TAMPERE. – En keväällä osannut oikeastaan yhtään ajatella sitä, että olisin täällä.
Perjantaina 43 vuotta täyttänyt Mikko Esko on odottanut Tampereen EM-kotikisoja rauhallisena, sillä hänen ei alun perin pitänyt edes olla Suomen joukkueessa mukana.
Kun päävalmentaja Joel Banks keskusteli keväällä VaLePa-passarin kanssa kesän pitkästä leiritysrupeamasta, Esko kiitti kauniisti, mutta sanoi ei. Kahden lapsen isänä hänellä ei ollut mahdollisuutta asua toukokuun puolivälistä syyskuuhun asti Kuortaneella maajoukkueen mukana.
– En ole koskaan pelannut kotikisoissa. Se olisi ollut ainutlaatuinen kokemus. Niin tärkeä se olisi ollut, että asiaa tuli mietittyä pitkään ja kaikki kivet käännettyä, Esko harmitteli tuolloin Yle Urheilulle.
Banks soitti Eskolle uudelleen kesän aikana ja kysyi, voisiko tämä olla varamiehenä, jos jotain sattuu. Eskolle tämä sopi, ja elokuussa jotain sitten sattuikin. Eemi Tervaportti sairastui, joten Esko hälyytettiin tuuraajaksi.
– Siinä vaiheessa kun minut kutsuttiin, minulla oli jo niin sanotusti toinen jalka “kisakoneessa”. Leirillä aloin ajatella, että ehkä minä olenkin tässä joukkueessa.
Vaikka Esko tuli joukkueeseen takaportin kautta, ei konkari suinkaan ollut vain lomaillut kesän aikana. Päinvastoin. Kun kausi päättyi VaLePan mestaruusjuhliin, Esko piti viikon vapaata ja aloitti sen jälkeen treenaamisen. Heinäkuussa hän piti toisen lepoviikon, mutta muuten hän painoi koko kesän täysiä tavoitteenaan olla hyvässä kunnossa, kun Mestaruusliigakausi jälleen käynnistyy syyskuun lopussa.
– En tiedä, olinko alitajuntaisesti ajatellut, että jos se kutsu tulee, niin olen sitten hyvässä kunnossa. Mutta hyvä, että olen treenannut, Esko naurahti.
Mikko Eskolle kirjattiin uran 300:s maaottelu, kun Suomi avasi EM-turnauksen viime keskiviikkona Pohjois-Makedoniaa vastaan. Ainoastaan Kari Kalin on pelannut enemmän maaotteluita suomalaismiehistä. Kalinilla otteluita on 312, joten Eskosta voi hyvinkin tulla tällä tahdilla tilastoykkönen.
– Onhan tässä aika paljon ollut mukana, Esko pohti ja myönsi, että maajoukkue on hänelle yhä hyvin tärkeä asia.
Uusi rooli opeteltavana
Mikko Eskon aloittaessa maaottelu-uransa vuosituhannen alussa Suomen maajoukkueen hakkuri Urpo Sivula oli vasta teini-ikäinen koltiainen, joka opiskeli ja treenasi Kuortaneella. Kun maajoukkueen silloinen päävalmentaja Mauro Berruto toi joukkueen paikkakunnalle leireilemään, seurasi Sivula silmä tarkkana, miten Esko harjoitteli.
– “Meskolla” oli jo silloin ura hyvässä nosteessa. Hänestä näki sen, miten tuon tasoisen kaverin pitää harjoitella. Sain siitä tähänkin päivään hyvän esimerkin, Sivula muisteli.
Sivula nousi maajoukkueeseen kuusi vuotta myöhemmin 18-vuotiaana ja löysi nopeasti yhteisen sävelen Eskon kanssa.
– Ei siinä sellaista fanipoikameininkiä ollut. Me vain molemmat tykätään lajista ja molemmilla on samanlaiset ajatukset, niin se meidän yhteiselomme klikkasi saman tien, Sivula vakuutti.
Eskon kanssa samoilta kyliltä kotoisin oleva maajoukkueen ykköspassari Eemi Tervaportti on päässyt seuraamaan Eskon edesottamuksia lähietäisyydeltä. Esko oli pelannut maajoukkueessa jo kymmenen vuotta, kun Tervaportti nousi mukaan.
– Olin silloin 19-vuotias. Minä katselin ja Esko pelasi, mutta pikkuhiljaa tilanne alkoi tasoittua. Olisiko MM-kisat 2014 olleet ensimmäiset kisat, kun pelasin jo aika paljon, ja sen jälkeen olemme kilpailleet peliajasta, Tervaportti muisteli.
Tervaportti ja Esko ovat pelanneet yhdessä pitkään maajoukkueessa ja kaksikon yhteiseen historiaan mahtuu monta arvokisaturnausta. Tervaportin mukaan mikään ei ole muuttunut, sillä lentopalloa ei ole tarvinnut keksiä uudestaan.
– Meillä on aina ollut hyvää kilpailua. Pelaamme samaa pelipaikkaa samassa joukkueessa. Päämäärä on siinä, että joukkue pärjää, ei se, että pärjäisimme yksilöinä, Tervaportti muistutti.
Tervaportti on joukkueen ykköspassari, mutta Banksin pelitavassa eivät pelipaikat ole kiveenhakattuja – toisin kuin esimerkiksi Mauro Berruton aikana. Vaikka kakkospassarin rooli on Eskolle uusi, hän uskoo sen luonnistuvan. Esko tietää, että hänen täytyy olla koko ajan valmiina, eikä häntä haittaa seurata otteluita vaihtonurkkauksesta käsin.
– Sitä on hieno katsoa, kun jätkät pelaa hyvin. Pelatkoon vaikka kaikki pelit tässä lohkossa ja turnauksessa, jos hyvin menee, Esko vakuutti.
33-vuotias Sivula ja 32-vuotias Tervaportti kuuluvat maajoukkueen kokeneeseen ja vanhimpaan kaartiin, vaikka ovatkin Eskoa kymmenen vuotta nuorempia. Sivulan mukaan konkarit tuovat joukkueeseen rentoa ilmapiiriä. He muistuttavat nuorempia pelaajia siitä, ettei EM-kisat ole sen kummallisempi näyttämö kuin mikään muukaan.
– Kyse on vain siitä, miten uskalletaan tehdä ne asiat pelikentällä, joita on tähän asti tehty vain harjoituksissa. Sellaista vapautuneisuutta, ettei tarvitse puristaa. Tehdään samoja asioita, mutta vähän isommalla ajatuksella, Sivula pohti.
Ammattilainen isolla A:lla
Mikko Esko on Suomen joukkueelle tärkeä pelaaja, vaikka valmennusjohto ei mielellään laitakaan kakkosvalmentaja Sami Kurttilan mukaan pelaajia tärkeysjärjestykseen. Eskon kohdalla valmennusjohto tietää kuitenkin tasan tarkkaan, mitä se saa.
– Tiedämme, millainen kaveri on taidollisesti, ja hän pystyy nopeastikin istumaan joukkueeseen. Se kokemus, mikä hänellä on, tuo oman lisänsä tähän porukkaan, Kurttila totesi.
Esko haluaa johtaa esimerkin kautta ja juuri sitä myös joukkueen valmennusjohto haluaa, sillä Esko on ollut koko uransa ajan ammattilainen isolla A:lla. Hän elää huippu-urheilijan tavoin, pitää kehostaan huolta ja päivittää tarvittaessa tietotaitoaan pelistä.
Myös Eskon perheessä ymmärretään huippu-urheilun ja lentopallon päälle, sillä Mikon Saara-vaimo on yksi kaikkien aikojen suomalaisista naislentopalloilijoista. Ja jatkumoakin saattaa olla luvassa, sillä myös lapset Leo ja Aino ovat innostuneista lajista.
Mutta vielä ei ole Mikko Esko lähdössä minnekään pelikentiltä.
– Mikon motivaatio ei ole laskenut yhtään. Hän on äärettömän kilpailuhenkinen, haluaa aina voittaa, palvella peliä ja saada hyökkääjät näyttämään hyviltä rinnallaan, Kurttila sanoi.
Rento, rehellinen, puhelias, auttavainen, särmikäs ja säntillinen, Sivula ja Tervaportti luettelevat Eskon luonteenpiirteitä.
– Sellainen hieno mies kaiken kaikkiaan. Ja hyvä passaamaan tietysti! Sivula naurahti.
– Hoitaa hommansa. Tekee sen, mitä lupaa, eikä jauha turhaa paskaa, Tervaportti täydensi.
Mikko Esko kentällä on samanlainen kuin Mikko Esko kentän ulkopuolella. Tosin kentällä hänestä nähdään usein laskemoivampi puoli, sillä Sivulan mukaan Eskolla on varsinainen pelitietokone päässään. Tervaportti jaksaa yhä hämmästellä sitä, miten 43-vuotias kollega on niin tip top -kunnossa ja yhä huippupelaaja.
– Jotta itse jaksaisi ja pystyisi pelaamaan vielä kymmenen vuotta, niin se olisi ihme, Tervaportti myönsi.
"Berruto on ollut ehkä kaikista hulluin"
Esko ei itse ajattele, että hänellä olisi kentän ulkopuolella minkäänlaista roolia. Hän sanoo tekevänsä parhaansa ja tsemppaavansa nuorempia eli tässä tapauksessa kaikkia pelaajia. Pelillisesti Esko on hyvässä asemassa, sillä hän on pelannut pitkän uransa aikana lähestulkoon kaikkien Suomen EM-kisajoukkueen pelaajien kanssa ja löytänyt hyvän yhteyden heidän kanssaan.
Esko on nähnyt ja kokenut uransa aikana monia, monia maajoukkueen kokoonpanoja. Hänen mielestään on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ihmiset ovat muuttuneet tänä aikana.
– Kun vertaa esimerkiksi minkälaisia kaksikymppiset ovat nykyään verrattuna siihen, mitä he olivat kun itse olin kaksikymppinen. Siinä on aika iso ero! Mutta suunta on mennyt hyvään suuntaan.
Tämän päivän parikymppiset ovat Eskon mielestä fiksuja, he treenaavat hyvällä asenteella ja heillä on enemmän ymmärrystä siitä, mitä huippu-urheilu ja ammattilaisuus vaativat.
Joel Banksin ja Sami Kurttilan johtama EM-kisajoukkue poikkeaa Eskon mielestä aikaisemmista maajoukkuekokoonpanoista siinä, ettei tässä joukkueessa ei ole sellaisia pelaajia, jotka pelaavat isoissa seuroissa. Sen kautta pelaajilla olisi enemmän itseluottamusta.
– Tässä on kuitenkin paljon sellaisia pelaajia, jotka ovat vasta ansaitsemassa kannuksiaan ja vasta tulossa ihan huippupelaajiksi.
Jos joukkueet ovat olleet Eskon aikana erilaisia, niin sitä ovat olleet myös valmentajat. Mauro Berruton aikana oli selkeän ykkös- ja kakkoskuusikot, joita ei vaihdettu kirveelläkään. Joel Banksilla on käsissään hyvin tasainen joukkue, joten jos jollain peli ei kulje, on vaihtoja helppo tehdä.
– Berruto on ollut ehkä kaikista hulluin. Positiivisesti kuitenkin! Hän iskosti silloin meidän päähämme, että me voimme oikeasti pärjätäkin. Itse emme siihen silloin uskoneet, Esko myönsi.
Banksin aika ei ollut helppo, mutta Esko muistuttaakin, etteivät lähtökohdatkaan olleet brittivalmentajalle suotuisat. Banks otti joukkueen haltuunsa vain kaksi viikkoa ennen Kultaisen liigan alkua ja toisen vuoden sotki korona.
– Tämä kesä on ollut ehdottomasti ja ylivoimaisesti paras kesä Banksin aikana. Porukka on parhaimmassa kunnossa, joten kyllä tämä hyvältä näyttää. Vaikka niin pitää aina sanoa, niin kyllä se oikeasti näyttää! Esko vakuutti nauraen.
Lue myös: