– Lopputulema on, että keskustelua pitää jatkaa. Ja se on yhtä tyhjän kanssa.
Saattohoitoa antavan Terhokodin pitkäaikainen johtaja, nyt jo eläkkeellä oleva Juha Hänninen on pettynyt siihen, ettei eutanasian laillistaminen Suomessa etene.
Asiantuntijaryhmä pohti kolme vuotta elämän loppuvaiheen hoitoa ja eutanasiaa, mutta ei päässyt yksimielisyyteen suosituksistaan eutanasian suhteen.
– Se jäi täysin auki. Kuten (työryhmää vetänyt professori emeritus) Raimo Lahti totesi, työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen edes termeistä, Hänninen harmittelee.
Hännisen mukaan se kertoo, kuinka vaikea asia eutanasian käsittely Suomessa on.
– Tämä on ideologinen kysymys. Maailmankatsomukselliset asiat vaikuttavat taustalla. Uskonto on yksi vahva tekijä.
Asiantuntijaryhmässä mukana olleen Hännisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei antanut riittäviä resursseja pohtia eutanasian laillistamista.
– Meillä ei ollut virkamiestä, joka olisi tehnyt pohjatyötä. Siksikin raportti jäi vaillinaiseksi.
Raportin julkistamistilaisuudessa myönnettiin, että työryhmä käytti enemmän aikaa palliatiivisen ja saattohoidon käsittelyyn kuin eutanasiaan. Painotusta perusteltiin sillä, että saattohoito koskee kymmeniätuhansia ihmisiä, kun eutanasia on ajankohtainen vain muutamalle sadalle.
Juha Hänninen ei hyväksy perustelua.
– Silloinhan meidän pitäisi tehdä aina ensimmäiseksi sellainen, mikä koskettaa suurta joukkoa. Avustettu itsemurha ja eutanasia koskee suurta kärsimystä ja on suuri ihmisoikeusongelma.
Juha Hänninen on Oikeus arvokkaaseen kuolemaan -yhdistyksen eli entisen Exitus-yhdistyksen asiantuntija. Yhdistys on perustettu ajamaan eutanasian ja avustetun kuoleman sallimista Suomessa.
– Alamme nyt pohtia uuden kansalaisaloitteen tekemistä. Aloitamme tavallaan kaiken alusta.
Tänään raporttinsa julkistanut työryhmä perustettiin sen jälkeen, kun edellinen kansalaisaloite eutanasian sallimisesta oli kaatunut eduskunnassa vuonna 2018.
"Itsemurhassa avustaminen on sallittua kaikille muille paitsi lääkäreille"
Täysin vaille eutanasiaa koskevia ehdotuksia työryhmä ei kuitenkaan jäänyt.
Se valmisteli kaksi säädösluonnosta lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta. Ensimmäinen säädösluonnos perustuu kansalaisaloitteeseen ja on rajatumpi, toinen on sallivampi.
– Ne ovat kumpikin ihan hyviä. Ensimmäinen sallisi lääkäriavusteisen kuoleman. Eli lääkäri antaisi kuoleman tuottavia aineita ja potilas itse ottaisi ne. Mutta sitten on tapauksia, joissa potilas ei itse pysty ottamaan ainetta. Siksi tarvittaisiin myös eutanasia-vaihtoehto eli lääkäri antaisi potilaalle kuolettavan annoksen, Hänninen sanoo.
Oikeus arvokkaaseen kuolemaan -yhdistys ajaa molempien vaihtoehtojen mahdollisuutta.
Kolmas työryhmän esille tuoma vaihtoehto on säilyttää nykyinen järjestelmä.
Lääkäri Juha Hännisen mukaan nykyjärjestelmä kaipaa kuitenkin nopeaa uudistamista. Kiireellisintä on tarkentaa lääkärin oikeudellista asemaa eutanasian tai lääkäriavusteisen kuoleman yhteydessä.
– Tällä hetkellä itsemurhassa avustaminen on sallittua kaikille muille paitsi lääkäreille, Hänninen sanoo.
Ruotsissa eutanasiaan osallistunut lääkäri on menettänyt lääkärin oikeutensa.
– Sama voi tapahtua Suomessa. Se ei ole siis juridinen, vaan yhteiskunnallinen seuraamus.
Suomen ja Ruotsin eutanasialainsäädäntö on samankaltainen ja molemmissa maissa käydään parhaillaan keskustelua aiheesta.
Euroopassa eutanasia on sallittua muun muassa Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Myös Australia, Uusi-Seelanti ja useat Yhdysvaltojen osavaltiot sallivat eutanasian.
Lääkärikuntaa eutanasia jakaa. Sekä kansainvälinen että Suomen lääkäriliitto suhtautuvat eutanasiaan kielteisesti.
Lue lisää:
Eutanasian laillistaminen ei etene Suomessa