Rikostutkinnan ruuhkat ovat pahentuneet entisestään ympäri maata.
Poliisin tilastoista selviää, että valtakunnallisesti rikoslakirikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana keskimäärin 17 vuorokaudella. Pahin tilanne on Kaakkois-Suomessa, jossa tutkinta-ajat ovat pidentyneet jopa 42 vuorokaudella verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen tutkinta-ajat ovat olleet kasvussa jo ainakin kolmen vuoden ajan. Samaa suuntaan kulkevat myös muiden poliisilaitosten tilastoluvut.
Poliisin tutkimusten viivästymisestä kärsii moni. Rikoksen uhri ei saa oikeutta ja korvauksia, todistajien mahdollisuudet muistaa tapahtumien kulkua heikkenevät, varastettua omaisuutta ei välttämättä saada takaisin ja epäilty joutuu kantamaan titteliään pitkään riippumatta siitä, todetaanko hänet lopulta syylliseksi vai ei.
Myös luottamus poliisin toimintaan voi hapertua kansalaisten keskuudessa ja kiinnostus ilmoittaa rikoksista pienentyä. Niin kutsuttu oman käden oikeus voi lisääntyä.
Ahtaalla ovat myös poliisit. Selvitettäviä rikoksia on enemmän kuin tutkivien poliisien pöydille mahtuu.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Juha Junkkari näkee ja tuntee kiireen joka päivä. Hän kertoo, että jopa lomalle jäämisestä voi tulla syyllinen olo. Kun itse on poissa, työt kaatuvat muiden niskaan.
– Olemme tiukoilla. Kaikki sairas- ja lomapoistumat ovat hyvin pahoja työn kannalta. Esimerkiksi kesä on kaikkein vilkkainta aikaa, ja silloin meitä on vähiten paikalla, Junkkari kertoo.
Uupumus voi johtaa alanvaihtoon
Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että rikostutkinnan tilanne on todella tällä hetkellä hyvin hankala. Maanlaajuinen ongelma näkyy myös liiton vuonna 2019 tekemän jäsenkyselyn tuloksissa.
Kyselyn tulokset ovat ikävää luettavaa. Esimerkiksi lähes 700 yli tuhannesta tutkinnassa työskentelevästä vastaajasta kokee, ettei pysty hoitamaan työtehtäviään riittävällä tarkkuudella.
Yli 80 prosenttia arvioi, että työn kiireellisyys on lisääntynyt huomattavasti tai jonkin verran, ja yli 15 prosenttia kertoo kyselyssä kokevansa työuupumusta viikoittain tai jopa päivittäin ja kertoo harkitsevansa jatkuvasti alan vaihtoa. Kyselyn esiin tuomat ongelmat eivät ole Rinteen mukaan muutamassa vuodessa poistuneet mihinkään.
Myös esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut poliisien työoloja viime vuosina ja todennut, että poliisit kuormittuvat työssään erityisesti rikostutkinnassa.
Poliisihallituksen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo olevansa aidosti huolissaan siitä, miten tutkivat poliisit jaksavat nykyisen työtaakan alla. Hänen mukaansa rikostutkinnan voimavarat on jo äärimmillään.
– Perusrikostutkinnan resursseja on jo pitkään jouduttu vähentämään. Jos voimavaroja on ohjattu rikostutkintaan, on panostettu esimerkiksi ihmiskaupparikosten tutkintaan, Kolehmainen kertoo.
Kolehmainen nostaa esiin myös rikostutkijoiden maalittamisen. Hän kertoo, että tutkijoista tehdään kanteluita ja heille tehdään rikosilmoituksia ja valtavia asiakirjapyyntöjä myös puhtaasti kiusaamismielessä. Se kuormittaa työtaakkaa entisestään. Poliisihallituksen vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia poliiseista kokee maalittamisen ongelmana.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen Juha Junkkari kertoo, että uupumus on joidenkin tutkijoiden kohdalla johtanut siihen, että he ovat jättäneet poliisin työn kokonaan ja vaihtaneet alaa. Junkkarin mukaan erityisesti nuoret yllättyvät siitä, millaista ja miten kuormittavaa työ todellisuudessa on.
– Meille voi tulla esimerkiksi uusi tutkija ryhmään, ja tutkinnanjohtajalla on iso nippu juttuja jaettavaksi. Sitten nuorelle tutkijalle joudutaan antamaan aika suuriakin määriä tutkittavaksi. Eräällä taisi olla valmistumisesta muutama kuukausi ja pöydällä jo lähes 100 tapausta. Se on sellainen kylmä suihku ensimmäisestä päivästä lähtien, Junkkari kertoo.
Tutkintaa on rajoitettava
Kun töitä on liikaa, on priorisoitava. Se tarkoittaa sitä, että henkeä, vapautta ja terveyttä uhkaavat tapaukset täytyy hoitaa ensin. Jos tapaukseen liittyvää henkilöä on pidettävä vangittuna, tapaus on saatava käsiteltyä mahdollisimman pian.
– Se rikostutkinta, jota kansalainen kohtaa arjessaan, jää varjoon. Tuntuu tuskalliselta, että tutkijoilla ei ole aikaa edes yrittää tutkintaa pienemmissä tapauksissa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Viime vuosina poliisilaitoksille on perustettu esikäsittely-yksiköitä, joiden tehtävänä on käytännössä karsia rikosilmoituksista ne, joista voidaan helposti todeta, että rikosta ei ole tapahtunut, rikos on vähäinen tai rikoksen selvittäminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.
– Ei kukaan Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuessaan ole ajatellut, että tahtoo olla työkseen päättämässä, mitkä rikokset jätetään tutkimatta. On väärin, että viranomainen joutuu itse valitsemaan, mitä hän tekee ja mitä ei tee. Ei sen näin pitäisi olla, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.
Laki määrää tutkittavaksi kaikki rikosepäilyt. Rikoksen tutkintaa ei voida lopettaa ilman syyttäjän päätöstä, jonka hän tekee tutkinnanjohtajan esityksen perusteella. Päätös voidaan tehdä esimerkiksi siksi, ettei syyttäjä arvionsa perusteella aikoisi nostaa syytettä tapauksessa. Tätä kutsutaan tutkinnan rajoittamiseksi.
Rikoksen syyteoikeus voi myös vanhentua, jos tapauksen tutkiminen kestää liian pitkään tai ei etene. Jos rikosnimikkeen ankarin annettu rangaistus on esimerkiksi ollut enintään vuoden, syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa. Murhan syyteoikeus ei vanhene koskaan.
Rinne on hyvin huolissaan viestistä, jota poliisin työkuorma voi välittää rikollisille. Jos pieniä rötöksiä ei ole aikaa tutkia, se voi viestiä siitä, ettei pienistä rikoksista joudu vastuuseen. Tämä voi olla myös viesti kansalaiselle siitä, että poliisiin ei voi luottaa.
Rikollisuus on erilaista kuin ennen
Rikollisuus on muuttunut viime vuosikymmenten aikana maailman mukana. Internet on tuonut mukanaan uusia rikosnimikkeitä ja rikospaikkoja ja kansainväliset yhteydet voivat monimutkaistaa ja paisuttaa rikoksia maailman ääriin.
Rikostutkijan on hallittava valtava määrä tietoa ja taitoa, jollaista ei ollut vielä parikymmentä vuotta sitten. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että tänä päivänä asianomaisia voi yhdessä tapauksessa olla jopa tuhansia. Esimerkiksi viime vuonna tapahtuneesta psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta on tehty yli 25 000 rikosilmoitusta.
– Tällaisissa tapauksissa identiteetin väärinkäyttö voi ilmetä vasta vuosien päästä itse rikoksesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, millaisissa haasteissa ympäröivä yhteiskunta ja poliisi osana sitä tämän päivän tietoteknisessä maailmassa ovat, Kolehmainen kertoo.
Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että monet vakavat rikokset ovat nykypäivänä niin sanottua piilorikollisuutta, joka tapahtuu suljettujen ovien takana tai verkon syövereissä.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomen poliisi on viime vuosina panostanut huumausainerikollisuuden paljastamiseen ja saanut monia suuria tapauksia selvitettyä.
– Kun valvontaan panostetaan, piilorikollisuutta saadaan paljastettua. Tästä hyvänä esimerkkinä on lapsipornomateriaalin levitys. Niitä tapauksia on onnistuttu hyvällä verkkovalvonnalla paljastamaan, mutta niiden johdosta esitutkinta on kuormittunut, Junkkari kertoo.
Lakia muutetaan, mutta työoloja ei
Yksi asia, joka on tehnyt rikostutkijoiden työn monimutkaisemmaksi, on rikoksiin liittyvä lainsäädäntö ja siihen viime vuosina tehdyt muutokset, jotka oli tehtävä EU:n rikosuhridirektiivin velvoittamana. EU:n vaatimien muutosten tarkoituksena on suojella ja palvella rikosten asianomistajia ja uhreja paremmin.
Esimerkiksi vuonna 2016 voimaan tullut esitutkintalain luvun 9 neljäs pykälä kuulusteluiden tallentamisesta todisteena käyttämistä varten on uhrin suojelun kannalta vain hyvä asia.
Se antaa esimerkiksi alle 18-vuotiaille seksuaalirikosten asianomistajille mahdollisuuden tulla oikeudessa kuulluksi todistajana ilman, että asianomistajan tarvitsee tulla itse oikeusistuntoon paikalle.
Esitutkinnan näkökulmasta asianomistajan suojelu tarkoittaa sitä, että asianomistaja kuullaan videolle. Sen jälkeen epäilty tutustuu videoon ja esittää sen pohjalta kysymyksiä asianomistajalle. Poliisi esittää epäillyn kysymykset asianomistajalle, ja tämäkin keskustelu videoidaan ja näytetään epäillylle. Tarvittaessa koko työnkulku toistetaan uudelleen niin kauan kuin on tarpeen.
Yksittäinen kuulustelulomakekin on muuttunut hankalammaksi. Varsinaisen tapahtuman selvittämisen lisäksi aikaa kuluu siihen, että kuulusteltavalta on tiedusteltava ja hänelle on kerrottava tiettyjä asioita, jotta esitutkinta on lainmukaista.
Toinen merkittävä ja poliisille lisävelvoitteita tuonut muutos oli vuonna 2014, jolloin esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit muuttuivat. Tutkijoiden pöydät ovat vähitellen täyttyneet paperityöstä, joka on tarpeellista, mutta hyvin aikaa vievää.
Yksi ratkaisu ongelmaan on sekä Rinteen että Kolehmaisen mielestä lakien hiominen.
– Poliisihallitus on jo pidempään esittänyt, että olisi tarpeen arvioida poliisilla olevaa esitutkintapakkoa uudestaan. Eli poliisin ei tulisi lain mukaan tutkia kaikkia rikoksia, kuten nyt on tehtävä. Odotusten ja resurssien on vastattava toisiaan myös lainsäädännössä, poliisiylijohtaja Kolehmainen muistuttaa.
Poliiseja on liian vähän
Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa on jo nyt kaikista Euroopan maista vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa on viime vuosina ollut noin 200 poliisia 100 000 kansalaista kohden. Suomessa vastaava luku on alle 140.
Hallitusohjelman mukaan poliisien määrä nostetaan Suomessa 7 500 poliisiin ensi vuoteen mennessä. Nyt poliiseja on noin 7 400, mutta hallituksen kaavailemalla kehysrahoituksella poliisien määrä päinvastoin putoaisi yli 400:lla.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää kehystä täysin kestämättömänä. Jos rahasumma ei kuitenkaan budjettiriihessä syyskuussa suurene lausunnoista ja vetoomuksista huolimatta, sopeutustoimet johtavat mitä todennäköisimmin irtisanomisiin.
– Tänä vuonna päästään noin 7 450 henkilötyövuoteen. Ensi vuonna näyttää siltä, että kaiken saa unohtaa. Kannan huolta erityisesti työntekijöiden määräaikaisten virkasuhteiden päättymisestä. Heillä on kodit, perheet ja lapset huolehdittavanaan. Lisäksi jäljelle jäävien jo nyt kohtuuton työtaakka nousisi vain edelleen, Kolehmainen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 20.8. 2021 kello 23 saakka.