– K.I.T.T. come and get me.
Televisiosarjassa Ritari Ässä päähenkilö puhuu rannekelloonsa ja huipputekoälyllä varustettu auto ajaa paikalle renkaat kiljuen. 1980-luvun sarjan robottiauto vaikutti aikanaan kovin kaukaiselta, mutta autoteollisuuden kehittyessä science fiction tulee lähemmäksi.
Isot autotehtaat kehittävät ja testaavat koko ajan robottiautoja ja automista liikennettä. Saksassa testattiin tiettävästi ensimmäistä kolmostason robottiautoa liikenteessä viime vuonna. Robottiautojen kehitys on jaettu viiteen portaaseen. Viidennellä tasolla auto liikkuu täysin itsenäisesti.
Liikenteen seassa ajavien robottiautojen lisäksi autonomista liikennettä tutkitaan myös muun muassa satamissa, kaivosteollisuudessa tai kuljetusalalla, joissa asiaa onkin paikoin jo testattu. Näiden alojen automatisointi voisi olla jopa helpompaa, koska kyseessä on rajattu alue, joka voidaan varustaa älykkäillä sensoreilla.
Tulevaisuudessa esimerkiksi kuljettaja voisi jättää autonsa lastausalueelle ja lähteä tauolle. Älytila ottaisi yhteyden autoon, ajattaisi sen lastaukseen ja toinen etäohjattu robotti lastaisi auton valmiiksi. Kuljettaja hyppäisi lastauksen jälkeen takaisin autoon ja jatkaisi matkaa määränpäähän.
Älykäs tila ohjaa autoa
Tamperelainen, vuonna 2015 perustettu teknologiayhtiö Unikie on ollut luomassa edellä kuvailtua älykästä tilaa ja järjestelmää. He ovat testanneet järjestelmäänsä puolentoista vuoden ajan Turun messukeskuksen hallissa. Siinä suljettuun ympäristöön on rakennettu älykäs tila, jossa on useita kameroita ja lidar-sensoreita.
Varsinaisesti autossa ei tarvitse olla tekoälyä. Pitää vain olla mahdollisuus olla autoon ulkoa yhteydessä ja servot, joilla sitä voi ohjata. Auto on siis periaatteessa iso radio-ohjattava auto, jolle ulkoinen tekoäly antaa komentoja kääntää rattia tai jarruttaa, jos eteen tulee ihminen tai muu este.
Unikien toimitusjohtaja Seppo Kuulan mukaan vuonna 2023 valmistetuissa autoissa avusteisen ohjaamisen kyky tulisi jo olemaan standardina.
Rajatulla alueella muuta liikettä tai yllättäviä tilanteita voidaan hallita paremmin kuin yleisillä teillä. Tekoälyn ratkaisut olisivat siis helpompia.
– Auto pysähtyy, kun tulee este ja jatkaa matkaansa kun este poistuu, Kuula toteaa.
Automaattinen pysäköintiratkaisu esitellään maanantaina Saksassa alkavilla IAA Mobilty 2021 messuilla. Autonvalmistajien ja teknologiakehittäjien Automated Parking -yhteisprojektissa kehitetty järjestelmä on suunniteltu erityisesti autotehtaiden tarpeisiin. Sillä voidaan automatisoida autonvalmistuksen viimeinen vaihe, eli valmistuva auto ajaisi itse varastoon tai kuljetukseen.
– Maailmassa liikkuu valtava määrä autoja joka ikinen päivä, Kuula toteaa.
Myöhemmin ratkaisua voisi Kuulan mukaan käyttää vaikkapa parkkihalleissa. Kuljettaja voisi nousta autosta, hallin tekoäly ottaa auton haltuunsa, parkkeeraa sen ja palauttaa sen taas kuljettajan luo, kun tarve on.
– Varmaan vuonna 2023 tulemme näkemään tästä demoja. Siihen muutama vuosi lisää, niin tästä tulee isompaa liiketoimintaa, Kuula pohtii.
Robottiauto liikenteen seassa
Suomessakin on viime vuosina testattu itsekseen liikkuvia autoja. VTT:llä robottiautojen kehitystä on tehty vuodesta 2005 lähtien.
VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila on ollut mukana robottiautojen tutkimuksessa. Kutila on jossain vaiheessa ennustanut, että manuaalinen ajaminen jäisi historiaan vuonna 2040.
– Nämähän ovat aina vähän scifi-tyyppisiä ennustuksia. Edelleen uskon, että vuosi 2030 olisi käännekohta ja vuonna 2040 automaatio olisi vallitseva muoto, Kutila toteaa.
Aina on tietysti henkilöitä, jotka eivät halua luopua ratista. Moottoripyöräilyä harrastava Kutilakaan ei haluaisi muuttaa kaksipyöräistään robotiksi.
– On tiettyjä tilanteita, joissa haluan itse ajaa. Monotoniset matkat kieltämättä haluaisin automatisoida. Matkoja Tampereelta Helsinkiin tai Tampereelta Sodankylään ei huvittaisi enää ajaa.
VTT:llä on useita robottiautoja, joista yksi, Martti, on Hollannissa testaamassa uuden 5G-verkon vakautta. Autolla testataan moottoritienopeuksissa ohittamista. Niissä nopeuksissa tiedonsiirron nopeus ja eheys ovat tärkeitä,
– Varmaan seuraava sukupolvi 2050-luvulla ihmettelee, miten isoisät ovat ajamalla menneet paikasta toiseen. Että on se varmasti ollut vaarallista, Kutila naurahtaa.
Ratkaistavaa riittää vielä pitkäksi aikaa
Suomalaiset ovat mukana kehitystyössä, vaikka rahallisesti isompia summia käytetään muualla maailmalla. Sekään ei tosin välttämättä auta. VTT:n Matti Kutilan mukaan eräs valmistaja on laittanut miljardin autonomisiin autoihin.
– Ja silti autolla on edelleen vaikeuksia kääntyä neljän tien risteyksessä vasemmalle.
Ratkaistavana on paljon teknisiä, ja myös myös juridisia kysymyksiä. On ratkaistava, miten konenäkö, sensorit ja muut laitteet toimivat huonossa säässä. Kyberturvallisuutta on kehitettävä jatkuvasti, ettei kukaan hakkeroisi autoa. On ratkaistava tekoälyn toimiminen mahdollisessa onnettomuustilanteessa: suojeleeko se kuljettajaa vai esimerkiksi ajoneuvon eteen juossutta lasta?
Vuonna 2018 robottiauto ajoi Yhdysvalloissa jalankulkijan kuoliaaksi. Auton tekoäly ei tunnistanut liikennesääntöjä rikkonutta kävelijää. Liikenneturva teki kyselyn vuonna 2017, johon vastanneista puolet pelkäsivät robottiautojen olevan uhka jalankulkijoille.
Kutilan mukaan heidän projektissaan yksi pohdinnan paikka olikin, miten viestittää jalankulkijalle, että auto on tämän havainnut.
– Ratin takana ei ole kuljettajaa, jonka toimista voisi päätellä onko hän nähnyt jalankulkijan. Automme viestitti vihreällä nauhalla, että tien voi ylittää.
Kehitystä askel kerrallaan
Matti Kutilan mukaan he ovat VTT:n testeissä parin viime vuoden aikana saaneet uusien anturien avulla robottiautojen havainnoinnin luotettavaksi 50 metriin asti, eli lähivalojen etäisyydelle. Lisäksi he ovat saaneet tiedon siirtymään ajoneuvosta toiseen, eli autot ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Seuraava askel on kasvattaa luotettavaa havainnointia pitkien valojen alueelle, myös huonossa säässä.
Kutilan mukaan on hienoa, että esimerkiksi Unikie on päässyt nopeasti mukaan kehitykseen. Hän kertoo, että 30 vuotta sitten suomalaisten yritysten oli vaikea päästä mukaan autovalmistajien alihankintaketjuun.
Mitä enemmän autoissa on tietotekniikkaa, sitä enemmän se avaa mahdollisuuksia kotimaisille IT-firmoille.
– On elektroniikkaa, optiikkaa, tekoälyä ja ohjelmointia. Nämä eivät ole autoteollisuuden perinteistä osaamisaluetta, joten siellä on paljon mahdollisuuksia edelleen olemassa.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 7.9. kello 23.
Lue lisää: