Teknologia-ala on jo Euroopan unionin suurin lobbaaja: suurempi kuin isoista vaikuttamiskoneistoistaan tunnetut lääke-, öljy- tai rahoitusalan yhtiöt.
Tämä selviää kahden lobbausta tarkkailevan järjestön, Corporate EU Observatoryn ja Lobby Controlin tiistaina julkaisemasta raportista. Sen mukaan digi- ja teknologia-ala käyttää Googlen ja Facebookin johdolla EU-lobbaukseen noin 97 miljoonaa euroa vuosittain.
Tiistaina julkaistun raportin tekijöitä ei yllättänyt niinkään käytetyn rahan määrä kuin lobbauksen laajuus.
– Tiesimme jo, että teknologia-ala käyttää paljon rahaa. Emme tienneet, että yli 600 alan yhtiötä tekee lobbaustyötä EU:ssa, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Corpore EU Observatory -järjestössä työskentelevä Margarida Silva.
Nyt julkaistun raportin tiedot perustuvat lobbausrekistereihin, eri toimijoille lähetettyihin kyselyihin sekä tietopyyntöihin.
Kymmenen suurinta käyttää kolmasosan alan lobbausrahasta
Vaikka teknologia-alan lobbaajia on satoja, tuoreen raportin mukaan juuri digijätit sekä teknologia-alan suuryhtiöt käyttävät EU-lobbaukseen eniten rahaa ja työvoimaa.
Kymmenen suurinta alan yhtiötä käyttää kolmanneksen kaikesta teknologia-alan lobbausrahasta. Googlen ja Facebookin lisäksi kymmenen kärjessä ovat esimerkiksi ohjelmistoyhtiö IBM ja teleyhtiö Vodafone.
Merkille pantavaa on, että viidennes EU:ssa lobbaavista teknologiayhtiöistä on amerikkalaisia.
– Suurimmilla amerikkalaisyhtiöillä on jo parin vuosikymmenen kokemus lobbaamisesta Euroopassa. Niillä on riittävästi paitsi rahaa, myös osaamista ja suhteita, jotta ne voivat lobata 27:ää eri EU:n jäsenmaata, Silva sanoo.
Silvan mukaan juuri EU-lobbaamisen vaatimat isot resurssit sulkevat esimerkiksi pienet kansalaisjärjestöt helposti vaikuttamisen ulkopuolelle.
Lue elokuun alussa julkaistu juttu, jossa kerromme, kuka Euroopan parlamentissa lobbaa. Kävimme läpi kaikki suomalaisten europarlamentaarikoiden ilmoittamat lobbaustapaamiset.
Tällä hetkellä Euroopan unionissa väännetään digitaalisia palveluita sekä markkinoita koskevasta lainsäädännöstä. Siihen liittyvässä lobbauksessa yrityksillä ja etujärjestöillä on raportin mukaan selvä ylivoima, ainakin kun katsotaan tapaamisten määriä komission virkamiesten kanssa.
Ne näkyvät alla olevasta grafiikasta.
Tapaamisilla komission virkamiesten kanssa on merkitystä, koska komissio antaa lakiesitykset EU:ssa.
"Teknolobbaus on jo vaikuttanut lainsäädäntöön"
Tutkijoiden mukaan teknologia- ja digiyhtiöiden valtavilla lobbausponnistuksilla on vaikutusta päätöksentekoon.
Silva ottaa esimerkiksi sähköisen viestinnän tietosuojan.
Sen on tarkoitus säädellä muun muassa, miten asiakkaan viestiliikenteen tietoja, vaikkapa tietoa Whatsapp-puhelun kohteesta ja kestosta, saa käyttää markkinoinnissa.
Silvan mukaan digiyhtiöt onnistuivat lobbaustyöllään vesittämään vuodesta 2017 valmistellun asetuksen.
– Yhtiöt onnistuivat luomaan niin suurta epävarmuutta EU:n jäsenmaihin, etteivät säädökset edenneet neljään vuoteen. Niin kauan yhtiöt onnistuivat viivyttämään asetusta, joka olisi vaikuttanut niiden voittoihin, Margarida Silva sanoo.
Politico-julkaisu kertoi viime talvena saaneensa haltuunsa asiakirjoja, joissa verkkokauppajätti Amazon leuhki sillä, että se oli kyennyt merkittävästi vaikuttamaan sähköisen viestinnän tietosuojaan liittyvän lakiesityksen käsittelyyn.
"Kampanjamme on varmistanut, että ePrivacy-esitys [sähköisen viestinnän tietosuoja] ei saa laajaa tukea Euroopan parlamentissa. Meidän tavoitteemme on heikentää parlamentin neuvotteluasemia suhteessa neuvostoon. Neuvosto on ymmärtäväisempi alan huolia kohtaan”, Amazonin sisäisessä dokumentissa juhlittiin Politicon mukaan.
Tiistaina julkaistun raportin laatijat ovat huolissaan siitä, että viivyttämistä ja kuluttajan aseman tietoista heikentämistä voi tapahtua muissakin lakiesityksissä.
– Digijätit kohdistavat painetta nyt erityisesti neuvostoon, [EU:n jäsenmaiden ministereihin], ja se voi näkyä lainsäädännön vesittymisenä, Silva sanoo.
Neuvosto ei ole velvollinen ilmoittamaan edes korkean tason lobbaustapaamisista.
Raportissa vaaditaankin lobbaukseen lisää läpinäkyvyyttä ja esimerkiksi lobbaustyötä tekevien ajatushautomoiden rahoituksen avaamista.
Raportin mukaan erityisesti digijättien tekemän lobbaustyön eettisyyttä pitäisi olla mahdollista valvoa ja tarvittaessa määrätä sakkoja.
Kiinalaisyhtiöiden osuus EU-lobbauksessa pieni
Vaikka Kiinan teknologiasta ja sen mahdollisista vaikuttamispyrkimyksistä puhutaan paljon, EU-lobbauksessa Kiina on raportin mukaan yhä pikkutekijä.
Kiinalaisyhtiöiden osuus teknologialobbareista on tutkimuksen mukaan alle yksi prosentti.
Silva arvioi, että tämä selittyy osaltaan monen kiinalaisyrityksen uutuudella. Esimerkiksi Tiktokissa ei ehkä vielä ole laajaa kokemusta eurooppalaiseen päätöksentekoon vaikuttamisesta.
Hän huomauttaa myös, että instituutioiden lobbauksella ei ole alana Kiinassa samanlaisia perinteitä kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 2.9. klo 23 asti.
Lue lisää: