Jo vuosia sitten Centria-ammattikorkeakoulun ulkomaiset opiskelijat laittoivat ruokaa toisilleen, ja palaute oli hyvää.
– Se oli yksi suurimpia inspiraation lähteitä. Ravintola oli unelmani jo opintojen aikaan, sanoo bangladeshilainen Rezanoor Chowdhury.
Nyt hän on avannut Kokkolaan ravintolan yhdessä opiskelukaverinsa Joyanta Sahan kanssa.Miehet uskovat mahdollisuuksiinsa: sijainti on hyvä ja intialais-bangladeshilainen ruoka maistuu suomalaisille. Pelkästään siihen keskittyvää buffetravintolaa kaupungissa ei entuudestaan ole.
Pitkälti siksi ravintola avattiinkin Kokkolaan eikä miesten kotikaupunkiin Pietarsaareen, missä etnistä ruokaa on tarjolla enemmän.
Saha ja Chowdhury ovat harvinaisia sikäli, että vaikka Centria-ammattikorkeakoulusta valmistuvista ulkomaisista opiskelijoista 67 prosenttia työllistyi Suomessa, Keski-Pohjanmaalle jäi vain noin neljännes.
Pietarsaaren-yksiköstä valmistuvat jäävät tosin paremmalla prosentilla Pohjanmaalle. Pohjanmaa onnistuu pitämään paremmin kiinni myös Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuneista.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ulkomaisista opiskelijoista selvä enemmistö muuttaa pois Etelä-Pohjanmaalta ja Suomeenkin kokonaisuudessaan on työllistynyt vain alle puolet viime vuosina valmistuneista.
Yrityksiä herätellään tarttumaan opiskelijoihin
Yrityksen perustamisesta Saha ja Chowdhury eivät tienneet paljon. Apua he saivat kehittämisyhtiö Concordiasta, ja kaikki meni sujuvasti.
Ratkaisu pisti vauhtia myös kieltenopiskeluun. Aloittaessaan opinnot Suomessa Joyanta Saha suunnitteli suomen opiskelemista, mutta arveli, ettei saisi ruotsinkielisessä arjessa Pietarsaaressa riittävästi harjoitusta. Siksi uudeksi kieleksi valikoitui ruotsi.
Uudessa ravintolassa kuuluukin aluksi enemmän englantia ja ruotsia kuin suomea. Nettikurssi on aloitettu, mutta aikaa vaaditaan.
– On tärkeää opiskella molemmat kielet, mutta aikuisena vieraan kielen oppiminen ei ole helppoa, sanoo Saha.
Centriassa koulutusviennistä ja Talent Boost -toiminnasta vastaava johtaja Francesca Cucinotta arvioi, että elinkeinorakenteen lisäksi vahvempi kaksikielisyys ja suvaitsevampisuhtautuminen puutteelliseen suomen kielen taitoonvoivatkin osaltaan selittää sitä, että ulkomaiset opiskelijat juurtuvat helpommin Pohjanmaalle.
– Siinä on haastetta: Keski-Pohjanmaalla on todella kova työvoimapula, mutta harmittavan moni suuntaa pääkaupunkiseudulle. Siinä haluaisimme herätellä ja tukea alueen yrityksiä, että ne ottaisivat kiinni kansainvälisistä osaajista, tarjoaisivat harjoittelupaikkoja, projekteja ja opinnäytetöitä jo opintojen aikana ja työllistäisivät alueelle, sanoo Cucinotta.
Entiset opiskelijat työllistävät nykyisiä
Sahan ja Chowdhuryn ravintola Kokkolassa työllistää kansainvälisiä opiskelijoita, mutta tarvittaessa myös muita. Työntekijätarve selkiytyy, kunhan bisnes pääsee vauhtiin.
– Opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostusta työhön opintojen ohessa. On monia, jotka haluavat töihin, sanoo Saha.
Oleskelulupa määrittää sen, että EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat saavat tehdä viikossa 25 tuntia töitä. EU-maista tulevia koskevat samat säännöt kuin suomalaisia.
Nyt töitä löytyy, mutta Sahan ja Chowdhuryn aloittaessa opinnot työtilanne oli heikompi. Työ onkin suurimpia syitä kotipaikkakunnan valinnassa valmistumisen jälkeen.
– Jos löytää töitä, ei halua muuttaa. Paitsi jos haluaa opiskella lisää, muuttaa Helsinkiin tai muihin suuriin kaupunkeihin, sanoo Joyanta Saha.
Centria-ammattikorkeakoulu vahvistaa parhaillaan koulutusperäisen maahanmuuton toimenpiteitään Talent Boost -toiminnalla, jossa muun muassa markkinoidaan ulkomaisia opiskelijoita yrityksiin sekä vahvistetaan alueen veto- ja pitovoimaa.
Potentiaalia on, sillä Centria on virallisilla mittareilla Suomen kansainvälisin ammattikorkeakoulu. Viime vuonna valmistuneista ulkomaalaisia oli lähes neljännes eli 129.
Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 114 ei-Suomen kansalaista.
Valtakunnallinen tavoite on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja saada heistä 75 prosenttia jäämään valmistuttuaan Suomeen.