Aurinkolaseihin sonnustautunut Ilari Saikkonen irrottaa pressua vuokraamastaan kuusimetrisestä avoveneestä auringon kirkastamassa Jyväskylän satamassa.
Jyväskyläläinen perheenisä on viime vuosina vuokrannut venettä muutaman kerran kesässä. Nuorempana hän kartutti veneilykokemusta uisteluhommissa.
Kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa venettä vuokratessaan hän sai siihen noin tunnin perehdytyksen.
– Mielestäni opastus oli hyvä ja riittävä. Kävimme vuokranantajan kanssa esimerkiksi kaikki laitteet läpi. Minusta haastavinta veneilyssä ovat suuntaviitat. Eihän sitä muista ulkoa miltä puolelta ne pitää ohittaa, jos ei käy vähän väliä vesillä. Onneksi ne pystyy kuitenkin lunttaamaan vaikka puhelimella.
Suomessa ei vaadita alle 24-metristen huviveneiden ohjaamiseen veneilykorttia toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– GPS-laite on minun pelastukseni. Se opastaa miltä puolelta poijuja pitää ohittaa ja näyttää matalikot sekä karikot, Saikkonen kertoo.
Karit ja rantautumiset vaaran paikkoja
Koronarajoitukset ja hyvä sää ovat vilkastuttaneet liikennettä vesillä ja saaneet uudetkin veneilijät tarttumaan veneen rattiin.
Se näkyy myös venevahinkojen rajuna kasvuna.
Viime kesänä vakuutusyhtiö If korvasi 35 prosenttia edellisvuotta enemmän veneilyvahinkoja. Tänä kesänä, touko-heinäkuun aikana, vahinkojen määrä on edelleen jatkanut nousuaan viiden prosentin verran.
– Tyypillisimpiä vahinkoja vesillä ovat veneen pohjakosketus, potkurin osuminen kiveen, väärän navigoinnin vuoksi karille ajo, liiallinen vauhti rantautumisessa ja törmäys laituriin, kertoo korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen If vakuutusyhtiöstä.
Säällä ja kokemuksella on valtava merkitys venevahinkoihin.
– Useimmiten vielä kokemattomammat veneilijät ovat niin sanottuja hyvän kelin veneilijöitä. Ne, jotka ajavat vaikka mökeilleen tai kalastavat aktiivisesti, liikkuvat yleensä huviveneilijää varmemmin myös huonommalla säällä, Virtanen kertoo.
Myös LähiTapiolalla venevahinkojen määrä on kasvanut, vaikka myrskytuhot ovat olleet vähissä. Viime vuonna kasvua oli 15 prosenttia edellisvuodesta ja tänä kesänä suunta on sama.
– Ihmiset ovat ostaneet isompia veneitä ja vesillä on myös yhä enemmän uusia veneilijöitä. Kokemattomuus, puutteet veneilysääntöjen osaamisessa ja vieraat vedet näkyvät vahinkojen taustalla, sanoo korvauspalveluiden asiantuntija Pia Nyström LähiTapiolasta.
Lisäksi kovavauhtisten vesijettien määrä on vesillä lisääntynyt ja niillä sattuu myös vahinkoja enemmän. Jeteillä tapahtuu LähtiTapiolan mukaan myös veneitä useammin henkilövahinkoja.
Pakollinen käytännön kurssi kaikille
If vakuutusyhtiön korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen harrastaa itsekin veneilyä. Hänen mielestään veneilyn aloittamiseen tulisi vaatia pakollista kurssitusta.
– Aloittelijoille pitäisi olla joku pakollinen käytännön kurssi. Sellainen matalan kynnyksen kurssi, jossa käytäisiin kaikki perussäännöt läpi. Olisi navigointi hallussa, tiedettäisiin miten tuuli vaikuttaa veneeseen, nopeudet pysyisivät järkevinä ja ymmärrettäisiin esimerkiksi veneen potkurin vaarallisuus.
Eniten veneilyvahinkoja sattuu Virtasen mukaan lauantai-iltaisin nuorille miehille.
– Riskinotto ja kokemattomuus ovat vaarallinen yhdistelmä. Uutisissa näkyvät veneonnettomuudet ovat vain jäävuoren huippuja kaikista vahingoista. Vesillä voidaan saada todella pahaa jälkeä aikaiseksi.
Virtasen mielestä myös kipparin lisäksi muidenkin veneessä olevien tulisi tietää miten venettä ohjataan.
– Usein veneen kippari on mies, mutta myös puolison olisi hyvä tietää, että miten vene käynnistyy ja kääntyy, jos tulee vaikka sairauskohtaus tai yli laidan putoaminen.
Vuokranantajalla vastuu taidoista
Veneiden vuokraus on yleistynyt hurjasti. Viime kesänä voimaan tullut uusi vesiliikennelaki helpotti veneiden vuokraamiseen liittyvää sääntelyä.
Veneen vuokranantajalla on lain mukaan velvollisuus tarkistaa vuokraajan veneilytaidot.
Kookkaita, 20–40 neliön, asuntoveneitä on ankkuroituna Jyväskylän satamalaituriin. Asuntoveneiden vuokraus kärsii ulkomaisten turistien puutteesta.
Houseboat Finlandin toimitusjohtajan mukaan asuntoveneitä vuokratessa heillä aina varmistetaan vuokraajan osaaminen veneilyssä.
– Vaadimme vuokraajalta jonkinlaista veneen käsittelytaitoa ja lähetämme etukäteen kipparikirjeen, jossa kerromme turvallisuusohjeita esimerkiksi veneen käsittelyyn. Asiakkaiden saapuessa annamme vielä tunnin opastuksen laiturilla ja teemme puolen tai tunnin ajelun yhdessä järvellä, kertoo Houseboat Finlandin toimitusjohtaja Iouri Nikolsson.
Nikolssonin mukaan heillä on sattunut koko toiminnan eli kuuden vuoden aikana hyvin vähän vahinkoja.
– Suurimmat riskit ovat tulipalo, karilleajo ja tuulessa rantautuminen. Mutta vuokraajat ovat olleet hyvin varovaisia, koska meillä on 2500 euron omavastuu vakuutuksessa ja lisäksi korkea vakuusmaksu.
Tunnissa ei opita veneilemään
Pakollista veneilykorttia harkittiin uutta lakia laadittaessa, mutta Liikenne- viestintävirasto Traficomin asiantuntijan mukaan sen olisi nähty tuovan liian vähän hyötyä byrokratiaan nähden.
– Ajokorttia pidettiin haitallisena sääntelynä, jolla ei saavutettaisi olennaista veneilyturvallisuuden parantamista. Oikeusministeriökin suositteli, että panostettaisiin turvallisen koulutustoimeen sen sijaan, että asetettaisiin lisää lainsäädäntöpakotteita, sanoo johtava asiantuntija Kimmo Patrakka Traficomista.
Tunnin perehdytystä venettä vuokratessa Traficomin asiantuntija pitää kokemattomalle riittämättömänä.
– Mielestäni tunnissa voi oppia veneen tekniikan, mutta ei veneilysääntöjä, kuten merimerkkejä ja väistämissääntöjä, sanoo Patrakka.
Myös veneenvuokraaja Ilari Saikkosen mielestä ainakin isompien veneiden kuljettamiseen olisi hyvä olla joku ajokortti.
– Vene ei tottele heti. Vaikka vesillä on yleensä paljon tilaa, siihen vaaditaan totuttelua, että vene kääntyy ja pysähtyy aina viiveellä.
Täsmäjuopottelu yleistynyt vesillä
Veneily on Patrakan mukaan muuttunut paljon kymmenessä vuodessa, vaikka veneonnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet samana. Onnettomuuksia tapahtuu noin 2200 vuodessa. Tältä kesältä veneonnettomuuksien määrää ei vielä ole saatavilla.
Esimerkiksi täsmäjuopottelu on lisääntynyt vesiliikennettä valvovien viranomaisten mukaan.
– Alkoholia otetaan sen verran ehkä alkometriä käyttäen, että käyttö jää juuri alle rangaistavuuden eli pysytään alle yhdessä. Mutta veneiden tehot ja nopeudet ovat kasvaneet todella merkittävästi, joten kuljettajalle tulee paljon vaatimuksia veneen hallintaan, reaktiokykyyn ja tarkkaavaisuuteen.
Patrakan mielestä veneilyn promillerajaa tulisi laskea ja ottaa siihen mukaan myös soutuveneet. Myös huumausaineiden vaikutuksen alaisena veneily tulisi hänen mukaansa ottaa huomioon. Nyt huumausaineiden käyttöä ei ole määritelty veneilyssä lainkaan.
Jyväskylän satamassa Ilari Saikkonen irrottaa vuokravenettä laiturista. Hän on myös promillerajan laskemisen kannalla.
– Raja voisi olla kenties sama kuin tieliikenteessä. En itse uskaltaisi veneen rattiin promillen jälkeen tarttua.
Voit keskustella aiheesta 7.8. klo 23.00 saakka.