Hoitoalan työvoimapula on ajanut monessa kunnassa kotihoidon ahtaalle. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla.
Esimerkiksi Kemissä tilanne on ajautunut niin hankalaksi, että hoitajat ovat pyytäneet apua aluehallintovirastolta. Henkilöstön riittävyys on päivittäinen ongelma ja usein asiakaskäyntien aikataulutus menee uusiksi.
Hoitajat joutuvat pohtimaan, mitä töitä voi lykätä.
– Muun muassa suihkupesuja voidaan joutua siirtämään päivältä toiselle, sanoo Kemin kotihoidon palvelupäällikkö Riitta Nahkiaisoja.
Aikataulujen pettäessä myös lääkerytmi saattaa mennä sekaisin: esimerkiksi aamulääkkeitä voi joutua odottamaan pitkälle aamupäivään.
Kun sijaisia ei saada riittävästi, vuorossa olevien työpaine kasvaa entisestään. Asiakaskäyntien määrä vuorossa nousee ja monesti on venyttävä tekemään tuplavuoro.
Kun sijaisille ilmenee äkillinen tarve viikonloppuna, tekijäpulan ratkominen jää vuorossa oleville hoitajille. Lähihoitaja Sanna Heikka kertoo, että aamuvuorosta saattaa puuttua kolmekin työntekijää, joten töitä jaetaan uusiksi ja puhelimet soivat kiivaasti.
– Kuka tulee aamuvuoroon, kuka vaihtaa iltavuorosta aamuun ja kuka sitten tekee iltavuoron, hän kuvailee.
“Laitoshoidon purkua ei ajateltu loppuun asti”
Useissa muissakin kunnissa kotihoito on hoitajapulan vuoksi jo nyt lähes kestämättömässä tilanteessa.
Lähi- ja perushoitajia edustava SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan laitoshoitoa purettaessa ei asioita ajateltu loppuun asti. Hoidon ja hoitajien tarve arvioitiin aivan liian pieneksi. Nyt kotiin hoidetaan hyvin sairaita ja paljon apua tarvitsevia ihmisiä, joista monella ei edes ole turvaverkkoa.
– Aika monessa paikassa tilanne on jo kriittinen, jopa katastrofaalinen. Pitovoima alalla on huono ja vetovoimaa ei saada parannettua eli on kysymys työoloista, työtaakasta, työnkuvasta ja ehdottomasti palkkauksesta.
SuPer arvioi, että suunnitteilla olevat lakimuutokset eivät ratkaise alan ongelmia, vaan pahentavat työvoimapulaa entisestään.
Yhä useampi kysyy: Miten irtisanoudun?
Silja Paavola kertoo, että liittoon tulee paljon yhteydenottoja. Yhä useampi kysyy, miten pitää toimia kun aikoo irtisanoa itsensä.
Jatkuvassa sijaispulassa hoitajien jaksaminen on koetuksella ja mieltä painaa myös huoli asiakkaista.
Kemissä ensi kuussa voimaan tuleva organisaatiomuutoskin arveluttaa monia, sillä esimerkiksi työvuorotus ja tiimitys muuttuvat.
Kotihoidon palvelupäällikkö Riitta Nahkiaisoja ymmärtää, että muutokset eivät miellytä kaikkia, mutta korostaa, että tavoitteena on sekä varmistaa palvelut että vähentää henkilöstön kuormitusta.
– Me nimenomaan haemme ratkaisuja näihin asioihin. Asiakkaille yritetään saada oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita ja samalla pyritään parantamaan henkilöstön työhyvinvointia ja sillä tavalla ratkaisemaan henkilöstön saatavuusongelmaa.
Kemissä pohditaan esimerkiksi sitä, otetaanko viikonvaihteissa käyttöön esihenkilöiden päivystysjärjestely, jotta sijaishankinta ei veisi hoitajien aikaa asiakaskäynneiltä.
“Yhtään ei kestä tilanteen huonontua”
Hoitoalalla puhutaan yleisesti kotihoidon kriisistä ja monessa paikassa ollaan jo veitsenterällä.
– Toistaiseksi mitoituksesta on voitu pitää kiinni, eikä potilasturvallisuus ole vaarantunut. Yhtään tästä ei kyllä kestä tilanteen huonontua, sitten ollaan jo hukassa, sanoo Tornion kotihoidon osastonhoitaja Teija Alatalo.
Sekä hoitotyötä tekeville että töitä organisoiville tilanne on raskas.
– Kyllä tämä on yhteinen tuska. Se on yhtä iso täällä kuin kentällä, kun jostain täytyy väkeä taikoa. Ja jos sitä ei ole, pitää vain yrittää jotenkin järjestää asiat. Paine on iso, Alatalo sanoo.
Lue myös: Kuka hoitaisi iäkkäät? – Suomeen tarvitaan 2030 mennessä 30 000 uutta hoitajaa
Robotit ja etähoito eivät pysty ihmeisiin
Hienoista apua paineeseen tuovat etähoito ja lääkerobotit. Niillä voidaan hiukan tasata ruuhkahuippuja, kun käynti joidenkin asiakkaiden luona joko etäyhteyden tai lääkerobotin ansiosta voidaan ajoittaa muuhun kuin kiireisimpään hetkeen.
Ratkaisevaa apua teknologiasta ei saada. Vain osa kotihoitoasiakkaista ylipäätään kykenee etäyhteyksiin tai selviää lääkkeiden ottamisesta robotin avulla.
Hoiva-avustajat ovat tärkeä tuki asiakastyössä, mutta se ei ratkaise hoitajapulan ongelmaa. SuPer korostaa, että kotihoito edellyttää alan ammattilaisia.
– Eihän sähköasentajankaan tarvetta kiistetä, kun sähkötöitä pitää tehdä, Paavola napauttaa.
Hän vaatii nopeasti päätöksiä ja rahaa, sillä pitkään kytenyt työvoimapula on räjähtänyt silmille. Hän moittii, että ongelma on ollut tiedossa pitkään eikä sille ole tehty riittävästi.
– Jos olisi ollut halua, asia olisi kunnossa. Palkkaus, työn sisältö, työmäärä pitää saada kuntoon, jotta työvoimaa saadaan. Työ sinänsä on palkitsevaa, mutta tällä palkalla ja tällä työmäärällä sitä ei jaksa tehdä loputtomiin.
Lue myös: