Useimmat eduskuntaryhmät olisivat valmiita kriminalisoimaan hakaristilipun julkisen käytön. Esimerkiksi Vihreideneduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari katsoo, että hakaristilipun julkinen käyttäminen Suomessa voidaan kieltää lailla.
– Lainsäädännön on suojattava rasismilta ja syrjinnältä. Jos lainsäädäntö ei näin tee, sitä tulee korjata.
Kari toteaa, että mahdolliseen kieltoon liittyy kuitenkin haastavia rajanvetokysymyksiä.
– On eri asia esittää tunnus vaikka museossa kuin käyttää sitä lietsoakseen vihaa, Kari kuvaa.
SDP: Olemme valmiita tarvittaviin muutoksiin
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan hakaristilipun tai jonkun muun ihmisarvoa ja ihmisyyttä loukkaavan tunnuksen käyttöä ei pidä sallia Suomessa.
Puolue haluaa kuitenkin odottaa ylemmän oikeusasteen ratkaisun käynnissä olevassa, hakaristilipun käyttöä koskevassa oikeusprosessissa.
– Mikäli ilmenee, että lainsäädäntö on tältä osin puutteellinen, olemme valmiita tarvittaviin muutoksiin. Tällöin tulee selvittää, onko oikea sääntelytapa yhden tunnuksen kieltäminen vai onko syytä kieltää yleisesti myös muiden ihmisarvoa halventavien tunnusten käyttö.
– Juutalaisten joukkotuho on yksi ihmiskunnan historian kauhistuttavimmista rikoksista ja tapahtumaketjuista. Sitä historiaa ei tule unohtaa, eikä piilottaa, mutta sen ihannointi ja julkinen esittäminen on hyvin kyseenalaista. Natsi-ideologian julkista levittämistä ja julkista esittämistä tulee voida rajoittaa, Lindtman toteaa.
Perussuomalaisten Tavio: Yksilönvapaudet suurempi huoli
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, ettei hakaristilippua ole tarpeen kieltää lainsäädännöllä.
Tavio viittaa rikosoikeuden ultima ratio -periaatteeseen, jonka mukaan kriminalisointi on keino, jota tulisi käyttää vasta viimeisenä mahdollisena vaihtoehtona.
– Mielestäni nyt ei ole kyseessä niin vakava yhteiskunnallinen ongelma, että siihen tarvitaan valtiovallan järeintä puuttumista.
Tavio toteaa kantavansa suurempaa huolta kasvavista yksilönvapauden rajoituksista kuin hakaristilipun käytöstä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Käräjäoikeus: Lipun kantaminen ei ollut rikos
Kysymyksen taustalla on Helsingin käräjäoikeuden maanantaina antama ratkaisu.
Syyttäjä vaati viidelle itsenäisyyspäivänä vuonna 2018 Kohti Vapautta -kulkueessa marssineelle miehelle rangaistuksia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Oikeus katsoi, että kulkueessa kannetut liput liitetään yleisesti 1940-luvun natsi-Saksan ideologiaan, johon kuului muun muassa juutalaisten vainot ja joukkotuhonta. Syytetyt ovat lippuja kantamalla levittäneet sen mukaista viestiä.
Oikeuden mukaan syytetyt eivät kuitenkaan syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan pelkällä hakaristilippujen kantamisella. Yksi peruste oli, että hakaristilippu ei ole Suomen laissa kielletty.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen valittaa käräjäoikeuden päätöksestä.
Myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio yllättyi ratkaisusta. Hän ennakoi, että hakaristilipun käytön kieltäminen nousee Suomessa keskusteluun, jos ylemmät oikeusasteet päätyvät samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeus.
– Se on ihan aiheellinen kysymys, jos tämä oikeudenkäynti johtaa siihen, että pykälä kiihottamisrikoksesta ei sovellu natsilipun kieltämiseen, Nuotio totesi maanantaina Ylelle.
Kokoomus: Uhkaavan symbolin käyttö oltava kiellettyä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, jonkin symbolin käyttö kiihottamisessa kansaryhmää vastaan tai uhkaavana eleenä on oltava kriminalisoitua.
– Suhtaudun kuitenkin varauksellisesti siihen, mitkä symbolit erikseen luetellaan, Mykkänen sanoo.
Mykkänen toteaa, että vastaan voi nyt tai tulevaisuudessa tulla hakaristin lisäksi muitakin symboleita, jotka liitetään esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.
– Tässä täytyisi pystyä toimimaan kestävästi lainsäädännön osalta.
Mykkäsen mielestä vuoden 2018 itsenäisyyspäivän kulkueessa hakaristiä käytettiin tavalla, jonka tulisi olla kiellettyä.
– Silloin on tehtävä täsmennyksiä lainsäädäntöön, jos tuomioistuin tulkitsee, että tällä perusteella tuomiota ei voida antaa.
KD:n Päivi Räsänen: Hakaristiliput ovat vastenmielinen ilmiö
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo, että kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on erittäin huolestunut juutalaisvastaisuudesta.
Räsänen katsoo, että hakaristilippujen kieltämistä tulisi Suomessa "vakavasti pohtia".
– Hakaristiliput katukuvassa ovat vastenmielinen ilmiö. Juutalaisvihaa on torjuttava muistuttamalla siitä, miten holokausti aikanaan eteeni. Korostamme kuitenkin laajaa antisemitismin vastaista työtä, pelkkä symbolin kieltäminen ei riitä.
Keskusta: "Eivät kuulu Suomen kaduille"
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs toteaa, ettei ota käräjäoikeuden ratkaisuun mitään kantaa, koska prosessi on kesken.
Hakaristilipun käytön rajoittaminen lailla on hänen mukaansa kuitenkin mahdollista.
– Yleisellä tasolla natsilipun julkinen käyttö on tuomittavaa, ja keskustan eduskuntaryhmällä on valmius tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin.
Pylväs perustelee kantaa vastauksessaan kirjoittamalla, että "kansamurhaan ja muihin synkkiin rikoksiin syyllistyneen natsihallinnon liput eivät kuulu Suomen kaduille."
Vasemmistoliiton Saramo: "Odotetaan hovioikeuden ratkaisu"
Vasemmistoliiton ryhmyri Jussi Saramo korostaa, että lainsäädäntömuutoksiin asiassa ei ole syytä ryhtyä, ennen kuin hovioikeus on ratkaissut, syyllistyttiinkö itsenäisyyspäivänä 2018 rikokseen hakaristilipuja kantamalla.
Saramon mukaan on kuitenkin selvää, että hakaristilippujen "julkinen heiluttelu" tulisi kieltää, kuten joissakin muissakin maissa on tehty.
– Syy siihen, miksi se lippu on kielletty muualla ja miksi sen pitäisi olla kielletty meilläkin on se, että se edustaa silkkaa pahuutta. On surullista, että meidänkin yhteiskuntamme on taantunut niin, että tästä ylipäätään tarvitsee keskustella.
RKP: Hakaristilippu on erityisen voimakas symboli
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, että puolue "ei sulje pois" lainsäädäntötoimia.
– Hakaristilippu on Euroopan historiasta johtuen erityisen voimakas symboli, ja käräjäoikeuden päätös on herättänyt keskustelua myös oikeusoppineiden parissa.
Adlercreutzin mukaan nyt kannattaa odottaa, mitä hovioikeus tekee.
– Hovioikeuden päätöksen jälkeen on aika arvioida jatkoa, emmekä sulje pois lainsäädäntötoimia. Asia ei kuitenkaan juridisesti esimerkiksi tarkkarajaisuuden näkökulmasta ole aivan yksinkertainen.
Ano Turtiainen: Kieltäminen on loputon suo
Valta kuuluu kansalle -puoluetta (VKK) perustava kansanedustaja Ano Turtiainen torjuu ajatuksen hakaristilipun kieltämisestä.
Turtiaisen mukaan kielloilla syyllistytään helposti tukemaan sitä, mitä on tarkoitus vastustaa. Hänen mukaansa minkään lipun julkista käyttöä ei pidä kieltää laissa, koska ilmiö voisi levitä.
– Kieltämisen tie on kuin loputon suo, Turtiainen kysyy.
Yle kysyi tätä juttua varten kaikkien eduskuntaryhmien edustajilta, pitäisikö hakaristilipun julkinen käyttö kieltää laissa. Nyt-liikkeen Harry Harkimo ei vastannut kyselyyn.
Lue lisää: