Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen tulkkina työskennellyt afganistanilainen "Abdul" on pohjattoman surullinen ja pettynyt, kun hän myöhään perjantai-iltana kuulee Suomen hallituksen päätöksestä.
– Itken ja olen sanaton. Elämäntilanteeni on nyt sellainen, että en enää kestä, Abdul sanoo.
Suomi lupasi antaa oleskeluluvan korkeintaan 130 vaarassa olevalle afganistanilaiselle, mutta jo nyt on varmaa, että Abdul ei kuulu joukkoon.
Syynä on se, että Abdul oli suomalaisten palkkalistoilla jo kauan sitten. Hän tulkkasi suomalaisille sotilaille Isaf-kriisinhallintaoperaation alussa, 2000-luvun alkuvuosina.
Nyt Suomi keskittyy tarjoamaan oleskelulupaa vain niille, jotka ovat Suomen, EU:n tai Naton palveluksessa edelleen tai aivan viime aikoina.
Suomalaissotilaita avustaneista afganistanilaisista apua voivat saada vain vuonna 2015 aloittaneen Resolute Support -operaation aikana työskennelleet afganistanilaiset. Isafin aikaiset tulkit eivät heihin kuulu.
– Mitä uskotte tapahtuvan meille, jotka palvelimme (Suomea) Isafin aikana, Abdul kysyy.
Abdul pelkää pahinta. Hän kertoo nukkuvansa yönsä erittäin huonosti.
– Turvallisuustilanne heikkenee päivä päivältä, ja olen todella peloissani, Abdul kertoo Ylelle.
Abdul liikkuu vain joidenkin kilometrien säteellä kotoaan, eikä uskalla enää lähteä pääkaupungin Kabulin ulkopuolelle. Talibanien käsiin joutuminen voisi olla hänelle kohtalokasta.
– He tappavat ne, jotka ovat työskennelleet ulkomaalaisten kanssa, Abdul sanoo.
Abdul ei ole tulkin oikea nimi. Yle ei kerro hänen nimeään hänen turvallisuutensa takia.
Ääri-islamistiset Taliban-taistelijat etenevät nopeasti. Suurista kaupungeista vain Kabul on enää valtaamatta. Hallituksen joukoilla on hallussaan alle kuudesosa maasta.
Yle on saanut nähtäväkseen Abdulin ja suomalaisjoukkojen välisiä työsopimuksia. Tulkkina työskentelemisen jälkeen hän on tehnyt muita töitä. Hän on muun muassa avustanut medioita, lyhyesti myös Yleä.
Jos ja kun Taliban valtaa pääkaupungin Kabulin, Abdulin työhistoria paljastuu.
– Ihmiset tulevat kertomaan talibaneille, että työskentelin sotilaiden ja toimittajien kanssa, Abdul sanoo.
Abdul näyttää valokuvia, joissa hän poseeraa pellavapäisten ja mustiin aurinkolaseihin sonnustautuneitten suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kanssa. Joidenkin rintataskussa näkyy siniristilippu.
Abdulilla on päällään maastokuvioinen luotiliivi, aivan kuten suomalaisilla. Samaa joukkoa siis.
Yle ei julkaise kuvia, koska se vaarantaisi Abdulin turvallisuuden.
– Jos Taliban näkee yhdenkin näistä kuvista, ne lähtevät perääni, Abdul sanoo.
Jo hieman kellastuneissa valokuvissa näkyy jeeppejä, aseita ja karua vuoristoa. Kuvissa miehet hymyilevät. Isaf-rauhanturvaoperaation alkuvuosina he jaksoivat vielä uskoa Afganistanin vakaaseen tulevaisuuteen.
Yhteen kuvaan suomalainen rauhanturvaaja kirjoitti Abdulille koskettavat hyvästit: "Kiitos erinomaisesta yhteistyöstä ja olkoon tulevaisuutesi onnellinen!"
Nyt onnellisuus on mennyttä ja tulevaisuus on erittäin epävarma.
Erinomaisesta yhteistyöstä hän sai aikoinaan reilun kymmenen euron päiväpalkkaa. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa hän ei kuitenkaan saa, vaikka juuri turvaa hän nyt haluaisi.
Suomessa havahduttiin kuluneella viikolla siihen, että vaikka viimeiset omat rauhanturvaajat kotiutettiin turvallisesti kesäkuussa, joukkoja avustaneet afganistanilaiset työntekijät jäivät keskelle syvenevää ahdinkoa.
Eikä pelkästään ahdinkoa: ulkomaalaisia avustaneet afganistanilaiset ovat Taliban-taistelijoiden silmissä maanpettureita, joista monia on jo tapettu tai uhattu tappaa.
Kun Taliban oli vallassa ennen kriisinhallintaoperaation alkua, Afganistanissa oli voimassa ankara tulkinta islamilaisesta sharia-laista. Taliban rajoitti erityisen voimakkaasti naisten oikeuksia ja surmasi kivittämällä lain rikkomisesta tuomittuja naisia.
Taliban ilmoitti kesäkuussa, että ulkomaalaisten joukkojen kanssa yhteistyötä tehneiden ei tarvitsisi pelätä, jos he "osoittavat katumusta". Samalla Taliban kuitenkin totesi, että yhteistyö vastaa maanpetosta sekä Afganistania että islamia vastaan.
Ulkomailla Talibanin lempeyden vakuutteluun ei uskota, ja monet maat ovat evakuoineet käyttämiään tulkkeja.
Yhdysvallat aloitti heinäkuussa operaation turvapaikan tarjoamiseksi 18 000 ihmiselle ja varautui elokuussa lisäksi 50 000 muun afganistanilaisen evakuointiin. Muut kriisinhallintaoperaatioon osallistuneet maat evakuoivat omia yhteistyökumppaneitaan.
Tanska painottaa suojan tarjoamista tulkeille, mutta esimerkiksi Norja tuo turvaan kaikki työntekijät kuten siivoojat ja muun avustavan henkilökunnan. Ruotsissa on arvioitu, että sama linja johtaisi tuhansien ihmisten evakuointiin.
Suomen hallituksen perjantaisessa päätöksessä ei vielä kerrottu, mitä työntekijäryhmiä tarjous oleskeluluvasta tarkkaan ottaen koskisi.
Se tiedetään, että joukkoon kuuluu Suomen edustuston nykyisiä ja entisiä työntekijöitä perheineen. Heitä lennätettäisiin Suomeen korkeintaan 50.
Suomi osallistuu myös yhteiseen taakanjakoon muiden maiden kanssa. Siksi 130 hengen kiintiöstä 80 on varattu niille, joiden työnantaja ei ole Suomi, vaan EU tai Naton Resolute Support -kriisinhallintaoperaatio.
Ulkoministeri Pekka Haaviston ja sisäministeriön laatiman muistion mukaan Suomella on ulkomaalaislain mukaan velvollisuus auttaa niitä, jotka Suomelle työskentelyn takia joutuvat vaaraan.
Samaa mieltä on Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, joka on työskennellyt myös Afganistanissa. Hänenkin mielestään Suomella on moraalinen velvollisuus suojella näitä afganistanilaisia.
– Se on kunniavelka, joka pitää hoitaa asiallisesti, Ruohomäki sanoo.
Hallituksen lupaus oleskeluluvasta ei kuitenkaan kata kaikkia niitä afganistanilaisia, joille kunniavelkaa on.
Hallituksen päätös jättää ulkopuolelle ne tulkit ja muut afganistanilaiset, jotka olivat suoraan Suomen palveluksessa 20-vuotisen kriisinhallintaoperaation alku- ja keskivaiheilla.
Hallitus piti kiireellisempänä niiden auttamista, joiden työsuhde on tuoreempi. Hallitus arvioi mahdollisesti myöhemmin muun muassa puolustusvoimien palveluksessa olleiden sekä kehitysyhteistyöhankkeissa työskennelleiden afganistanilaisten tilannetta ja avun tarvetta.
Tutkija Olli Ruohomäki on myönteisesti yllättynyt, että hallituksen päätös oleskelulupien tarjoamisesta syntyi näinkin nopeasti. Hänen mielestään Suomen pitäisi kuitenkin ensisijaisesti huolehtia niistä afganistanilaisista, jotka ovat olleet nimenomaan Suomen palveluksessa.
Ennen perjantaina julkistettua päätöstä puolustusministeriö laati luettelon 17 tulkista ja muusta henkilöstä, jotka työskentelivät suomalaisjoukkojen palkkalistoilla vuosina 2002–2007. Puolustusministeriö tai ulkoministeriö eivät kertoneet Ylelle, onko Abdul listalla.
Vuoden 2007 jälkeen suomalaisjoukot ovat käyttäneet tulkkeina ja muissa tukitehtävissä afganistanilaisia, joiden palkkauksesta on päättänyt jokin muu kriisinhallintaoperaatioon osallistunut maa tai jotka ovat työskennelleet Afganistanin hallitukselle.
Talibanin joukkojen edellä kiirii taistelijoiden hurja maine. Uutiset talibanien valloittamilta alueilta ovat murheellisia.
– Siellä on mielivaltaisia teloituksia, ihmisoikeusrikkomuksia ja naisten pakkonaittamista Taliban-taistelijoille, kertoo Kabulista Nelli Mikkola, edustuston päällikön sijainen.
Siksi edustuston työntekijät ovat Mikkolan mukaan huolissaan tulevaisuudestaan. Toistaiseksi työtä kuitenkin tehdään normaalisti, eikä Kabulissa vielä ole paniikkimielialaa.
Vaarassa eivät ole pelkästään ne, jotka Taliban mieltää miehittäjien tukijoiksi, vaan mahdollisesti myös heidän perheenjäsenensä.
Käytännössä Afganistanista evakuoitavien lukumäärä olisi siis moninkertainen verrattuna uhattujen työntekijöiden lukumäärään.
Esimerkiksi Britannian hallitus ilmoitti reilu viikko sitten, että maa sitoutuu ottamaan vastaan noin 500 työntekijää sekä heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 2 500 ihmistä.
Britannian arvio on, että perheenjäsenten mukaantulo viisinkertaistaa turvapaikan tarvitsijoiden määrän.
Tutkija Olli Ruohomäen mielestä on realistista olettaa, että perheenjäseniä voisi tulla Suomeen samassa suhteessa.
Koska Suomen kiintiö on toistaiseksi korkeintaan 130 ihmistä, se voisi tarkoittaa noin 25–30 työntekijää ja heidän perheenjäseniään.
Kabulissa asuvalla Abdulilla on vaimo ja kaksi lasta, mikä on afganistanilaisittain suhteellisen pieni perhe.
Heidän elämänsä näyttää päällisin puolin normaalilta. Abdul voi leikkiä lasten kanssa ulkona ja käydä pyöräilemässä. Turvattomuus kasvaa kuitenkin jatkuvasti, koska pian Taliban on kaupungin porteilla.
Abdul arvelee, että suomalaisjoukkojen käyttämien tulkkien pelastaminen ei olisi Suomelta kohtuuton palvelus.
– Kun työskentelin suomalaisten sotilaiden kanssa, ajattelin vain heidän turvallisuuttaan. Nyt pyydän, että olisi teidän vuoronne ajatella minun turvallisuuttani, Abdul sanoo.
Viime viikkoina on paljastunut, ettei 20 vuotta kestänyt kriisinhallintaoperaatio riittänyt. Afganistanin hallitus ei pysy tolpillaan ilman ulkomaiden sotilaallista tukea.
Neuvottelulähteiden mukaan hallitus on tarjoutunut jakamaan vallan Talibanin kanssa. Se kielii epätoivosta.
Tutkija Olli Ruohomäen mukaan Afganistanin tilanne on synkistynyt nopeasti. Hän luonnehtii Kabulia uudeksi Saigoniksi.
Vuonna 1975 Saigonissa Vietnamin sota päättyi sekasortoon, kun amerikkalaisten kanssa liittoutuneet paikalliset asukkaat joutuivat pakenemaan kaaoksessa ja kiireessä.
Jos Taliban onnistuu saartamaan laaksossa sijaitsevan pääkaupungin Kabulin, sen ruokahuolto vaikeutuu ja puolustus voi romahtaa nopeasti.
– Kun kananmunien kilohinta nousee, niin loppu lähestyy, Ruohomäki konkretisoi.
Afganistanin hallituksen on Ruohomäen mukaan turha odottaa ilmatukea Yhdysvalloilta.
– Jenkit eivät tule ratsuväkenä pelastamaan Kabulia. Mihin ne ohjukset pudotettaisiin, kun siellä on niin paljon siviileitä, Ruohomäki sanoo.
Yhdysvalloissa keskiviikkona vuodetussa tuoreimmassa tiedusteluarviossa povataan Kabulille armonaikaa enää kolmisen kuukautta. Joidenkin arvioiden mukaan Afganistanin hallituksen asevoimat voivat luhistua jo kuukauden päästä.
Ennen Kabulin antautumista Abdulin ja hänen perheensä olisi päästävä pois Afganistanista.
Abdul muistelee tapausta, jossa hän työskenteli tulkkina, kuin suomalaissotilaat osallistuivat koulun avajaisiin Kabulissa.
Abdulin mukaan lapset alkoivat heitellä sotilaita kivillä. Sotilaat olisivat halunneet jatkaa, mutta Abdul näki tilanteen kehkeytyvän vaaralliseksi ja taivutteli suomalaiset poistumaan seremoniasta kesken kaiken.
Myöhemmin selvisi, että paikalla oli myös aseistautuneita kapinallisia.
Ylellä ei ole riippumatonta vahvistusta tapahtumien kulusta.
Enää vuosiin Abdulin ei ole tarvinnut ajatella suomalaisten turvallisuutta, koska hän on tehnyt muita töitä. Huoli omasta turvallisuudesta sen sijaan kasvaa koko ajan. Pako Suomeen on nyt hänen tärkein toiveensa.
– Vetoan teihin oman ja perheeni hengen puolesta, Abdul sanoo.
Lue lisää: