Riossa kakkonen. Dohassa kakkonen. Tokiossa olympiavoittaja.
Andre De Grasse on vihdoin tehnyt sen.
Kanadalaisen pikajuoksijan vuosien sinnikkyys palkittiin keskiviikkona Tokion olympiastadionilla, kun hoikkarakenteinen De Grasse viiletti miesten 200 metrin olympiavoittajaksi.
Urallaan kuusi himmeämpää henkilökohtaista olympia- ja MM-mitalia ottanut De Grasse kiihdytti olympiakultaan kauden kärkiajalla ja Kanadan ennätyksellä 19,62. Samalla De Grassesta tuli ensimmäinen kanadalainen 200 metrin olympiavoittaja 93 vuoteen.
Aiemmin mies latoi tiskiin myös 100 metrin finaalissa oman ennätyksensä 9,89 ja ylsi pronssille.
– Olen odottanut tätä hetkeä ja harjoitellut kovasti sen eteen. Olin 100 metrin jälkeen pettynyt itseeni, kun jäin pronssille. Sanoin itselleni, että sinun täytyy tehdä se 200 metrillä. Se kulta on saatava, 26-vuotias De Grasse kertoi uutistoimisto AFP:lle.
De Grassen tie tähtiin on ollut kuitenkin kaikkea muuta kuin ruusuinen.
Levottomasta nuoresta olympiavoittajaksi
De Grassen ensimmäinen kilpailu muutti nuoren miehen elämän.
Torontossa järjestettiin toukokuussa 2012 koulujen väliset juoksukilpailut, jonne koripalloa pelannut nuori De Grasse oli mennyt omien sanojensa mukaan siksi, että yleisurheilijatytöt olivat hyvännäköisiä.
Kun muut kilpailijat asettelivat jalkojaan telineisiin ennen 100 metrin kilpailun alkua, De Grasse, yllään löysät koripalloshortsit ja lainatut piikkarit, seisoi pystyssä ja sivuttain, kuin pesäpallossa ykköspesältä kakkoselle lähtevä etenijä.
Tuo ensimmäinen satametrinen merkitsi 17-vuotiaalle De Grasselle käännekohtaa. Levottomalle ja omaa suuntaansa etsineelle nuorelle avautui ensimmäistä kertaa kirjaimellisesti uusi polku hänen jalkojensa eteen.
– Rehellisesti sanottuna minulla ei ollut suunnitelmaa, olin menossa väärään suuntaan. Ennen sitä en tiennyt, mitä aioin tehdä elämälläni, De Grasse sanoi, kun häneltä kysyttiin minne hän näki olevansa menossa lukion jälkeen.
Varhaisesta iästä lähtien De Grasse oli palloillut edestakaisin hengaillen epämääräisissä porukoissa, käyttäen huumeita ja etsien hyväksyntää vääristä paikoista.
Sitten, alle 11 sekunnissa, hänen elämänsä muuttui.
– Yleisurheilu pelasti minut, De Grasse myönsi.
Sattumoisin olympiapronssimitalisti Tony Sharpe näki De Grassen ensimmäisen pinkaisun, jolloin tämä pysäytti kellon aikaan 10,90. Vaikuttunut Sharpe otti De Grassen siipiensä suojiin ja loppu on niin sanotusti historiaa.
Vaikka De Grasse löysi pikajuoksun melko myöhään, hänen ensimmäinen valmentajansa ei ole yllättynyt tämän menestyksestä.
– Olen ollut lajissa mukana 50 vuotta. Andre on lahjakkain pikajuoksija, jonka olen koskaan nähnyt, Sharpe sanoi TSN:lle olympiavoiton jälkeen.
Sharpella oli nuorukaisen lahjakkuudelle silmää. De Grasse kehittyi kahdessa vuodessa yhdysvaltalaisessa kansalaisopistossa niin suurin harppauksin, että hän siirtyi Etelä-Kalifornian yliopistoon, yhteen maailman kovimmista pikajuoksijoiden opinahjoista.
Vain kolme vuotta ensimmäisen kilpailunsa jälkeen De Grasse oli voittanut yliopistosarja NCAA:n mestaruudet 100 ja 200 metrillä sekä alittanut molemmissa himoitut rajapyykit, 10 ja 20 sekuntia. De Grasse siirtyi ammattilaiseksi vain 20-vuotiaana vuonna 2015 ja voitti samana vuonna MM-pronssia.
Täysin tuntematon juoksija oli yhtäkkiä noussut yhdeksi lajin kuumimmista nimistä. Hän joutui kuitenkin puurtamaan pitkään ennen kirkkainta kultaa: edelle ehtivät muiden muassa Usain Bolt, Christian Coleman, Justin Gatlin tai Noah Lyles. Sadasosat eivät kääntyneet kertaakaan De Grassen puolelle.
Boltin varjosta parrasvaloihin
De Grasse loistaa harvoin suurten kilpailujen välillä. Hänellä on kuitenkin kyky tuottaa tulosta erityisesti silloin, kun sillä on eniten merkitystä.
Kanadalainen oli viisi vuotta sitten Rio de Janeirossa 200 metrin olympiahopealla jamaikalaislegenda Usain Boltin jälkeen. Riosta mukaan tarttui myös 100 metrin olympiapronssi, jonka kanadalainen saavutti nyt myös Tokion pikamatkalla.
MM-näyttämöllä De Grassen palkintokaapista löytyy 200 metriltä hopeaa Dohasta 2019 ja kaksi 100 metrin pronssia.
Tokion 200 metrin olympiafinaalissa De Grassen kokemus oli valttia. Hän tuli tasaisesti kaarteessa ja pystyi lopun puristuksella jättämään Yhdysvaltain Kenneth Bednarekin ja Noah Lylesin taakseen.
– Tiesin, että amerikkalaiset puskisivat minua ennätykseeni. Viiteen vuoteen en ollut parantanut ennätystäni, joten oli viimeinkin hyvä saada se pois tieltä, De Grasse iloitsi.
Bednarek teki tasaisessa kärkirintamassa ennätyksensä 19,68 ja nappasi olympiahopean. Kauden kärkiaikaa ennen olympialaisia hallinnut Lyles otti pronssia ajalla 19,74.
De Grasse ei lähtenyt finaaliin suosikkina, mutta oli lopulta hurjassa juoksussaan pitelemätön.
Miehen urakka olympialaisissa ei suinkaan ole vielä ohi. De Grassen johdolla Kanadan miesten pikajuoksijoilla on jälleen mahdollisuus mitaliin perjantaina 6. elokuuta 4x100 metrin viestissä.
Lue myös: