Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Voitko soittaa kohta uudestaan? Sukulaiseni nimittäin soittaa Afganistanista, Aziza Hossaini, 28, huikkaa haastattelun aluksi.
Varttituntia myöhemmin haastattelua jatketaan uudestaan. Hossainin mukaan puhelinyhteydet ovat Kabulissa tällä hetkellä niin heikot, ettei sukulaisen puheesta saanut selvää, mutta tekstiviesteillä pystyi onneksi keskustelemaan.
Helsingissä asuva Hossaini pääsi sisarustensa kanssa kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 2005. Nykyisin hän työskentelee Suomessa oikeustulkkina.
Edellisen kerran Taliban valtasi Kabulin vuonna 1996. Hossainin perhe asui kaupungissa silloin omakotitalossa. Hossaini muistaa katsoneensa alle kouluikäisenä ovenraosta, kun Taliban vyöryi katua pitkin panssarivaunulla.
– He olivat ihan samannäköisiä silloin kuin he ovat nyt kuvissa. Pukeutumistyyli ei ole muuttunut. Kun näen näitä kuvia, muistan välähdyksiä lapsuudestani.
Talibanit tekivät useita kotietsintöjä Hossainin kotiin. Vanhemmat poistivat shiiamuslimiuteen viittaavat esineet ja kirjat pois seiniltä. Vieraat aseistatuneet miehet ryntäsivät taloon sisään ja puhuivat kieltä, jota Hossaini ei ymmärtänyt. Äiti piti päällään burkaa, vaikkei sitä normaalisti käyttänyt.
Lopulta Hossainin perhe joutui pakenemaan kodistaan. Pikkusisko oli isän sylissä. Äiti piti kädestä kiinni, ja he juoksivat. Heitä päin ammuttiin. Hossaini näki maassa kuolleita ihmisiä.
– Ihmisyys kuoli sinä päivänä. Kukaan ei välittänyt. Epätoivoa, tuskaa ja surua.
Lopulta Talibanit murhasivat Hossainin vanhemmat. Sitä hän ei voi ikinä unohtaa.
– Kun länsimaat menivät Afganistaniin, olin todella toiveikas, että siellä tapahtuu muutos. En voinut ikinä uskoa, että se mitä lapsuudessa tapahtui minulle, tulisi tapahtumaan myös sukulaisilleni.
Kaupunki on kaaoksessa
Hossainille soittanut sukulainen kertoo, että Kabulissa kaupunkilaiset ovat järkyttyneitä siitä, miten nopeasti koko Afganistan ja Kabul luovutettiin Talibaneille. Sukulaisen äänestä kuulee toivottomuuden ja surun.
Perheestä kukaan ei ole uskaltanut poistua talosta. Naapureiden mukaan ainakin heidän asuinalueellaan kaikki kaupat ovat kiinni. Yhteydet ovat huonot ja sähköt katkeilevat.
Hossaini on rahoittanut 13 vuoden ajan viiden Afganistanissa asuvan tytön koulunkäyntiä Suomesta käsin. Osa tytöistä oli jo menossa yliopistoon. Nyt tytöt ovat polttaneet koulutodistuksiaan.
– Heitä pelottaa, että jos Talibanit tulevat heidän koteihinsa ja löytävät todistuksia, se vaarantaa heidän henkensä.
Kaupungista ei ole Hossainin kuuleman mukaan mahdollista paeta.
Hossaini kertoo sukulaisensa pojasta, joka on jakanut Talibania kritisoivia videoita sosiaalisessa mediassa ennen kuin ääriliike valtasi maan. Perhe ei tiedä, missä poika on tällä hetkellä.
Tulevaisuus näyttää synkältä
Jos Taliban pysyy vallassa, alkaa Hossainin mukaan Afganistanissa pimeä kausi. Sen vuoksi hänen mielestään on tärkeää, että länsimaalaiset mediat pysyvät maassa ja uutisoivat tapahtumista. Niiden läsnäolo voi hillitä Talibanin raakuutta.
– Koska länsimaalaiset mediat ovat edelleen siellä, Taliban ajattelee, että "pitää näyttää länsimaille, että me olemme vähän muuttuneet" . Se vähän auttaa niitä ihmisiä, jotka siellä asuvat, hän uskoo.
Seuratessaan uutisointia alueen tilanteesta hän kokee elävänsä lapsuudenmuistonsa uudestaan.
– Lapset ovat samassa tilanteessa kuin minä olin lapsuudessani. He eivät ymmärrä, miksi he eivät saa enää leikkiä, tanssia ja kuunnella musiikkia. He ihmettelevät, miksi heitä ammutaan ja miksi heidän vanhempansa pelkäävät.
Hossaini ei usko Talibanin muuttuneen. Hänen sukulaiset sanovat, että Taliban esittää julkisuudessa valheita ja propagandaa.
– Pienemmissä maakunnissa, jossa talibanit ovat olleet vallassa pidemmän aikaa, tyttöjä ei ole päästetty kouluun ja naisia on käsketty pukeutumaan burkaan.
Taliban kannattaa tiukkaa sharia-lakia, jossa naisten paikka on tiukasti kotona. Tilanne on Hossainin mukaan naisten ja lasten kannalta katastrofaalinen.
– Muiden valtioiden johtajien pitäisi tutkia, ovatko he ne samat talibanit, jotka olivat Afganistanissa vallassa 20 vuotta sitten, vai ovatko he oikeasti muuttuneet parempaan suuntaan kuten väittävät.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Afganistanissa naisten oikeuksista dokumenttia tehnyt Zahra Karimy, 18, kertoo Talibanin uhkaavan naisten henkiä jo nyt.
Lue seuraavaksi:
Afganistanilainen toimittaja Ylelle: Kabulissa tunnelma on kireä, kadut ovat hiljaiset