Se oli kilpailu, jollaista ei olympialaisissa ole ennen nähty. Eikä pelkästään juoksukilpailu, vaan kilpailu ylipäänsä. Karsten Warholm juoksi ensimmäisenä maailmassa 400 metrin aidat alle 46 sekuntiin. Uusi maailmanennätys kirjataan 45,94.
Warholmin ja Yhdysvaltojen Rai Benjaminin kaksinkamppailu oli etukäteen yksi Tokion olympialaisten odotetuimmista hetkistä. Maailmanennätyksestä toki puhuttiin, mutta tuskin kukaan osasi odottaa 46 sekunnin haamurajan rikkoutumista. Norjalainen paransi ME-aikaansa uskomattomat 76 sekunnin sadasosaa. Edes Warholm itse ei uskonut siihen.
– En uskonut, että 46 sekunnin alittaminen olisi mahdollista. Valmentajani (Leif Olav Alnes) sanoi tosin minulle harjoituksissa, että 45-alkuinen aika voisi syntyä täydellisellä juoksulla, Warholm kertoi Yle Urheilulle.
Warholmin takanakin juostiin täysin päätöntä vauhtia. Benjamin oli vielä ennen viimeistä aitaa lähes Warholmin rinnalla, mutta norjalainen sai kiristettyä vauhtia. Benjaminin aika 46,17 oli maailman kaikkien aikojen toiseksi kovin aika ja yli puoli sekuntia entistä maailmanennätystä nopeampi.
Pronssimies Alison Dos Santosista tuli kaikkien aikojen kolmanneksi nopein ratakierroksen aituri. Brasilialainen juoksi 46,72 eli alle aina heinäkuun alkuun asti voimassa olleen Kevin Youngin 29 vuotta vanhan maailmanennätyksen 46,78.
Toisin sanoen maailman kaikkien aikojen tilastossa kolmen nopeimman miehen nimen ja ajan perässä lukee Tokion olympialaiset, 2021. Pelkästään tämän tilaston turvin on perusteltua sanoa, että varhain tiistaina todistettiin olympiahistorian kovatasoisinta kilpailua.
Eikä kova taso jäänyt pelkkään kärkikolmikkoon. Brittiläisten Neitsytsaarten Kyron McMaster juoksi neljänneksi ajalla 47,08. McMaster olisi voittanut ajalla kultaa kuusissa edellisissä olympialaisissa. Ja niin olisi muuten voittanut viidenneksi sijoittunut Qatarin Abderrahman Sambakin ajallaan 47,12.
Mitaleista puhumattakaan.
Kaikkiaan finaalissa juostiin yksi maailmanennätys, kolme maanosan ennätystä ja kuusi maan ennätystä.
Warholmin taktinen teko kannatti lopussa
Warholmille, 25, olympiakulta on uran ensimmäinen. Viisi vuotta sitten Rion olympialaisissa hän putosi niukasti finaalista ajalla 48,82, mutta voitti jo seuraavana vuonna MM-kultaa Lontoossa.
Viidessä vuodessa Warholmin ennätys on parantunut lähes kolmella sekunnilla.
Toista 46 sekunnin alittajaa tarvitsee tuskin kauaa odotella. Rai Benjamin, 24, on repinyt viidessä vuodessa ennätyksestään pois jopa Warholmiakin enemmän, lähes neljä sekuntia. Näiden kahden taistelu tulee takuuvarmasti tarjoamaan yleisurheilun ystäville huikeita hetkiä lähivuosina.
Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja selvitti tv-lähetyksessä, miksi Warholm oli olympiafinaalissa vielä Benjaminia edellä. Pääsuoran puolivälissä Benjamin näytti hetkellisesti saavuttavan norjalaista.
– Viimeisellä aitavälillä Warholm teki sen taktisen teon, että hän otti yhden askelparin lisää, jotta ei joutunut loikkimaan viimeiselle aidalle. Hän sai tihennettyä ja jopa lisättyä vauhtia. Benjamin kiersi 13 askeleella koko reitin, Warholm kaikki muut välit paitsi tuon viimeisen, Raja sanoi.
– Siinä vaiheessa kun tuntui, että Benjamin tulee rinnalle, Warholm tikkasi vähän lisää vauhtia. Tässä on lopputulos.
Warholmin edellinen maailmanennätys 46,70 syntyi noin kuukausi sitten Oslossa. Kun tarkastellaan kahden ennätysjuoksun aitavälien väliaikoja, huomataan, että 46 sekunnin alituksen salaisuus oli juurikin väkevässä loppuvedossa.
Warholmin maailmanennätyksestä kertoo paljon se, että Suomessa vain neljä miestä on pystynyt juoksemaan 400 metriä sileällä kovempaa kuin norjalainen aidoissa. 400 metrin aitojen Suomen ennätys on Oskari Mörön Rion kisoissa juoksema 49,04.
Lue myös: