Suomi ottaa tänä vuonna noin tuhat pääosin Syyriasta ja Kongosta lähtenyttä, YK:n valitsemaa kiintiöpakolaista. Lähinnä Afganistanin tilanteen seurauksena sisäministeriö on ehdottanut kiintiön kaksinkertaistamista.
Pirkanmaan kansanedustajat ovat enimmäkseen eri mieltä pakolaiskiintiön kasvattamisesta. Vain ehdotuksen tehneen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) puoluetoverit kannattivat kiintiön tuplausta, kun Yle kysyi asiaa maakunnan kansanedustajilta.
Edustajista 12 vastasi kyselyyn, seitsemän jätti vastaamatta.
Pakolaisia vai apua lähelle?
Vihreitten Satu Hassi muistuttaa, että kiintiöpakolaiset ovat heitä, jotka eivät pysty omin voimin lähtemään turvaan – esimerkiksi äitejä lapsineen.
Samoilla linjoilla on Iiris Suomela (vihr.).
– Suomi ottaa vastaan noin tuhat pakolaista vuosittain. Norja taas yli 3 000 ja Ruotsi 5 000.
Epäröijistä Jouni Ovaska (kesk.) sanoo, että pakolaiskiintiön nostaminen voi olla yksi keino auttaa Afganistanin hädänalaisia.
– On kuitenkin huomattava, että tämän edellytyksenä on YK:n toiminnan turvaaminen Afganistanissa.
Myös Tampereen pormestariksi pian siirtyvä Anna-Kaisa Ikonen (kok.) epäröi. Hän kertaa puolueensa kannan: on tärkeää ensin keskittyä kriisin lieventämiseen ja ihmisten auttamiseen paikan päällä.
"Jo nyt kustannukset ovat suuret"
Kahdeksan kyselyyn vastannutta edustajaa ei halua nostaa pakolaiskiintiötä. Ikosen puoluetovereista Arto Satonen keskittyisi nyt evakuointeihin ja Pauli Kiuru muistuttaa mittakaavasta yleensä.
– Maailmassa on 60–80 miljoonaa pakolaista. Kiintiöpakolaistemme määrällä ei voi asiaa ratkaista.
Perussuomalaisten Sami Savio taas vetoaa talouteen.
– Jo nykyisistä kiintiöpakolais- ja turvapaikanhakijamääristä aiheutuvat kustannukset ovat erittäin suuret.
Puoluetoveri Veijo Niemi uskoo, että Afganistanista tulee meille vielä huomattavasti enemmän kuin sovitut 170 henkilöä.
Kansainvälinen ponnistus
Demarien Pia Viitanen pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä. EU:n ja YK:n kautta se tekee voitavansa.
Sari Tanus (kd.) on valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä, mutta hyvin hallitusti.
– On huolehdittava tehokkaasta ja tuloksekkaasta suomen kielen koulutuksesta. Samoin muu koulutus ja ripeä työelämään tarttuminen on tärkeää.
Demarien Marko Asell ja Jukka Gustafsson ovat pakolaiskiintiön kasvattamista vastaan, mutta eivät perustelleet mielipidettään Ylen kyselyssä.
Lue lisää:
Maria Ohisalo Ylen aamussa: Sisäministeriö ehdottaa pakolaiskiintiön nostoa 2 000 ihmiseen