Euroopan avaruusjärjestö Esa ilmoitti helmikuussa etsivänsä uusia astronautteja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Astrofyysikko Sissi Enestam oli odottanut hetkeä vuosia, mutta silti se tuli yllätyksenä.
– Äitini kysyi ihan arkipäiväisesti, että oletko nyt hakemassa sitten astronautiksi. En ollut nähnyt vielä hakuilmoitusta ja olin ihan järkyttynyt, että nytkö jo! Enestam muistelee.
Enestam oli toivonut, että olisi haun alkaessa valmiimpi astronauttikandidaatti. Väitöskirja olisi valmis, työkokemusta olisi ehtinyt kertyä enemmän ja lentolupakirja hankittu.
Nyt, kun haku alkoi, Enestamin tohtorikoulutus oli vielä kesken ja lentoluvan sijaan kädessä komeili samalla viikolla tehty positiivinen raskaustesti.
– On päässyt valmistautumaan samaan aikaan sekä astronauttihakuun että synnytykseen.
Raskauden takia fyysiset treenit ovat jääneet tauolle. Niiden sijaan Enestam on opetellut venäjää, joka on kansainvälisen avaruusasema ISS:n toinen virallinen kieli. Seuraavaksi hän aikoo opetella lentämään.
Valintaprosessi on tiukka ja raskas, mutta hakijoita on ruuhkaksi asti
Euroopan avaruusjärjestö Esa sai yhteensä yli 22 000 hakemusta. Suomesta hakemuksia tuli 307. Hakuprosessi kestää yhteensä puolitoista vuotta ja sen on tarkoitus olla valmis lokakuussa 2022.
Astronauteiksi valitaan vain 20 hakijaa. Heistäkin osa valitaan ura-astronauteiksi, osa jää odottelemaan mahdollista avaruuskomennustaan reserviin.
Tällä kertaa korostettiin hakijoiden monimuotoisuutta. Erityisesti naisia toivottiin ohjelmaan mukaan, sillä he ovat olleet Esassa aliedustettuina.
Naishakijoiden määrä nousikin edelliseen hakukierrokseen verrattuna. Vuoden 2008 haussa naishakijoita oli 15 prosenttia, tällä kierroksella heitä oli jo 24 prosenttia.
Astronauttien yläikaraja nostettiin 50 vuoteen edellisestä 37 vuodesta. Sissi Enestam on 35-vuotias.
Lisäksi etsinnässä on ensimmäinen para-astronautti. Para-astronautiksi haettiin ihmisiä, jotka eivät fyysisten rajoitteidensa takia ole voineet hakea aiemmin astronauttiohjelmiin.
Myöskään raskaus ei ollut este hakemiselle, nyt kuudennella kuukaudella oleva Enestam kertoo. Mahdollisesti edessä olevat fyysiset testit ovat vuorossa vasta synnytyksen jälkeen.
Enestam ei vielä tiedä, onko hän mukana seuraavassa vaiheessa. Tieto siitä voi kuitenkin tulla minä päivänä tahansa.
Pluspisteitä ensihoitotehtävistä ja lentämisestä
Vaikka hakukriteereitä on kevennetty aikaisempiin vuosiin verrattuna, astronauttikokelailta vaaditaan edelleen pitkä lista ominaisuuksia.
Kandidaateilla tulee olla vähintään maisteritason tutkinto matematiikasta, luonnontieteistä, lääketieteestä, insinööritieteistä tai tietotekniikasta. Työkokemusta pitää olla vähintään kolme vuotta omalta alalta ja terveydentilan pitää täyttää tiukat vaatimukset.
Pluspisteitä saa esimerkiksi, jos on kokemusta laboratoriossa työskentelystä, projektijohtamisesta tai ensihoitotehtävistä.
Valittavat astronautit osallistuvat esimerkiksi Mars-tutkimuksiin ja Kuu-lentoihin.
Filosofia johdatti Enestamin opiskelemaan fysiikkaa.
Ala-asteikäisenä Enestamin äiti suositteli tyttärelleen Sofian maailma -kirjaa. Se käsittelee filosofian historiaa 14-vuotiaan Sofian kautta. Kirja teki tiedonjanoiseen Sissi Enestamiin lähtemättömän vaikutuksen.
– Sitä aikaisemmin en ollut ajatellut, että todellisuus voi olla jotain ihan muuta kuin mitä aistimme kertovat meille. Se mitä me näemme, on vain pintaraapaisu todellisuudesta, Enestam muistelee.
