Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Hallinto-oikeus arvioi ruokalähetin olevan yrittäjä – Wolt pitää yksittäispäätöstä merkittävänä, SAK:n juristi ei

Helsingin hallinto-oikeus katsoi Wolt-lähetin arvonlisäveron maksua koskevassa päätöksessään, että yksittäinen lähetti on toiminut yrittäjänä eikä työsuhteessa olevana työntekijänä. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto ei anna päätökselle paljoa painoarvoa.

Kuvassa on on kotiin kuljetettu ruoka-annos.
Helsingin hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan lähetti pystyi muun muassa valitsemaan työaikansa ja -tapansa. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Elli-Alina Hiilamo

Helsingin hallinto-oikeuden antaman päätöksen mukaan Wolt-teknologiayrityksen yksittäinen lähetti on toiminut yrittäjänä eikä työsuhteessa olevana työntekijänä. Lähetti on "kantanut toiminnastaan taloudellisen riskin" ja voinut itse valita työaikansa ja -tapansa, Helsingin hallinto-oikeus arvioi.

Kyse on veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä valituksesta, johon Helsingin hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa toukokuussa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on osa verohallintoa.

Kiista liittyi siihen, onko lähetti ollut velvollinen maksamaan arvonlisäveroa toimiessaan Woltin lähettinä vai ei. Lähetin mukaan hän oli työsuhteessa eikä ollut velvollinen maksamaan arvonlisäveroa. Helsingin hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan lähetin tuli maksaa arvonlisäveroa, koska hän on työskennellyt itsenäisesti.

Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen pitää ratkaisua merkittävänä ja arvioi, että sillä voi vaikutusta siihen, miten lähettien asemaa jatkossa määritellään.

– Mikään tuomioistuin ei ole aiemmin Suomessa ottanut kantaa ruokalähettikiistaan. Nyt päätöksen perusteluissa viitataan paljon sellaisiin asioihin, kuten oikeuteen kieltäytyä keikoista tai valita omat työajat, jotka pätevät kaikkiin Wolt-lähetteihin. Muun muassa sen takia tämä on erittäin merkityksellinen ja arvokas päätös.

SAK:n juristi ei anna päätökselle suurta painoarvoa

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto korostaa, että kyse on yksittäisestä yhden tuomioistuimen antamasta päätöksestä, josta voidaan vielä valittaa. Hän ei siksi anna sille suurta painoarvoa.

– Kyllähän tämä kuitenkin sekoittaa pakkaa ja antaa Woltille vähintäänkin mahdollisuuden sanoa, että tilanne on epäselvä.

– Sitä, onko kyse yrittäjistä vai työntekijöistä, voidaan arvioida monessa eri tuomioistuimessa, ja on mahdollista, että tulee erilaisia ja toisilleen ristikkäisiä ratkaisuja.

SAK:n lähtökohta on, että lähettien asema täyttää työsuhteen tunnusmerkit.

Eri viranomaistahot ovat viime vuosina ottaneet kantaa siihen, ovatko ravintolaruuan kuljetukseen keskittyneiden yritysten lähetit työntekijöitä vai yrittäjiä. Samaa rajanvetoa on käyty monissa muissakin maissa.

Työsuhdekysymys on esillä esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Avi pyysi työ- ja elinkeinoministeriön alaiselta työneuvostolta kannanottoa ruokalähettien asemasta. Neuvosto linjasi viime marraskuussa ruokalähettien olevan työsuhteessa, minkä seurauksena Avi on edellyttänyt ruokalähettifirmoja Woltia ja Foodoraa laittamaan yritystensä työaikakirjanpidon kuntoon.

Wolt on kertonut, ettei se aio noudattaa avin kehotusta, vaan aikoo jatkossakin pitää lähettinsä yrittäjäasemassa aluehallintoviraston näkemyksen vastaisesti. Tätä Wolt perustelee muun muassa sillä, että valtaosa läheteistä haluaa työskennellä nimenomaan yrittäjinä.

Woltin Mykkäsen mukaan asiaa ratkotaan hallinto-oikeudessa, mikäli avilla ja yhtiöllä on syksyllä tapahtuvan kuulemismenettelyn jälkeen edelleen erimielinen näkemys.

Kesäkuun lopussa Eläketurvakeskus antoi päätöksen, jonka mukaan ruokalähettiyhtiölle kuljetuksia tehneen ihmisen työskentely täyttää työsuhteen tunnusmerkit.

Lue lisää:

Wolt ei aio noudattaa aluehallintoviraston mahdollista kehotusta kohdella ruokalähettejä työntekijöinä – yritys on tarvittaessa valmis viemään asian oikeuteen asti

Wolt ja Foodora laajenevat vauhdilla kaupan puolelle – Lähettibisnes tekee uusia aluevaltauksia, mutta työntekijöiden asema ei ole muuttunut