Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan etäopetukseen siirtyminen kouluissa on vasta viimeinen keino, jos pahenevan koronatilanteen takia tarvitaan lisärajoituksia.
Andersson lähtee siitä, että lapset ja nuoret pääsevät lähiopetukseen, kun koulut alkavat lähiviikkoina.
– Peruskoulun ja toisen asteen osalta painottaisin, että tarve lähiopetukselle on erittäin suuri. Tiedetään, että kulunut vuosi on vaikuttanut keskeisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja myöskin synnyttänyt oppimisvajetta niin perusopetuksessa kuin toisella asteella. Hyvinvoinnin ja oppimisvajeen paikkamisen näkökulmasta lähiopetukseen palaaminen on erittäin tärkeää, Andersson sanoo Ylelle.
Andersson muistuttaa hallituksen linjanneen keväällä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tulee olla aina viimesijaisia. Tämä tarkoittaa, että kaikki muut rajoitukset pitää ottaa ensin käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että kasvavilla tartuntaluvuilla lähiopetus voi olla vaarassa koulujen alkaessa. Erityisesti Varhila mainitsi korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, mutta myös toisen asteen eli lukiot ja ammattiopistot. Keskiviikkona todettiin jo 765 uutta koronatartuntaa.
Ravintolarajoitusten tiukennukset ja rokotukset ensin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat myös, että juuri nyt korona leviää erityisesti 18–21-vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa.
– Meidän lähtökohta on, että lähiopetusta järjestetään nyt syksyllä. Jos tämä tautitilanne näyttää siltä, että lisää rajoituksia tarvitaan, ensin pitää käyttää kaikki muut keinot, joilla voidaan saada tartuntojen määrä vähenemään nuorten aikuisten piirissä ennen kuin voidaan edes keskustella laajamittaisesta etäopiskelusta, ministeri alleviivaa.
Anderssonin mukaan esimerkiksi ravintolarajoitusten kiristäminen voisi olla keino, jolla nuorten aikuisten tartunnat saataisiin etäopetusta paremmin kuriin.
– Pidän todennäköisenä, että hallitus joutuu keskustelemaan uudestaan ravintolarajoituksista ja siitä, mitä muuta tarvitaan, että tilanne saadaan hallintaan.
– Pidän myös tärkeänä, että hallituksen piirissä käsitellään rokotustilannetta ja rokotusten mahdollisimman ripeää etenemistä. Nuorilla aikuisilla on tällä hetkellä mahdollista saada koronarokote. Miten voisimme ohjauksella entistä voimakkaammin painottaa, että heidän on syytä ottaa rokote, ministeri sanoo.
Paikallisten tautiryppäiden takia perusopetuksessa tai toisella asteella voidaan kuitenkin joutua vielä turvautumaan etäopetukseen tai vaihteluun lähi- ja etäopintojen välillä.
Perusopetuslakiin tehdyt muutokset mahdollistavat poikkeukselliset opetusjärjestelyt kuntien päätöksellä, jos paikallinen epidemiatilanne sitä vaatii.
– Mistään laajamittaisista valtakunnallisista etäopetuslinjauksista ei ole keskusteltu. Hallitus sopi viime keväänä, ettei sellaisia linjauksia enää tehdä perusopetuksen osalta, Andersson kertoo.
Korkeakouluilla taas on autonomia, joten ne voivat päättää itse, missä muodossa opetus syksyllä järjestetään.
Epidemiastrategia myllätään perin pohjin
Hallitus neuvottelee ensi viikolla epidemianhallinnan hydridistrategiasta.
Li Andersson muistuttaa, että valtaosalla väestöstä ei ole vielä kahta rokotetta, joten rajoituksista pitää edelleen puhua, mutta sen rinnalla on saatava rokotukset etenemään mahdollisimman sujuvasti. Elokuussa voidaan mahdollisesti aloittaa jo 12–15-vuotiaiden rokottaminen.
Anderssonin mukaan rokotusten eteminen on tärkeää juuri siitä syystä, ettei rajoitustoimia ei voida pitää yllä loputtomiin.
– Lasten ja nuorten osalta tämäkin aika on ollut jo liian pitkä.
Andersson sanoo suhtautuvansa myös koronapassiin avoimin mielin. Sillä voitaisiin helpottaa kulttuuri- ja tapahtuma-alan ahdinkoa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) oli eilen Ylen haastattelussa sitä mieltä, ettei pelkkä stategian päivitys riitä, vaan nykytilanteessa, jossa deltavariantti jyllää ja rokotukset etenevät hyvin tarvitaan kokonaan uusi suunnitelma, joka huomion terveyden lisäksi myös talousasiat ja muut tarpeet. Koronavirus on tullut jäädäkseen ja yhteiskuntaa ei voida pitää pidemmän päälle kiinni.
– Tästä varmasti keskustellaan hallituksessa. Tarkastellaan mahdollisia rajoitustoimia ja uudistetaan mittarit. On puhuttu paljon siitä, että ilmaantuvuuslukujen sijaan sairaanhoidon kapasiteettiin, rokotekattavuuteen ja rokotusten etenemiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Ministeri Andersson sanoo, että suunnitelmaa on nyt tarkoitus päivittää oikein perin pohjin vastaamaan uutta tilannetta.
– Tässä on haasteena se, että kun koko väestöllä ei ole vielä kahta rokotetta, meidän on tässä tilantessa pakko soveltaa jonkinlaista kahteen jalkaan nojaavaa strategiaa.
Lue lisää: