Afganistanin entisen hallinnon luhistuminen ja Kabulin valtaus on syöksemässä maan yhä syvempään kriisiin. Samaan aikaan monet hyväntekeväisyysjärjestöt ovat joutuneet pysäyttämään toimintansa jo henkilökunnan turvallisuudenkin vuoksi.
Monet ulkovallat ovat myös kääntäneet avustushanojaan kiinni. Esimerkiksi Suomi ja Saksa ovat keskeyttäneet kehitysyhteistyönsä.
– Suomi edellyttää, että kumppanit noudattavat ihmisoikeuksia, kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari määritteli eilen.
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyöstä Afganistaniin vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla. Ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston erityisasiantuntija Merja Mäkelän mukaan edellisen hallinnon kanssa solmittu kumppanuussopimus edellyttää ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.
Nykyhallinnon näytöt siitä ovat olemattomat.
– Jatko riippuu siitä, millaisia toimintamahdollisuuksia maassa tulee olemaan.
Valtio voi Mäkelän mukaan vaatia kansainvälisiltä avustusjärjestöiltä jopa kertaalleen maksettujen kehitysyhteistyörahojen palauttamista, mikäli toimintaedellytyksiä ei jatkossa ole.
Mäkelän mukaan kehitysyhteistyön jäädyttäminen ei tarkoita, että Suomi olisi katkaissut avun Afganistanilta kokonaan. Humanitaarista apua suunnataan maahan jatkossakin esimerkiksi Punaisen Ristin ja YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman kautta.
Pelastakaa lapset pitää matalaa profiilia
Pelastakaa Lapset -järjestö joutui keskeyttämään vuosikymmeniä kestäneen työnsä Afganistanissa. Järjestön ulkomainen ja paikallinen henkilökunta on kuitenkin yhä pääsosin Afganistanissa – jo senkin vuoksi, että evakuointi on niin vaikeaa.
Kansainvälisten asioiden johtaja Anne Haarasen mukaan järjestö ei aio jättää Afganistania. Pelastakaa Lapset pitää matalaa profiilia ja odottaa hetkeä, jolloin toiminta voidaan käynnistää uudelleen.
– Meillä on maassa paljon henkilökuntaa sekä materiaalia, kuten autoja ja toimistoja. Meillä on valmius aloittaa, kunhan saamme signaalin, että humanitaarinen apu voi jälleen lähteä käyntiin.
Tuo signaali saadaan YK:n ja Taliban-liikkeen välisistä neuvotteluista, kun sellainen joskus järjestetään. Sen jälkeen isot avustusjärjestöt pystyvät aloittamaan taas toimintansa.
– Jos saamme turvattua resurssimme, että niitä ei kaapata tai varasteta, niin apu käynnistyy välittömästi sopimuksen synnyttyä.
Haaranen ei edes arvaile, kuinka pitkä aika tähän kuluu. Hän toivoo, että maakunnissa asuvat työntekijät ovat päässeet vetäytymään koteihinsa, eivätkä ole joutuneet vankilaan tai pakkovärväyksen kohteeksi.
– Iso huoli on se mitä tapahtuu paikalliselle henkilökunnalle, ovatko he ajojahdin kohteena esimerkiksi siksi, koska ovat työskennelleet kansainväliselle järjestölle.
Taliban pyysi Unicefia jäämään
Suurista avustusjärjestöistä Punainen Risti ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat jatkaneet toimintaansa vallanvaihdoksen jälkeenkin.
– Afganistaniin ei tällä hetkellä olla lähettämässä uutta väkeä, mutta siellä on paikan päällä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun työntekijöitä. Siellä toiminta jatkuu ja sitä koetetaan tukea mahdollisuuksien mukaan, sanoo SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski.
Avustustarvikkeiden tuonti Afganistaniin on lähes mahdotonta, mutta Unicef on valmistautunut poikkeusoloihin varastoimalla tarvikkeita eri puolille maata. Toimintaa jatketaan niiden varassa.
Jatkon suteen lastenjärjestössä ollaan varovaisen toiveikkaita.
– Talibanin kanssa on käyty vuoropuhelua nykyisestä tilanteesta ja he ovat toivoneet, että Unicef jatkaisi toimintaansa afganistanilaisten lasten hyväksi, Suomen Unicefin humanitaarisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä sanoo
– He ovat pyytäneet laittamaan joitakin toiminnan osia hetkeksi tauolle, mutta suhtaudumme luottavaisesti siihen, että saamme jatkaa yhteistyötä esimerkiksi tyttöjen koulutuksen kaltaisten teemojen kanssa – myös Taleban-johtoisessa Afganistanissa.
Unicefin ja Talebanin viestinvaihto on Heikkilän mukaan normaali prosessi tällaisessa tilanteessa. Lastenjärjestö työskentelee aina kulloisenkin vallanpitäjän kanssa paikallisen väestön auttamiseksi.
– Tämä ei valitettavasti ole meille mitenkään ainutlaatuinen tilanne. Näin toimimme muuallakin maailmassa, Heikkilä sanoo.
Unicefin ja Talibanin välisiä keskusteluja on Heikkilän mukaan käyty Kabulin valtauksen jälkeen. Varsinaista sopimusta tai yksityiskohtia ei ole sovittu. Käytännön asioista on selvitettävä esimerkiksi se, jatkavatko Afganistanin vanhan hallinnon yhteistyökumppanit ja virkamiehet yhä toimissaan.
Heikkilä sanoo, ettei suhtaudu tilanteeseen sinisilmäisesti. Kriisialueiden taistelujoukoissa ei ole aina keskusjohtoisuutta ja sitoutuminen humanitaarisiin periaatteisiin voi olla hyvinkin ailahtelevaa.
– Suhtaudumme myönteisesti ainakin tämänhetkiseen lupaukseen. Olemme tehneet töitä Afganistanissa yli 60 vuotta erilaisten hallintojen kanssa. Ihan helpolla emme ole luovuttamassa.
Avustusjärjestön mukaan suomalaiset ovat heränneet hätään. Heikkilän mukaan Suomen Unicef on saanut Afganistanin hätäapukeräykseen lahjoituksia 160 000 euron edestä.
Juttua korjattu 18.8. 2021 klo 17.10 poistamalla Merja Mäkelän sitaatista viittaus neuvotteluihin Taliban-liikkeen kanssa.
Lue lisää:
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Näin Kabulin nuoret naiset kuvasivat pelkoa sorrosta vain päiviä ennen Talibanin vallankumousta.