Enestam alkoi pohtia, mistä maailmankaikkeudessa on todella kyse. Erityisesti ajan todellinen luonne kiinnosti häntä.
– Mutta mitä enemmän luin filosofiaa, niin sitä paremmin tajusin, ettei ainakaan vanhoissa filosofisissa kirjoissa haettu ratkaisua kysymyksiini.
Enestam tarvitsi numeroita ja konkreettisia ratkaisuja. Niitä hänelle pystyi tarjoamaan fysiikka ja tähtitiede.
Kaiken teoria ratkaisisi Enestamin kysymykset
Lukion jälkeen Enestam lähti opiskelemaan Kaliforniaan, mutta vaihtoi pian yliopistoa, koska Los Angelesissa ei voinut opiskella tähtitiedettä pääaineena.
Pari vuotta myöhemmin Enestam valmistui Glasgow’n yliopistosta fysiikan ja astrofysiikan kandidaatiksi. Maisterin tutkinnon hän suoritti Ranskassa International Space Universityssä. Kesätyökokemusta kertyi opiskeluiden aikana muun muassa Nasalta ja Esalta.
Tällä hetkellä Enestam tekee väitöskirjaa Aalto-yliopistossa ja tutkii supermassiivisia mustia aukkoja aktiivisissa galaksin ytimissä
– Mustat aukot auttavat ymmärtämään todellisuuden luonnetta. Että mikä on homman nimi maailmankaikkeudessa, Enestam sanoo.
Mustia aukkoja tutkitaan kahden fysiikan tutkimuksen pääteorian avulla: suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan. Teoriat eivät sovi kuitenkaan yhteen ja niiden välillä on valtava tyhjä aukko.
Aukon kuromiseen tarvittaisiin niin sanottu kaiken teoria, theory of everything. Sen avulla voitaisiin selittää koko universumin toimintalogiikka. Kaiken teoriaa on yritetty löytää jo vuosia, mutta tuloksetta. Eikä Enestamkaan tule löytämään lopullisia tuloksia väitöskirjaansa ennen kaiken teorian löytämistä.
Mutta se ei häntä haittaa.
– Vaikka tutkimukseni ei tuottaisi maata mullistavia tuloksia, niin ne ovat kuitenkin osa kokonaisuutta. Seuraavat sukupolvet tietävät taas vähän enemmän, ja se tuntuu jotenkin kivalta ajatukselta, että on itse osa jotakin jatkumoa, osa isoa palapeliä.
“Suomalaisen valinta astronautiksi on ihan mahdollista”
Teoreettisesti Enestamin mahdollisuudet tulla valituksi ovat pienet.
Suomi rahoittaa Esan toimintaa 28 miljoonalla eurolla vuodessa. Se ei kuitenkaan auta, jos Suomi mielii saada oman astronauttinsa, sillä Suomi on Viron lisäksi ainut Esan jäsenmaa, joka ei osallistu miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan. Ohjelmaan osallistuminen on edellytys oman astronautin saamiseksi.
– Iso-Britanniassa kävi niin, että he alkoivat rahoittaa tätä ohjelmaa vasta, kun brittiläinen astronautti oli jo valittu, sanoo Enestam.
Toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriö käynnistikin selvityksen avaruuslentojen rahoittamisen hyödyistä suomalaisille tutkimusorganisaatioille ja yrityksille. Päätös liittymisestä tulee vuonna 2022 eli samana vuonna, jolloin Esan astronauttihaun tulosten tulisi olla selvät.
– Olen ikuinen optimisti. Haluan uskoa, että suomalaisen valinta astronautiksi on ihan mahdollista.
Oma astronautti olisi Suomelle kova juttu.
Astronautit ovat kuin avaruuden pr-henkilöitä, Enestam kuvailee. He inspiroivat ihmisiä hakeutumaan teknisille ja luonnontieteellisille aloille. Siksi olisi tärkeää, että Suomi saisi oman astronauttinsa.
Suomi on kunnostautunut erityisesti avaruustutkimuksen ja -tekniikan saralla. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan kehittämä kosteusinstrumentti tekee mittauksia Marsissa Nasan Perseverance-mönkijän kyydissä.
– Suomessa tehdään mahtavaa työtä, mutta kymmenvuotiasta inspiroi luultavasti enemmän astronautti kuin hieno instrumentti.
Lue myös: