Paikallishallinto mullistuu ensi vuonna, kun sote-uudistuksessa muodostuville hyvinvointialueille valitaan aluevaltuustot tammikuun vaaleissa. Pirkanmaalle valitaan 79 aluevaltuutettua.
Puolueet haluavat ensimmäiseen aluevaltuustoon osaavia ihmisiä ja kuntapolitiikan kärkinimiä. Tarkoittaako se siis myös pormestareita ja apulaispormestareita? Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan pormestareiden ehdokkuus ei ole kiellettyä eli se on sallittua.
Ylen tekemän soittokierroksen perusteella aluevaltuusto kiinnostaa pormestarikuntaa. Tampereen apulaispormestareista Johanna Loukaskorp****i (sd.) ja Aleksi Jäntti (kok.) kertovat aikovansa asettua ehdolle.
Loukaskorpi perustelee ratkaisuaan nimenomaan apulaispormestarin kokemuksellaan.
– Tuntuisi hassulta, jos sosiaali- ja terveyspalveluista viimeiset neljä vuotta vastannut ja tulevat kaksi vuotta vastaava apulaispormestari ei lähtisi ehdolle, kun rakennetaan Pirkanmaan kattavia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, sosiaali- ja terveyslautakunnan apulaispormestarin tehtävä lakkaa toukokuussa 2023. Sama koskee sosiaali- ja terveyslautakuntaa.
Valtuustoon osaavia ja perehtyneitä ihmisiä
Myös kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) aikoo asettua ehdolle aluevaaleissa. Jäntti katsoo aluevaltuustoa myös Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajan vinkkelistä.
– Meille on tärkeää, että saamme täyden listan ja vaikutusvaltaa tulevalla hyvinvointialueella – organisaatiossa, jonka vaikutukset heijastuvat vuosien ja vuosikymmenten päähän.
Jäntti ei näe ongelmana sitä, jos kuntien johtavat päättäjät ovat ehdolla myös aluevaltuustoon.
– En näe ongelmaa demokratialle. Tietenkin äänestäjät päättävät, keitä sinne valitaan. Pidän tärkeänä, että valitaan osaavia ja asioihin perehtyneitä ihmisiä erityisesti ensimmäisen valtuustokauden aikana.
Pirkkalan pormestari kiinnostui, Tampereen harkitsee
Tampereen naapurikunnan Pirkkalan pormestari Marko Jarva (kok.) kiinnostus aluevaltuustoon on herännyt seututyön kautta.
– Olen ollut seututyössä mukana, ja näen, että työ aluevaltuustossa parantaa vaikuttamismahdollisuuksia.
Jarva on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta.
– Näen, että hyvinvointialueella pystymme paremmin yhdessä ajamaan etuja. Isommalla porukalla on paremmat vaikutusmahdollisuudet.
Jarvan tamperelainen kollega, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kertoo harkitsevansa ehdokkuutta, mikäli pormestarin tehtävä ei estä ehdolle asettumista. Ikonen myös kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään ehdolle.
– Tammikuussa 2022 valittavat uudet päättäjät tekevät isoja päätöksiä, jotka koskevat hyvinvointialueiden keskeisiä peruspalveluita eli näkyvimmin terveyskeskuksia, sairaaloita, palvelutaloja, neuvoloita, hammashoitoa ja niin edelleen, sanoo Ikonen vastauksessaan.
Muut apulaispormestarit harkitsevat
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestari on vuodet 2021 –2023 Pekka Salmi (sd.) Salmi ei ole vielä tehnyt ratkaisuaan.
– Asia on harkinnassa. Kyse on enemmänkin ajankäytöstä.
Kokoomuksen Ilkka Sasi on elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestari valtuustokauden puolivälistä vuoteen 2025. Myöskään Sasi ei ole vielä päättänyt ehdokkuudesta.
– Harkitsen asiaa. Olen suhtautunut kriittisesti sote-uudistukseen ja miettinyt, kuinka järkevä se on. Ei pitäisi korjata sellaista, mikä ei ole rikki.
Tampereen sivistys- ja kulttuurilautakunnan apulaispormestari Matti Helimoa (Vihr.) kertoo harkitsevansa asiaa.
– En ole ehtinyt ajatella aluevaaleja vielä yhtään. Emme ole myöskään valtuustoryhmässä käyneet ehdokasasetteluasioita läpi. Käymme keskustelun lähiaikoina.
Aluevaaleihin on enää noin neljä ja puoli kuukautta. Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Kunnallispolitiikan professori ymmärtää innon
Pormestarikunnan kiinnostus pyrkiä aluevaltuustoon ei yllätä Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professoria Arto Haveria. Nimekkäät ehdokkaat voivat tuoda vaaleihin kaivattua nostetta.
– Puolueiden näkökulmasta pormestarit ja apulaispormestarit ovat puolueidensa ääniharavia. Heidän kauttaan saadaan ääniä, ja se nostaa äänestysprosenttia.
Haverin mukaan aluevaaleilla on iso merkitys myös itse ehdokkaalle.
– Nämä vaalit ovat todennäköisesti hyvä ponnahduslaita eduskuntaan – parempi kuin kunnallisvaalit. Saadaan jo viriteltyä alueellista kannatusta.
Professori Haverin mukaan aluevaltuusto muodostuu todennäköisesti pääosin kolmesta ryhmästä: kansanedustajista, kansanedustajiksi haluavista ja sote-henkilöstöstä.
Juttuun lisätty 3.9.2021 kello 10.12 apulaispormestari Matti Helimon kommentit.
Juttuun lisätty 3.9.2021 kello 12.27 kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin kommentit.
Lue lisää: