Jo aiemmin on tullut selväksi, ettei elinkeinoelämä ole kaikilta osin tyytyväinen hallituksen toimiin koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä. Politiikan ja edunvalvonnan muistelukirjassaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies läksyttää jälleen hallitusta, tosin lievien kiitosten kera.
Jyri Häkämies täyttää maanantaina 60 vuotta. Hän päätti jättää juhlat väliin, mutta kirjoitti kirjan ajastaan politiikassa ja elinkeinoelämässä: Jyri Häkämies – Väistämättä.
Nimi kuvaa kirjoittajan persoonaa, mutta myös muutoksia, jotka ovat Häkämiehen mukaan väistämättä edessä.
Häkämies: yritysvastaisuus on STM:n perimässä
Kunniansa saavat kuulla niin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkajohtokin.
– Matkan varrella on tullut selväksi, että yritysvastaisuus on sosiaali- ja terveysministeriön DNA:ssa, Häkämies kirjoittaa.
Kiurun lisäksi silmätikkuna on STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
EK tarjosi tänä keväänä yhteistyötä koronatestaamisen ja tartuntajäljityksen tehostamiseen ja suojatarvikkeiden määrän lisäämiseen. Häkämies kirjoittaa, että Voipio-Pulkki vastasi tapaamisessa, että STM tietää ja osaa kaikki asiat, joita EK esitti ja kehotti järjestöä keskittymään talouden hoitamiseen.
Häkämies pitää jahkailua maski- ja rajapäätöksissa sekä koronapassissa epäonnistumisena. Hallituksen kriisitoimet turvata yritysten rahoitusta saavat sentään kiitosta.
Jyri Häkämies oli Jyrki Kataisen taklaava laitahyökkääjä
Häkämiehen kirja ei ole vaalikirja. Hän ei aio olla ehdolla missään vaaleissa. Ehkä...
– Tai jos olen, niin en ainakaan itse sitä tiedä.
Kun kirjaa lukee Jyri Häkämiehen eduskuntaryhmän puheenjohtaja- ja ministeriajalta, tulee mieleen suositut Harry Potter -kirjojen velhotarinat Tylypahkasta.
Rohkelikko Häkämiehen muisteluissa Harry Potterin sankarirooli on varattu Jyrki Kataiselle. Luihuisia löytyy niin omista joukoista kuin muistakin puolueista. Velhokoulun rehtorina taustalla häärii kokoomuksen oma Dumbledore, arvoituksellinen Sauli Niinistö.
Tulkinta kokoomuksen traumasta jää kertomatta
Jyri Häkämies veti kokoomuksessa Jyrki Kataisen voittoon päättynyttä puheenjohtajakampanjaa vuonna 2004.
Melko tuore puheenjohtaja Jyrki Katainen pelasti puolueen hallitukseen vuoden 2007 vaaleissa – paljolti Sauli Niinistön kansanedustajaehdokkuuden ja äänimäärän avulla.
Jyrki Kataisen ja Sauli Niinistön välille syntyi kuitenkin kiista, jota edelleen aika ajoin puidaan politiikassa.
Antoiko Katainen oikeasti vuonna 2007 Niinistölle mahdollisuuden valita ulkoministerin ja eduskunnan puhemiehen tehtävän välillä vai junailiko Katainen Niinistön tieltään pois? Tai siis – olisiko Niinistön arvovalta ulkoministerinä varjostanut Kataisen arvovaltaa hallituksen pääministerinä.
Häkämies oli tuohon aikaan kokoomuksessa Kataisen aisapari. Jo ennen eduskuntavaaleja Häkämieskin murehti, jääkö Katainen Niinistön varjoon. Näin oli käynyt puolueen aiemmalle johtajalle Ville Itälälle 2000-luvun alun hallituksessa.
Häkämies tyytyy kirjassaan vain lyhyesti kertaamaan tapahtuneen eikä ota kantaa, kumman tulkintaa hän pitää todennäköisempänä tapahtumien kulusta – Kataisen vai Niinistön.
– Niin tai näin, viimeistään tämä episodi viilensi heidän [Kataisen ja Niinistön] välinsä, Häkämies kuittaa kokoomuksen lähihistorian yhden merkittävän trauman.
Veljessuhde Jyrki Kataiseen
Häkämiehen mukaan Jyrki Katainen on kuvannut heidän suhdettaan isoveli–pikkuveli -suhteeksi. Häkämies palauttelee mieleensä Kataisen sanoja, kun Häkämies harkitsi ensimmäistä kertaa siirtymistä politiikasta elinkeinoelämään.
– Muistan, kun Jyrki sanoi: "Jos minulta kysytään, miltä se minusta tuntuu, niin varmaan samalta kuin pikkuveljestä, kun isoveli muuttaa pois kotoa".
Vielä sillä kertaa Häkämies päätti jäädä kotiin politiikkaan.
Sittemmin Jyrki Katainen päätti siirtyä kesken pääministerikautensa Suomen EU-komissaariksi vuonna 2014. Nykyisin Katainen toimii yliasiamiehenä Sitrassa, Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa.
Ystävyyttä yli puoluerajojen
Eduskunnan paraatiovet avautuivat Häkämiehelle vuonna 1999. Silloin hän ystävystyi muutaman muun kansanedustajan kanssa. Häkämies kutsuu heitä joukoksi, "joka on pitänyt yhtä myöhemminkin". Mukana olivat Jyrki Kataisen lisäksi, kokoomuksesta Jari Vilén, vihreiden Anni Sinnemäki sekä keskustan Paula Lehtomäki ja Mika Lintilä.
Silti Häkämies piikittelee Jari Viléniä kirjassaan pariinkin otteeseen.
Häkämiestä närästi, kun Vilén ilmoittautui kokoomuksen puheenjohtajakisaan tavoittelemaan samaa paikkaa kuin Jyrki Katainen.
– Hänellä ei ollut joukkuepelaajan luonnetta, Häkämies sivaltaa kirjassa.
Jo aiemmin Häkämiehen mukaan Vilén unohti sovitun vuorottelun, kun tuoreet kokoomusedustajat pyrkivät eduskuntaryhmänsä työvaliokuntaan. Ensimmäisen vuoden jälkeen ei tullutkaan Häkämiehen vuoro, mutta ei Viléniäkään valittu uudelleen.
Sittemmin Jari Vilén nousi arvalla ministeriksi. Arpa ratkaisi, koska kokoomuksen äänestyksessä äänet menivät kahteen kertaan tasan.
Häkämies jätti tyhjän lapun ensimmäisessä äänestyksessä. Vasta toisella kierroksella hän tuki Viléniä Kataisen kehotuksesta. Häkämiestä ärsytti tapa, jolla Vilén kampanjoi ministeriyttään – ja kirjan mukaan ainakin kertaalleen vähätteli Häkämiehen mahdollisuuksia tehtävään.
Nykyisin Jari Vilén on suurlähettiläs ulkoministeriössä ja Barentsin euroarktisen neuvoston virkamieskomitean puheenjohtaja.
Nykyisen elinkeinoministerin Mika Lintilän luotettavuutta Häkämies kehuu. Erityisesti korona-ajasta Häkämies nostaa esiin Lintilän lausahduksen, jolla turvattiin yritysten rahoitus: "Finnvera takaa ja pankit jakaa".
Puolustusministeri sai tuta Tarja Halosen "latvaräjähdyksen"
Puolustusministeriaikanaan Jyri Häkämies kävi muutamaan otteeseen silloisen presidentin, Tarja Halosen hermoille.
Vuonna 2007 reservin ylennyksissä Häkämies puolustusministerinä halusi esittää Sauli Niinistöä majuriksi. Häkämies kuvaa Puolustusvoimien ylipäällikön, siis presidentin reaktiota "latvaräjähdykseksi".
Häkämies kirjoittaa Halosen tiuskaisseen, että "sano sille sun kaverillesi, että näihin hommiin pääsee alemmillakin sotilasarvoilla".
Halonen oli voittanut Niinistön vajaa kaksi vuotta aiemmin presidentinvaaleissa toisella kierroksella prosentein 51,8–48,2. Häkämies tulkitsee, että tiukka tulos oli Haloselle järkytys.
Puolustusministeriajaltaan Häkämies muistelee myös myräkkää, joka syntyi, kun hän Washingtonin vierailullaan vuonna 2007 kutsui Suomen suurimmaksi turvallisuushaasteeksi Venäjää. Kolmasti peräkkäin, jotta viesti varmasti menisi perille.
Häkämies kertoo, ettei hänelle tullut Venäjältä reaktioita puheeseen. Syynä poikkeuksellisen vahvalle retoriikalleen Häkämies selittää, että hän halusi painottaa geopolitiikan, siis maantieteen vaikutuksen paluuta turvallisuuspolitiikkaan.
Sittemmin elokuussa 2008 Venäjä kävi lyhyen sodan Georgiaa vastaan Georgian kapinamaakuntien Abhasian ja Etelä-Ossetian tukena.
Yksityisten lääkäriasemien lottovoitto jäi haaveeksi
Työnantajien edusmiehenä Häkämies manaili jo koronaa aiemminkin sosiaali- ja terveysministeriön virkakuntaa.
Syynä oli Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen sote-esityksen tahmea eteneminen. Esitys sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseksi sisälsi myös hoitopaikan valinnanvapauden. Potilas olisi voinut valita, hoitaako häntä julkisen palvelun terveyskeskus vai yksityinen lääkäriasema.
– Vaikeuksissa oli erityisesti valinnanvapaus. Sitä vastustivat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet koko voimallaan, samoin perustuslakivaliokunnalle lausuntojaan antaneet oikeusoppineet, Häkämies kirjoittaa.
Sipilän hallituksen sote-yritys tyssäsi eduskunnassa perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksiin, joita sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut toteutettua hallituspuolueiden yrityksestä huolimatta. Juha Sipilän hallitus erosi kaatuneen sote-hankkeen vuoksi ennenaikaisesti maaliskuun alkupuolella 2019.
Häkämiehen mielestä koronavirus pelasti hallituksen
Kirjassaan Jyri Häkämies on vakuuttunut, että koronavirus pelasti hallituksen. Jos korona-aikaa ei olisi tullut, hallituksella olisi Häkämiehen mukaan ollut kova paikka tehdä välttämättömät päätökset työllisyyden parantamiseksi.
EK:n toimitusjohtaja arvelee, että hallituksen tavoite 80 000 uudesta työpaikasta jää vajaaksi, jos paikallinen sopiminen yrityksissä ei etene ja ammattiyhdistysliike estää työttömyysturvan uudistamisen.
– Korona pelasti hallituksen. Raju väite, mutta valitettavan totta, Häkämies tylyttää.
Entistä kokoomusvaikuttajaa harmittaa, että porvarienemmistöisestä eduskunnasta huolimatta Suomi on liukunut vasemmalle. Sitä todistaa Häkämiehen mukaan julkisen sektorin vahva asema Sanna Marinin (sd.) hallituksen sotessa eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.
Tunnustusta korona-ajan päätöksistä saavat palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat.
Häkämies ja muut järjestöjohtajat sopivat nopeasti, että työntekijöiden lomautussääntöjä helpotetaan väliaikaisesti. Vastineeksi laskenta työttömyyspäivärahan enimmäisajan kulumisesta keskeytettiin vuonna 2020.
Häkämiehen toive: elinkeinoelämän järjestöt pitäisi yhdistää
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja yhdistäisi neljä merkittävää elinkeinoelämän järjestöä. Jyri Häkämies siis naittaisi tietoliikennejätti Nokian ja yksinyrittäjien edunvalvonnan samaan nippuun.
Jyri Häkämiehen mielestä EK:n lisäksi Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto joutaisivat saman katon alle. Hän kyselee, tarvitaanko näitä kaikkia neljää järjestöä.
– Kun me elinkeinoelämässä ja yrittäjäjärjestössä herkästi vaadimme muilta rakenneuudistuksia, mitäpä jos tekisimme niitä myös itse.
Häkämies olettaa, että yhdistetty edunvalvonta olisi vaikuttavampaa, vaikka johtopaikkoja olisi tarjolla vähemmän.
Voit keskustella Jyri Häkämiehen muisteluteoksesta sekä niihin liittyvistä tapahtumista tiistaihin 31.8. 2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun lopussa.
Katso lisää: