Onko sinun helppo nukahtaa iltaisin vai venyykö sänkyyn menosi jatkuvasti pikkutunneille? Tuntuuko kesän rennosta unirytmistä arjen aikaisiin aamuihin siirtyminen ylivoimaiselta?
Selitys voi piillä yksilöllisissä kehon lämpötilan muutoksissa. Tämä selvisi Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Lämpötilasta voidaan päätellä, miten ihmisen sisäinen kello toimii, selittää unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen.
Elimistön sisäiset vuorokausirytmit vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja terveyteen monin tavoin. Sisäisen kellon samatahtisuus uni-valverytmin kanssa on tärkeää muun muassa sairauksien ehkäisyssä ja tunteiden säätelyssä.
SleepHelsinki! -tutkimuksessa selvitettiin, onko eri ihmisillä erilaisia sisäisen kellon säätelemiä vuorokausirytmiprofiileja ja minkälaisia ominaisuuksia näihin profiileihin liittyy.
Tutkimukseen osallistui noin 300 helsinkiläistä 16–18-vuotiasta nuorta. Heidän vuorokausirytmiään tutkittiin ihoon kiinnitettävällä lämpömittarilla, joka mittasi ihon lämpötilan minuutin välein. Menetelmä mahdollisti vuorokausirytmin tutkimisen nuorten tavallisessa arjessa ja elämänrytmissä.
Kehon lämpötila vaikuttaa nukahtamiseen
Unitutkija Anu-Katriina Pesonen on tutkimusmenetelmästä ja tuloksista innoissaan. Vaikka tutkimus tehtiin nuorilla, sen tuloksia voidaan yleistää koskemaan myös aikuisia.
Yleensä uni-valverytmiä tutkitaan itsearvioinnin avulla, eli tutkimukseen osallistuvat vastaavat kysymyksiin omasta rytmistään.
– Tässä lähdettiin lämpötilaa mittaamalla katsomaan, miten keho tikittää kolmen vuorokauden ajan. Löytyi hämmästykseksemme kolme sisäisen kellon toimintaprofiilia.
Kehon sisäinen kello tahdistaa vuorokausirytmiä ja säätelee noin 24 tunnin syklejä eri ruumiintoiminnoissa. Myös kehon lämpötilan vaihtelu on syklistä ja seuraa noin 24 tunnin rytmiä.
Kehon lämpötilaa mittaamalla voidaan seurata yksilön sisäisen kellon toimintaa ja yksilöllisiä piirteitä. Lämpötila vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti tuntee illalla väsymystä ja unen lähestyvän.
– Ihon lämpötila nousee illalla hyvin nopeasti. Sen sijaan ihmisen syvälämpötila sisäelinten ympärillä laskee samalla nopeasti. Nämä päinvastaisiin suuntiin menevät lämpötilamuutokset helpottavat nukahtamista, kuvailee THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Suuremmat lämpötilan vaihtelut yhteydessä säännölliseen unirytmiin
Ihon lämpötilan vuorokausivaihtelu voi olla 0,5 asteesta jopa 2 asteeseen. Aamuvirkkujen ryhmässä ihon lämpötilavaihtelut olivat suuria. Tämä oli yhteydessä säännöllisempään unirytmiin.
Iltavirkkujen ryhmässä puolestaan lämpötilan vuorokausivaihtelut olivat vähäisimpiä. Heillä oli myös eniten vaikeuksia säädellä unirytmiään.
– Heidän lämpötilansa vaihtelurytmi oli myös muita myöhäisempi, sanoo Timo Partonen.
Kaikkein iltavirkuimmilla sisäisen kellon vuorokauden pituus oli jopa 15 minuuttia pidempi kuin muilla. Tutkimuslöydös ei ollut tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkittävä, mutta Anu-Katriina Pesonen pitää sitä silti mielenkiintoisena.
– Heidän sisäinen kellonsa jätättää koko ajan. Kun kello tulee illalla kymmenen, heillä se on vasta varttia vaille. Tämä luo jatkuvaa painetta unirytmin myöhäistymiselle.
Riskinä on, että ilta illalta myöhempään venyvä nukahtaminen kerää suurta univelkaa.
Hyvän unen kannalta parasta olisi, että kehon lämpötilan vaihtelut olisivat mahdollisimman lähellä 24 tunnin kiertoa. Lisäksi voimakkaat yksilölliset lämpötilan vaihtelut auttavat huomaamaan, milloin väsyttää ja milloin keho on valmis nukahtamaan.
Nukahtamisvaikeuksista ei voi syyttää vain tahdonvoimaa
Yleensä unesta puhuttaessa ajatellaan, että ihmiset ovat itse vastuussa nukahtamisestaan. Pitäisi ajoittaa syömiset ja liikkumiset oikein, mennä ajoissa nukkumaan ja huolehtia makuuhuoneen unelle optimaalisesta lämpötilasta.
Unitutkija Anu-Katriina Pesonen uskoo, että tutkimuksen tuoma uusi tieto auttaa suhtautumaan lempeämmin uniongelmiin.
– Ihmisten välillä on eroja siinä, miten sisäinen kello tikittää. Kaikilla ei ole yhtä voimakkaita kehollisia signaaleja ennen nukahtamista, joka voi vaikeuttaa unirytmin pitämistä. Kyse ei ole pelkästä tahdonvoimasta.
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen ajattelee, että tutkimuslöydöksiä hyödyntämällä voidaan paremmin neuvoa unirytmin kanssa tuskailevia ihmisiä.
– Voidaan luoda algoritmi, jonka perusteella mittauksia tekevät ihmiset saavat tietää onko heidän vuorokausirytminsä tai unijaksonsa myöhästymässä. Siten voidaan antaa yksilöllisempää neuvontaa parempaan uneen.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että uni-valverytmin säännöllistäminen tuo paremman yöunen. Hyvin iltavirkuilla on muita useammin monia terveysongelmia, kuten verenpainetautia, diabetesta ja astmaa.
Tällaisille ihmisille aamun valo on erityisen tärkeää uni-valverytmin tahdittamiseksi. Syksyn pimetessä aamuvaloa voi lisätä esimerkiksi kirkasvalolampulla.
Lue myös: