaaliseen kehitykseen vaikuttavan mediasisällön jakamista ilman rajoituksia?
Kansallinen vaalilautakunta hyväksyi kysymykset perjantaina.
Kansanäänestys osana vaalikampanjaa
Orbán on käyttänyt samaa taktiikkaa aiemminkin, kun napit ovat olleet EU:n kanssa tavallista enemmän vastakkain.
Vuonna 2016 unkarilaisilta kysyttiin kansanäänestyksessä pakolaiskiintiöön viitaten, haluavatko he, että EU voi määrätä Unkariin maahanmuuttajia jopa ilman maan parlamentin hyväksyntää.
Pakolaisäänestyksessä hallituksen kanta sai yli 98 prosenttia annetuista äänistä. Toisaalta äänestysprosentti oli niin pieni, että tulos oli juridisesti mitätön.
Se ei estänyt Orbánia kehumasta tulosta erinomaiseksi ja näpäytykseksi Brysselille. Myöskään sateenkaarivähemmistöjä koskevassa kansanäänestyksessä hallitusta tuskin haittaa, vaikka enemmistö äänioikeutetuista boikotoisi äänestystä.
Arvostelijoiden mukaan Orbánilla on kansanäänestykselle monia syitä, joita ei kerrota julkisesti.
Äänestyksen ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu, mutta siitä kerrottiin hyvin pian sen jälkeen, kun kansainvälinen toimittajaryhmä paljasti Unkarin vakoilleen kansalaisiaan israelilaisella Pegasus-haittaohjelmalla.
Hallituksen on kritisoitu yrittäneen kääntää kansanäänestyksellä huomio vakoilukohusta johonkin muuhun. Tämän hallitus kiistää.
Toisaalta Orbánin epäillään vuodenvaihteeseen kaavaillulla kansanäänestyksellä yrittävän energisoida Fidesz-puolueensa kannattajia ennen ensi kevään parlamenttivaaleja.
Emoji-kampanjassa hallituksen tunteet pelissä
Kansanäänestys sateenkaarivähemmistöjä koskevasta laista ei ole ainoa asia, jossa Unkarin hallitus hakee nyt tukea kansalta.
Ympäri maata on heinäkuussa ilmestynyt suuria katukylttejä ja banderolleja, joissa kehotetaan ihmisiä vastaamaan kansalliseen mielipidekyselyyn hallituksen politiikasta. Suurin osa kysymyksistä koskee taloutta, mutta mukana on myös arvokysymyksiä.
– Unkarissa on koko ajan meneillään kiihkeä valtakamppailu. Epäilemättä kansanäänestyksen ja kansallisen kyselyn päätarkoitus on aktivoida Fideszin omia kannattajia, sanoo Itä-Eurooppaan erikoistunut yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.
Kyselyn näyttävässä katumainoskampanjassa on lyhyitä kysymyksiä ja niiden perässä emoji-hymiöitä, joista on tulkittavissa hallituksen kanta kuhunkin asiaan.
“Korottaisitko minimipalkkaa?” Hymyilevä emoji. “Suututtaako Bryssel?” Kiroileva emoji. “Raivostuttaako laiton maahanmuutto?” Räjähtävä pää -emoji. “Huolettaako lapsiin kohdistuva seksuaalipropaganda?” Vihainen tai kiroileva emoji.
– Mainoskampanja on aikamoinen provokaatio, sanoo Nyyssönen.
Hän arvelee, että emojeilla yritetään vedota myös nuorempaan ikäluokkaan.
Nyyssösen mukaan jokavuotinen kansallinen kysely on enemmän kuin mielipidetutkimus, mutta vähemmän kuin kansanäänestys. Tämän vuoden uusi asia on kysymys “seksuaalipropagandasta”.
– Kysely on hallituksen manipulaation muoto. Kysymyksiin ei oikein voi vastata muuten kuin hallituksen toivomalla tavalla. Tuloksilla hallitus voi sanoa, että sen politiikka perustuu kansan ääneen.
Itse kyselyssä on 14 kysymystä, joista yksi koskee lastensuojelulain kannatusta. Kysymyksen johdannossa alustetaan, että “George Sorosin rahoittamat organisaatiot ovat masinoineet laajan kansainvälisen hyökkäyksen Unkarin lastensuojelulakia vastaan. Laki kieltää seksuaalipropagandan kohdentamisen lapsille päiväkodeissa ja kouluissa sekä mediassa.”
Soros on unkarilaistaustainen, liberaaleja kansalaisjärjestöjä tukeva miljardööri, jota Orbánin hallitus on jo pitkään mustamaalannut Unkarin verivihollisena.
“EU:n täytyy olla vahva”
On olemassa pieni mahdollisuus, että pääministeri Orbán häviää ensi kevään parlamenttivaaleissa, arvioi Keski-Euroopan yliopiston Demokratia-instituutin johtaja Éva Fodor.
Vaalien lähestyessä Orbán kiihdyttää Fodorin mukaan viholliskuvien lietsontaa, joka tällä hetkellä kohdistuu EU:n lisäksi erityisesti sateenkaarivähemmistöihin. Osansa tästä sai myös Fodorin edustama yksityinen liberaali yliopisto, joka häädettiin Unkarista Itävaltaan vuonna 2018.
Tulevissa vaaleissa oppositiopuolueet ovat ensimmäistä kertaa liittoutuneet, yhteisenä tavoitteena Orbánin kukistaminen. Kuuden puolueen vaaliliitto on kuitenkin erittäin hajanainen. Siihen kuuluu puolueita vasemmistosta ja vihreistä laitaoikeistoon.
EU on uhannut Unkaria talouspakotteilla, jos sateenkaarivähemmistöihin kohdistuvaa uutta lakia ei kumota. Fodorin mukaan opposition olisi voittaakseen kyettävä osoittamaan äänestäjille, että EU:n mahdolliset pakotteet johtuvat Orbánin hallituksen politiikasta.
– Mutta EU:n täytyy olla vahva, ja opposition täytyy olla riittävän järjestäytynyt saadakseen tästä poliittista pääomaa itselleen. Kummankaan ehdon täyttyminen ei näytä kovin varmalta, Fodor sanoo.
Myös Helsingin yliopiston tutkija Katalin Miklóssy on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa EU on jahkailullaan pettänyt Unkarin opposition pahemman kerran.
– Ja vaikka oppositio nykytilanteessa pääsisi valtaan, se olisi todella heikko ja Fidesz voisi tehdä paluun paljon voimakkaampana, sanoo Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava.
– Orbánin hallitus on 12 vuoden aikana tehnyt maahan niin suuria rakenteellisia muutoksia, että opposition pääseminen hallitusvastuuseen ei edes tarkoittaisi todellista vallanvaihtoa.
Fidesz on valtakaudellaan järjestelmällisesti heikentänyt yliopistojen, median, oikeuslaitoksen, kansalaisjärjestöjen, vähemmistöjen ja opposition asemaa. Demokratian tilaa mittaava Freedom House luokittelee Unkarin vain osittain vapaaksi valtioksi.
Orbánilla on tosin nyt muitakin syitä takertua valtaan.
– Oppositio on alkanut liputtaa, että pannaan Fideszin poliitikot oikeuden eteen kaikista heidän rötöksistään ja korruptiosta. Sitä he ehkä pelkäävät enemmän kuin vallan menetystä, Miklóssy sanoo.
Lue myös:
Unkarin pääkaupungissa tuhannet marssivat seksuaalivähemmistöjen aseman heikentämistä vastaan
Pääministeri Orbán: Unkari järjestää kansanäänestyksen EU:n vastustamasta laista