SSAB on esitellyt tänään maailman ensimmäisen erän fossiilivapaata terästä toimitusvalmiina asiakkaalle. Teräs valmistettiin SSAB:n Oxelösundin tehtaalla Ruotsissa.
Raaka-aine eli maailman ensimmäinen vedyllä pelkistetty rautasieni tuotettiin Luulajan pilottilaitoksessa HYBRIT-tekniikalla eli vedyllä hiilen ja koksin sijaan.
Yhtiön toimitusjohtaja Martin Lindqvistin mukaan kyseessä on virstanpylväs matkalla täysin fossiilivapaaseen raudan ja teräksen tuotannon arvoketjuun.
– Tässä on kyse todella merkittävästä asiasta sekä Ruotsin että Suomen kannalta, sanoo Lindqvist.
Terästeollisuus tuottaa tällä hetkellä 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on noin kolme kertaa enemmän kuin lentoliikenne maailmanlaajuisesti aiheuttaa. Esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Tähän mennessä SSAB on tuottanut rautamalmipohjaista fossiilivapaata terästä noin 24 tonnia. Vuonna 2026 tavoitteena on toimittaa fossiilivapaata terästä markkinoille kaupallisia määriä ja ottaa tekniikka käyttöön teollisessa mittakaavassa.
Hiilivapaa tuotanto on vielä kallista
Aikaisemmin SSAB on ilmoittanut siirtyvänsä vaiheittain kokonaan fossiilivapaaseen tuotantoon vuoteen 2045 mennessä. Lindqvist arvioi, että prosessia voidaan nopeuttaa. Tämä koskee hänen mukaansa myös Suomen toimintojen aikataulua.
Tämän hetken tiedon mukaan SSAB:n Raahen tehtailla toinen masuuni sammutetaan 2030 ja otetaan käyttöön valokaariuuni, jolla metalli voidaan sulattaa. Tuossa vaiheessa Raahessa aletaan jo tuottaa fossiilivapaata terästä. Masuuneissa raakaraudan tuotannossa tarvittavaa koksia tuottava koksaamo ja toinen masuuni suljetaan noin 2040.
– Kun pilotti- ja demonstraatiolaitoksista on saatu riittävästi kokemusta, voidaan arvioida fossiilivapaan teräksen arvoketjun tehokkuutta. Tähän kuuluu myös rautasienen valmistus, sanoo SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen.
Tässä vaiheessa ollaan arviolta noin viiden vuoden kuluttua.
– Tehokkuuteen vaikuttaa hiilivapaan sähkön saatavuus, hinta ja luvitusjärjestelmä, sanoo Leppänen.
Suomen puolesta puhuu tällä hetkellä lähinnä hyvä ja kestävä sähköverkko ja se että pelkistysprosessissa syntyvää lämpöä voitaisiin hyödyntää tuotannossa.
Lindqvistin mukaan yhtiöllä on ollut ja on ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää teknologiaa Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.
– Sähkön saatavuus ja käytettävissä oleva tieteellisen tiedon taso on korkeaa sekä Oulun että Luulajan yliopistoissa.
SSAB, LKAB ja Vattenfall käynnistivät HYBRIT-hankkeen (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology) vuonna 2016 tavoitteenaan kehittää teknologia fossiilivapaan raudan ja teräksen tuotantoon.
Kesäkuussa 2021 nämä kolme yritystä esittelivät Luulajan pilottilaitoksessa tuotetut maailman ensimmäiset vedyllä pelkistetyt erät rautasientä.
SSAB:n toimitusjohtaja kaipaa valtioilta ja EU:lta selkeitä toimenpiteitä fossiilivapaan teräksentuotannon edistämiseksi. Nyt fossiilivapaan teräksen tuotanto on hänen mukaansa 20–25 prosenttia perinteistä tapaa kalliimpaa.
– Hiilidioksidin päästämisen tulee maksaa, ja fossiilivapaan tuotannon tulee olla kannattavampaa kuin kasvihuonepäästöjä aiheuttavan tuotannon, sanoo Martin Lindqvist.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi uusi teknologia parantaa Lindqvistin mukaan myös Ruotsin teollisuuden kilpailukykyä.
Tiedotustilaisuuteen osallistuneen Ruotsin kauppa- ja teollisuusministeri Ibrahim Baylan luonnehti Hybrit-hanketta historialliseksi merkkipaaluksi ilmaston lämpenemisen ehkäisemisessä ja arvioi että uutta teknologiaa suosivaa säätelyä voidaan nopeuttaa.
SSAB Special Steels -divisioonan johtaja Johnny Sjöströmin mukaan aikaisemmin pohdituttaneet vetypelkistykseen liittyneet teräksen laatukysymykset on kyetty ratkaisemaan.
Sjöström kertoo, että SSAB:n asiakkaat ovat kiinnostuneita uuden teknologian mahdollistamasta fossiilivapaasta teräksestä. Volvon kanssa yhteistyöstä on jo sovittu ja kiinnostusta fossiilisesta hiilestä vapaaseen teräkseen ovat Sjöströmin mukaan ilmaisseet myös tietotekniikkajätti Apple ja ruotsalainen vaateketju H&M.
Aiheesta voi keskustella 19. elokuuta kello 23:een asti.