Kahdeksan perussuomalaisten ja vasemmiston valtuutettua vaativat Puolangan valtuustoa ylimääräiseen istuntoon.
Valtuutetut vaativat pormestarimallista luopumista viimeistään syyskuun 2021 aikana. Vaatimusta perustellaan viime viikolla uudelleen pormestariksi valitun Harri Peltolan puoluesidonnaisuudella ja virkavastuun puutteella valvonnan ollessa samassa valtapuolueessa (keskusta). Lisäksi valtuutettujen mielestä asioita on hankala saada käsittelyyn, koska pormestari päättää käsiteltävät asiat, myös valtuustoaloitteet. Tämä johtaa vallan keskittymiseen liikaa, kirjoittavat valtuutetut.
Valtuutetut vaativat lisäksi selvitystä, miksi erimielisiä 1,3 miljoonan eläkevastuusaatavia Kainuun sotelta ei ole annettu tuomioistuimen päätettäväksi. Valtuutetut vaativat nähtäville kaikkia asiaan liittyviä kirjallisia materiaaleja.
Valtuutetut vaativat myös sivukylien varhaiskasvatuksen saatavuuden parantamista. Valtuutettujen mukaan kyliltä on lapsiperheitä muuttanut naapurikuntiin saadakseen palveluja. Kunnan sopiman ulkoistuksen, niin sanotun Touhula-sopimuksen hintaa, muutoksia ja perusteita vaaditaan selvitettäväksi.
Lisäksi pormestarin palkkaa vaaditaan laskettavaksi 5 000 euroon kuukaudessa nykyisestä 6 700 eurosta. Perusteina käytetään talousosaamisessa ja yksityistetyn terveydenhuollon sopimusasioissa tehtyjä virheitä, vesittynyttä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajiston asemaa sekä pormestarin koulutusvaatimuksia.
Valtuutetut kirjoittavat, että päättyneellä valtuustokaudella esimerkiksi tekninen lautakunta ei ole saanut päättää sille kuuluvista asioista kuin valitusteitse. Pormestari Harri Peltolan yhteistyötaitoja yrittäjiin, maakuntaan ja eri mieltä oleviin yksittäisiin kansalaisiin kuvataan puutteelliseksi.
Valtuuston ylimääräisestä kokoontumisesta ja sen ajankohdasta päättää uusi kunnanhallitus kuntalain mukaan valmistelun jälkeen.
Miljoonasaatavia – on vai ei ole?
Viime viikolla pormestarinvaalissa Harri Peltolan vastaehdokkaana oli yksi kirjelmän allekirjoittajista, perussuomalaisten Esko Rautiainen. Keskustan 13 ääntä menivät Peltolalle, vasemmiston ja perussuomalaisten 8 ääntä Rautiaiselle.
Valittu pormestari Harri Peltola pitää pormestarihallintoon kuuluvia valituksia aiemman, kolme vuotta sitten kunnanjohtajan virasta eroamaan joutuneen Esko Rautiaisenkostoyrityksinä. Tarkemmin Peltola ei Rautiaisen eron syihin ja mahdollisen koston motiiveihin halua ottaa kantaa.
– Esko haluaa tässä viimeisen kostonsa. Olemme molemmat allekirjoittaneet paperin, jossa 50 000 euron sakon uhalla ei paljasteta eroon johtaneita tapahtumia, Peltola sanoo.
Esko Rautiainen kiistää kostomentaliteetin. Hän sanoo olevansa enemmän huolissaan 1,3 miljoonan euron riidasta, jota ei ole saatu vuosiin ratkottua.
– Minä en henkilökohtaiseen mutapainiin ala, ja kiistän olevani mitenkään kostonhimoinen.
Peltola vastaa Rautiaisen olleen kunnanjohtaja-aikanaan kaksi vuotta ratkomassa riitaa siinä onnistumatta. Rautiainen sanoo, että hän löysi parhaan mahdollisen lainopillisen asiantuntijan, ja palkkasi asianajotoimisto Boreniuksen Helsingistä hoitamaan asiaa. Kainuulaisille Borenius on tuttu Talvivaaran yhteydestä, jolloin se puolusti kaivoksen johtoa ympäristörikossyytöksiä vastaan yli kolmella miljoonalla eurolla.
Asian vaikeutta kuvaa se, että Rautiainen kertoo Boreniuksen toimiston kyselleen, mistä he saisivat tukea asian käsittelyssä, jolloin Rautiainen ohjasi heidät Kuntaliiton puheille. Peltola sanoo, että pormestariksi tultuaan hän irrotti asianajotoimiston riidan käsittelystä.
Peltolan mukaan asiassa on kyse siitä, tuleeko Puolangan kunnan maksaa ennen vuotta 2005 eläköityneiden Kainuun keskussairaalan työntekijöiden eläkkeitä, kun muiden Kainuun kuntien vastuut maksaa Kainuun sote vuodesta 2013 lähtien. Peltolan mukaan asian selvittelyä vaikeuttaa se, että Kainuun Sote kiistää koko riidan olemassaolon. Peltola sanoo, että kunta on tulleet laskut maksanut, ja aikanaan hallinto-oikeus päättää, ovatko ne olleet liikamaksuja.
Rautiainen kantaa huolta siitä, vaikuttaako riita ja sen mahdollinen muille Kainuun kunnille kaatuva miljoonalasku tulevan hyvinvointialueen neuvotteluihin ja Puolangan asemaan siinä.
Pormestarimallin taustalla aiemman kunnanjohtajan ero
Kun kunnanjohtaja Esko Rautiainen erosi tehtävistään erimielisyyksien vuoksi vuonna 2018, syntyneessä tilanteessa Peltola valittiin koeluontoisesti pormestariksi luvuin 15–6 keskustan äänillä muiden vastustaessa. Vasemmisto vastusti tällöin Peltolan valintaa, vaikka vasemmiston Anja Peura sanoo, etteivät he vastustaneet sinänsä pormestarin valintaa, vaan vallan keskittämistä pormestarille..
– Silloin olimme mukana, kun oltiin pakkoraossa. Pieneen kuntaa ei ole helppo saada pätevää kunnanjohtajaa, hän sanoo nyt.
Peura sanoo, että pormestarimallia on yritetty muutaman kerran haastaa, mutta asia ei ole edennyt koskaan kunnanhallitusta pidemmälle. Peuran mukaan ennen pormestarimalliin siirtymistä oli puhuttu, että laajoja valtaoikeuksia supistetaan pian pormestarimalliin siirtymisen jälkeen.
– Mutta ei niitä sitten muutettu. Siksi katsottiin, että tässä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kaataa koko pormestarimalli, sanoo Peura.
Seppo Rajala, keskustan ryhmäpuheenjohtaja, sanoo, ettei viime viikon pormestarinvaalia edeltävässä keskustelussa käytetty yhtään puheenvuoroa, jossa nykyistä pormestaria olisi moitittu viran hoitamisesta tai epäpätevyydestä.
– Sitten seuraavana aamuna tuodaan paperi, jossa on runsaasti vihjauksia ja heittoja Peltolan ammattitaitoon ja toimintaan liittyen. Me olemme Keskustassa hyvin tyytyväisiä Peltolan työhön ja kunnan talousasioihin, sanoo Rajala.
Rajalan mukaan kiistassa on henkilöriidan makua keskustan Harri Peltolan ja vasemmiston Anja Peuran välillä.
– Pormestarinvaalista käydyssä keskustelussa ei yksikään puheenvuoron pitäjistä tuonut esiin ehdokkaan epäpätevyyttä missään puheenvuorossa. Seuraavana aamuna tuotiin sitten paperi, jossa oli runsaasti vihjauksia.
Anja Peura kieltää tiukasti huonot suhteet Peltolaan. Hänen mukaansa pormestarivaalissa ei voitu keskustella asian ulkopuolelta tulevista asioista.
– Minun olisi pitänyt toimia kunnanhallituksessa paremmin, jotta olisi käsitelty ensin pormestarimallia, eikä olisi ollut kyse henkilövaalista, sanoo hän.
Kysyttäessä, miksi vaalin yhteydessä ei tuotu esiin niitä epäonnistumisia, joista kirjelmässä puhutaan, Peura kiistää, että kirjelmässä hyökättäisiin pormestaria vastaan.
– Siinä puhutaan pormestarimallin heikkouksista, mihin se on johtanut. Ei pormestarista. Ei haluttu ruveta siinä tilaisuudessa rääpimään henkilökohtaisuuksia.
Sen sijaan vasemmisto ja perussuomalaiset esittivät yhdessä Parempi Puolanka -valtuustoryhmänä entistä kunnanjohtajaa Esko Rautiaista pormestariksi.
– Se olisi sitten hoidettu niin, että pormestarimallista olisi luovuttu.
Rautiainen on kirjoilla Puolangalla, mutta on hoitanut erottuaan kunnanjohtajan virasta erilaisia sijaisuuksia: ensin kunnanjohtajan sijaisena Savukoskella ja nyt hallintojohtajan sijaisena Enontekiöllä. Ennen Puolangan kunnanjohtajuutta Rautiaisella oli takanaan pitkä ura Askolassa eri tehtävissä. Sieltä kunnanjohtajan virasta hänet haluttiin erottaa 2011 ja lopulta hän erosi itse vuonna 2016 niin ikään erimielisyyksien takia.
Uusi kunnanhallitus aloittaa työnsä isolla riidalla
Uudessa kunnanhallituksessa istuvat sekä pormestari Harri Peltola (kesk.), Seppo Rajala (kesk.), Anja Peura (vas.) että Esko Rautiainen (ps.). Lisäksi siellä on keskustan Hilkka Oikarinen, Mari Haapalainen ja Markku Nivakoski.
Niin Rajala, Peltola, Peura kuin Rautiainenkin korostavat, että uuden kunnanhallituksen tulisi kyetä yhteistyöhön Puolangan edun takia. Keskustan ryhmä ennätti kokoustaa ylimääräiseen valtuuston kokoon kutsumista vaatineen kirjeen jälkeen sunnuntaina. Lausunnossaan ryhmä kirjoittaa, että mikäli perussuomalaisten ja vasemmiston edustajat eivät halua luottamuksellista yhteistyötä, keskusta ottaa yksin vastuun kunnan tulevaisuudesta.
Keskustapuolue hallitsee kuntaa täydellä enemmistöllä. Sillä on Puolangan 21 valtuutetusta 13. Perussuomalaisia on 4 ja samoin vasemmiston edustajia. Tänä keväänä perussuomalaisten Rautiainen valittiin Puolangan kunnanvaltuustoon kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä, 84 äänellä. Kunnan ääniharava oli pormestarina ehdolla ollut, ja siis tehtävään valittu keskustan Harri Peltola 116 äänellä.
Korjaus 31.8. klo 11:20: Korjattu vasemmiston peruste äänestää vastaan ensimmäisen kerran pormestaria valittaessa. Aiemmin jutussa sanottiin, että vastustus koski Peltolan valintaa. Nyt kohta on korjattu muotoon, että vastaan äänestäminen johtui vallan keskittymisestä. .
Lisää Kainuun uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.