Jalasjärveläisen Pentti Rajamäen vieraskamarin hyllyssä on noin 130 herätyskelloa.
Kirjahyllyyn on rakennettu lisätilaa, jotta kaikki kokoelman kellot mahtuvat näytille. Kirjat on viety varastoon.
Noin 130 kellosta kuutisenkymmentä käy varmasti, Rajamäki lupaa.
Osa kelloista on vedetty käyntiin unikeonpäivän ja haastattelun kunniaksi. Jo näistä muutamasta kellosta syntyy vieraskamariin melkoinen raksutus, pärinästä puhumattakaan.
– Kylään tulleelle tyttärelle tein joskus jäynää ja vedin käyntiin muutaman kellon. Hän etsi ne tuolta hyllystä ja toi pois huoneesta, Rajamäki nauraa.
Kirppareilta, huutokaupoista ja ystäviltä
Rajamäki keräilee mekaanisia "väkkärikelloja". Kokoelman vanhimmat kellot ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, uusimmat 1980-luvulta.
Kokoelmansa ensimmäisen kellon Rajamäki haki paikallisesta kelloliikkeestä parisenkymmentä vuotta sitten tarpeeseen, kun entisestä hajosi vieteri ja uusi väkkäri oli saatava.
– En saa nukutuksi, jos herätyskello ei raksuta vieressä, Rajamäki sanoo.
Nykyään herätystä ei enää tarvita joka aamu. Poikkeustilanteissa väen herättää kuitenkin edelleen mekaaninen väkkärikello.
– En niitä eläkkeellä enää tarvitse, mutta ei niitä hukkaankaan laiteta. Me heräämme luonnon ääniin nykyisin.
Kokoelman kellot on hankittu kirppiksiltä ja huutokaupoista, ja osan ystävät ovat tuoneet, Rajamäki kertoo.
– Kun ihminen täyttää 50 vuotta, alkaa tulla jonkunlaisia vanhuudenoireita ja pitää alkaa kerätä kaikkea vanhaa. Silloin katuu sitä, että on omasta kodista ja lapsuudenkodistakin heittänyt tavaraa menemään, Rajamäki sanoo.
Herättäjäksi ja sisustuselementiksi
Vaikka moni herää nykyään kännykän herätysääneen, on perinteisille herätyskelloillekin yhä kysyntää. Ajannäyttämisen lisäksi kellot ovat sisustuksellisia elementtejä.
Keskisen Kello Oy:stä Tuurista ja Kultatähdestä Seinäjoelta kerrotaan, että mekaanisia ja paristollisia herätyskelloja myydään tasaiseen tahtiin.
Yritysten mukaan herätyskelloja ostavat etenkin vanhemmat pienille koululaisille. Herätyskellojen myynnissä onkin odotettavissa pieni piikki nyt koulujen alkaessa.
Muita kohderyhmiä ovat ne aamu-uniset, joita kännykän ääni ei herätä, ja he, joilla herätyskello pitää olla yöpöydällä, koska se on aina ollut siinä.
– Se ero on, että ennen herätyskello tikitti, mutta nyt koneistot ovat muuttuneet niin, että viisari liukuu eikä sen askella eteenpäin eli käyntiääntä kellosta enää kuulu, sanoo Jari Rajalampi Keskisen Kellosta.
Herätyskellojen pärinä-ääni testataan aina ennen kuin kello luovutetaan asiakkaalle. Herätysääniä myös vertaillaan joskus niin, että kotiin lähtee se, jonka räminään asiakas arvelee varmimmin heräävänsä.
Unikeonpäivä
Tänään tiistaina 27. heinäkuuta Suomessa vietetään unikeonpäivää. Juhlallisuudet keskittyvät perinteisesti Naantaliin, missä aamulla herätettiin valtakunnan virallinen Unikeko viskaamalla tämä veteen.
Käytätkö herätyskelloa vai kännykän herätystoimintoa? Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28. heinäkuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: Naantalin väistyvä kaupunginjohtaja Jouni Mutanen on Valtakunnan Unikeko – sai raikkaan merivesiherätyksen perinteisin menoin