Valkoisella pöydällä on leikkokukkia maljakossa. Niiden takana seisoo somevaikuttaja Miisa Nuorgam puhelin kädessään ottamassa kuvaa itsestään peilin kautta.
Tämä on Nuorgamin kesän 2021 kesälomakohde: oma koti, jossa ilmastointilaite teki olemisesta siedettävää keskellä ennätyksellisen kuumaa kesää.
Nuorgamin mielestä kesä on ollut ihana. Hän sai huhtikuussa vauvan ja elämässä on juuri nyt paljon kaikkea uutta.
– Mutta somen perusteella on todella paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet kesällä aivan hirveästi. On matkusteltu ja tehty ihan kauheasti kaikkea. Tuntuu, että on itse viettänyt kesän aivan väärin, että kesä olisi pitänyt suorittaa.
Nuorgam uskoo, ettei ole ainoa, joka on tuntenut näin. Sosiaalisen median sisällöistä voi syntyä mielikuva, että kaikki muut ovat viettäneet aktiivisen ja aurinkoisen kesäloman.
Aihetta tutkineen Turun yliopiston taloussosiologian dosentin Aki Koivulan mukaan sosiaalinen media aiheuttaa käyttäjille paineita.
– Katsojan pitäisi osata lukea somesisältöjä ja ymmärtää, ettei kukaan ole ollut pyöräilemässä Saariston rengasreittiä koko kesää, Koivula sanoo.
Keskiluokkainen kesäkuvasto tuntuu vieraalta
Miisa Nuorgam on Ylen Kioskin e-urheilutoimittaja ja sosiaalinen media on hänen työtään.Nuorgam tiedostaa, etteivät kaikki ole viettäneet kesää samalla tavalla kuin somekanavista voisi päätellä.
Siitä huolimatta muiden jakamat kesätekemiset saivat hänet miettimään omia tekemisiään – tai oikeastaan tekemättä jättämisiään. Hän ei tehnyt perinteisiä Suomen kesäloma-aktiviteetteja, ei viettänyt aikaa esimerkiksi mökillä järven rannalla.
– Enkä niihin saamelaisena osaisi samaistuakaan.
Sosiaalisen median toimintalogiikka ohjaa ajattelemaan samalla lailla kuin muutkin oman viiteryhmän jäsenet.
Toisaalta korona-aika on siirtänyt sosiaaliset suhteet yhä enemmän puhelimelle ja vähentänyt kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Somessa on edelleen tapana kertoa hyvät hetket ja jättää kertomatta huonot, joita jokaisen kesään välttämättä kuuluu.
– Tilanteita ei ole ollut mahdollista käydä läpi vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa, Aki Koivula sanoo.
Moni muokkaa käytöstä somea varten
Moni selaa somea, vaikka tunnistaa sen aiheuttamat negatiiviset tunteet. Koivulan mukaan on epäselvää, mikä ajaa ihmiset tästä huolimatta käyttämään somea.
– Laajoillakin aineistoilla olen huomannut, että somen käyttö addiktoi samaan aikaan kun se alkaa muodostaa paineita, Koivula sanoo.
Koivula ei vielä tiedä, miksi sosiaalinen media addiktoi käyttäjiä. Yksi syy voi olla fear of missing out eli fomo. Pelko siitä, että jää asioiden ulkopuolelle, mikä puolestaan aiheuttaa sosiaalista ahdistusta.
– Joillakin someaddikteilla voi olla myös tietynlaisia elämänhallinnan ongelmia, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan hyvät sosiaaliset suhteet suojaavat addiktiolta.
– Yleisesti addiktioissa on kyse siitä, että käyttäjä ei pysty enää kontrolloimaan käyttöään ja käytöllä haetaan helpotusta pahaan oloon. Sosiaalinen seuraus ja ongelma tällaisissa tilanteissa on, että addiktiot lopulta rapistavat sosiaalisia suhteita.
Lääke: somelukutaito
Onko somen käyttö siis parasta lopettaa, jos haluaa välttyä sen aiheuttamilta negatiivisilta tunteilta ja vertailulta? Ei välttämättä.
Aki Koivula ehdottaa lääkkeeksi sosiaalisen median lukutaidon kehittämistä. Käyttäjän pitäisi kuva- ja tekstivirtaa katsoessaan ymmärtää, että sisältöä tuotetaan tietyistä näkökulmista ja sisältöjen taustalla vaikuttaa erilaiset motiivit.
– Eihän me katsota tosi-tv:tä totena, vaikka formaatin vetovoima on siinä, että se perustuu tavalliseen elämään.
Somelukutaitoon pätevät samat säännöt kuin medialukutaitoon yleensäkin: pitää olla kriittinen ja kyetä ymmärtämään sisällön totuudenmukaisuus. Koivulan mukaan näiden kykyjen on tutkimuksissa havaittu ehkäisevän sosiaalisen median aiheuttamia vertaispaineita.
Hänen mukaansa tarvittaisiin lisätutkimusta, miten sosiaalisen median lukutaito jakautuu väestössä.
– Uskon somelukutaidon liittyvän digitaaliseen eriarvoisuuteen, johon puolestaan heijastuu yhteiskunnan rakenteellinen eriarvoisuus. Koulutuksella on suuri merkitys medialukutaidon kehittämisessä, Koivula lisää.
Tutkimuksen mukaan vaatimattomat taloudelliset lähtökohdat ja heikot sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä sekä matalaan motivaatioon käyttää digitaalisia palveluita että heikompiin digitaalisiin taitoihin.
Koivula uskoo, että nämä tekijät heijastuvat myös sosiaalisen median lukutaitoon ja siihen, miten some koetaan aiheuttavan erilaisia paineita ja ahdistusta.
"Vesisota takapihalla on yhtä hauskaa kuin vesipuisto"
Ihan koko kesää Miisa Nuorgam ei viettänyt kotonaan: hän matkusti ensimmäistä kertaa vauvansa kanssa kotiseudulleen Utsjoelle.
Lapsuuden Utsjoen-kesät ovat Nuorgamin parhaita kesälomamuistoja, vaikka muistissa on myös se miten valjulta omat kesätekemiset alkoivat tuntua sen jälkeen, kun luokkakaverit olivat kertoneet omista huvipuistokesistään.
– Muilta lapsilta tuli sellainen kuva, että Utsjoella olemisen sijaan olisi pitänyt haluta huvipuistoihin.
Nuorgam ajattelee, ettei lapsi tarvitse välttämättä rahaa vaativia aktiviteetteja. Tämän ovat myös tutkimukset vahvistaneet.
– Lapselle voi olla yhtä hauskaa leikkiä vesisotaa omalla takapihalla kuin käydä vesipuistossa, Nuorgam sanoo.
Aiheuttaako some sinulle paineita? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella sunnuntaihin 15.8. kello 23 saakka.