Afganistanissa tuotetaan valtaosa maailman heroiinista. Talibanin valtaannousun yhteydessä on esitetty uhkakuvia siitä, että heroiinin tuotanto lisääntyisi ja vaikutukset näkyisivät myös Euroopassa.
Kysyimme suomalaisilta asiantuntijoilta, voisiko heroiinin käyttö lisääntyä myös Suomessa.
Keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen ei näe minkäänlaista lisääntynyttä uhkaa huumekaupan kasvulle.
– Pelko heroiinitsunamin tulemisesta Taliban-hallinnon seurauksena perustuu tietämättömyyteen. Valtava ja vakaa virta Afganistanista on jatkunut pitkään ja jatkuu edelleen, sanoo Leskinen.
Hän ei usko, että heroiinille olisi kysyntää Suomessa jatkossakaan.
Heroiinia on virrannut Afganistanista niin paljon viimeiset vuosikymmenet – sekä aiemman Taliban-hallinnon että Yhdysvaltain tukeman hallinnon aikaan – Euroopaan, että jos Suomessa olisi ollut kysyntää heroiinille, sitä olisi jo alettu käyttää.
Huumekaupan lisääntyminen on Leskisen mukaan liitetty moniin muihin uhkakuviin, joita dramaattiset käänteet Afganistanissa ovat saaneet aikaan.
– Tämä asia on noussut esille aika paljon tietämättömyydestä.
Vallanvaihto ei anna Leskisen mukaan aihetta odottaa minkäänlaista käänteentekevää muutosta Suomen huumekaupassa.
Leskinen perustaa näkemyksensä historiaan. Hänen mukaansa Afganistanista on virrannut heroiinia vuosikymmenien ajan Eurooppaan riippumatta siitä, kuka on ollut vallassa.
– YK:n vuosiraporteissakin tulee varsin hyvin esille se, että vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen Afganistan on raakaoopiumin ja heroiinin päätuottaja, oli vallankahvassa kuka tahansa.
Keskusrikospoliisin tehtävänä on kartoittaa lähitulevaisuuden uhkia, jotta niihin olisi mahdollisuus reagoida ajoissa. Leskinen ei siis pidä huumerikollisuuden lisääntymistä Talibanin valtaannousun myötä minkäänlaisena kohonneena uhkatekijänä, johon pitäisi varautua.
Poliisi: Subutex pitää pintansa jatkossakin
Suomessa heroiinin korvasi Subutex 2000-luvun alussa, kun heroiini oli aiheuttanut paljon yliannostuksia ja kuolemia.
Heroiinin on korvannut Suomessa buprenorfiini siis jo parikymmentä vuotta sitten, ja sen suosion loppumiselle ei Helsingin huumepoliisissa nähdä syytä. Subutexin salakuljettaminen on erittäin tuottoisaa bisnestä.
– Ranskasta käydään hakemassa Suomeen muun muassa kaduilta Subutexiä. Yksi tabletti maksaa muutaman euron. Suomessa siitä saatetaan pyytää useita kymmeniä euroja tai jopa satakin euroa Pohjois-Suomessa tai vankiloissa. Subutexillä on kovat katteet Suomessa,sanoo rikostarkastaja Markku Heinikari Helsingin poliisilaitoksen huumausaineyksiköstä.
Heroiinia ei ole juuri lainkaan käytössä Suomessa, koska Subutex on korvannut sen.
Suurin osa ulkomaalaisten rikollisryhmien järjestämästä Subutexista tulee Suomeen. Missään muualla sitä ei samaan tapaan juurikaan käytetä, kertoo Heinikari.
– Voihan se olla, että tarjonta Eurooppaan lisääntyy, mutta koska heroiinilla ei Suomessa ole kysyntää, niin ei sitä väkisin aleta pumppaamaan sellaisille markkinoille, jotka eivät vedä. Mutta jos kysyntää olisi, niin kyllä täällä olisi heroiinia ihan varmasti, hän sanoo.
Myös marihuanaa tulee Suomeen valtavasti, koska kysyntä on erittäin suurta, sanoo Heinikari.
Huumepoliisissa kuitenkin tarkkaillaan vaikuttaako vallanvaihto Afganistanissa heroiinin lisääntymiseen Suomessa.
– Meidän pitää nojata näkemyksemme tosiasioihin. Jos Suomessa alkaa näkyä heroiinia, niin totta kai siihen reagoidaan.
A-klinikan Kaarlo Simojoki: Tarjonta voi lisätä heroiinin kysyntää
A-klinikka Oy:n toimitusjohtajan, johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen näkemyksen mukaan kysyntää heroiinille voi jatkossa Suomessa hyvinkin olla.
– Kyllähän huumemarkkinoilla vaikuttaa aina myös se, mikä on tarjonta. Se luo omalta osaltaan kysyntää.
Simojoki ottaa esimerkiksi metamfetamiinin. Kun sen hinta laski ja tarjontaa oli paljon, sen suosio nousi.
– Kun meillä on kysyntää opioideille Suomessa, niin se voisi näkyä kasvuna myös heroiinin käytössä, varsinkin jos sen hinta alkaisi laskea.
Heroiinin ongelmakäyttäjistä osa on vanhaa käyttäjäkuntaa ja tämä joukko harvenee, mutta Simojoki muistuttaa, että kokeilijoitakin on. Heroiinia ei tarvitse aina pistää, vaan sitä voi myös polttaa.
Opioidien ongelmakäyttäjien määrän voimakas lisääntyminen luo Simojoen mukaan heroiinille otollista maaperää.
– Opioidien ongelmakäyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2017. Tähän lasketaan kaikki opioidit, kuten heroiini, buprenorfiini, kodeiini, tramadoli ja fentalyyni.
Erityisesti 25–34-vuotiailla opioidien ongelmakäyttö on kasvanut – se on ohittanut jopa amfetamiinin ongelmakäytön.
Simojoen logiikka on seuraavanlainen: mitä laajempi opioidien käyttäjäkunta on, sen laajempi mahdollinen käyttäjäryhmä on myös heroiinille.
Simojoen mukaan opioidien ongelmakäytön lisääntyminen johtuu muun muassa siitä, että huumeidenkäyttäjien hoitoonpääsy on vaikeaa.
THL: Heroiinin käytön lisääntymistä ei voi missään nimessä sulkea pois
Myös THL:stä kerrotaan, että heroiinin paluuseen täytyy varautua, vaikka sen laajamittaista käyttöä ehkäiseekin juuri Subutexin suosio.
Buprenorfiinin valta-asema on oikeuskemiayksikön päällikön Teemu Gunnarin mukaan seurausta siitä, että se on lääkevalmisteena turvallisempaa kuin heroiini.
– 2000-luvun alussa heroiinin käyttö oli huomattavasti suurempaa kuin nyt. Heroiini näkyi kuolemantapauksina ja tieliikenteessä, hän sanoo.
Monissa Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa ja Venäjällä heroiinin käyttö on ollut perinteisesti huomattavasti yleisempää kuin Suomessa.
– Suomessa buprenorfiinin hallitseva asema opioidina päihdekäytössä on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen. Voitaisiin ajatella, että Suomessa käyttäjät ovat tottuneet käyttämään buprenorfiinia, minkä takia siirtymistä heroiinin ei tapahtuisi.
Gunnar huomauttaa, että buprenorfiini on kuitenkin yleisimmin todettu lääke- ja huumemyrkytyskuoleman aiheuttaja.
– Sekakäytössä buprenorfiini ei ole turvallinen aine, hän muistuttaa.
– Jos heroiinin tarjonta olennaisesti muuttuisi, jolloin hinta laskisi voimakkaasti, niin käytön lisääntymistä Suomessa ei voida missään nimessä sulkea pois, Gunnar sanoo.
KRP: Yhdysvallat olisi voinut tuhota unikkopellot, mutta se ei halunnut
Oopiumiunikon viljely ja heroiinin jatkojalostus tulevat keskusrikospoliisin mukaan jatkumaan siinä missä ennenkin.
Työnjako on hyvin vakiintunut naapurimaiden, kuten Tadzikistaninin, Turkmenistanin, Pakistanin ja Iranin kesken sekä oopiumin jatkojalostuksessa morfiiniksi ja heroiiniksi että salakuljetuksen järjestämisessä.
– Se on hyvin rasvattu koneisto, josta kaikki haluavat osansa, oli sitten kapinallinen tai vallassa oleva. Se on hyvin tuottoisaa, sanoo keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen.
Oopiumiunikon viljely on suhteellisen helppoa vaikeissa olosuhteissa ja tuo viljelijöille vaivattomasti leivän pöytään.
– MaanviljeIijöiden ei tarvitse edes itse viedä satoa mihinkään, vaan toimeksiantajat tulevat hakemaan sen paikan päältä toisin kuin jonkun muun viljalastin.
Unikonviljely on perinteisesti sallittu Afganistanissa siksi, että sen päätavoite on saada rahaa aseisiin ja sotilaille palkka maksettua.
– Koska kysyntä aineelle on suurta, niin kassavirtaa on pidettävä yllä antamalla oopiumiunikon kasvaa, oli vallassa kuka tahansa, Yhdysvallat, Taliban tai järjestäytynyt rikollisuus. Unikon on parempi antaa kasvaa, jotta maanviljelijät ja kansa saadaan kannattamaan kulloistakin hallintoa.
Kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin kaksikymmentä vuotta sitten, Leskisen mukaan puhuttiin paljon siitä, että heroiinivirta tyrehtyy.
– Kun Taliban kaadettiin ja maahan tuli uusi hallinto Yhdysvaltain ja sen liittolaisten johdolla. Puhuttiin, että maasta saataisiin vapaa unikon viljelystä, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Leskisen mukaan Yhdysvaltojen sisäpolitiikka ja suurvaltapolitiikka tulivat kuitenkin väliin. Yhdysvallat ei halunnut tuhota unikkopeltoja, koska omien sotilaiden turvallisuus oli tärkeämpää. Piti saada paikallisten heimopäälliköiden ja maanviljelijöiden hyväksyntä.
– Yhdysvallat jätti sen tietoisesti tekemättä. Yhdysvalloilla olisi ollut kaikki mahdollisuudet tuhota unikkopellot, koska niistä oli tarkat tiedot olemassa. Satelliittikuvat ovat niin tarkkoja, että punaiset unikkopeltojen kukat lähes loistavat avaruuteen asti.
KRP:n tutkija muistuttaa, että Afganistanissa ei ole kysymys oikeusvaltiosta tai demokratiasta, vaan valtiot ovat keinotekoisia ja ne ovat vanhoja heimoyhteiskuntia.
– Jos haluaa valtaa Afganistanissa, niin siellä on paljolti sovittava eri heimojen ja klaanien kanssa asioista. Huumausaineiden torjuminen jää poliittisten ja sotilaallisten suurvaltatavoitteiden jalkoihin.
Lue myös:
Nälänhätä uhkaa joka kolmatta afganistanilaista, saksalaista siviiliä ammuttiin matkalla Kabuliin