Voiko kunta nostaa sateenkaarilipun salkoon? Saako kunnantalon eteen maalata sateenkaarisuojatien?
Keskustelu sateenkaarilipuista ja sateenkaarisuojateistä jatkuu keskisuomalaisissa kunnissa. Nyt sitä käydään kuntien hallintoelimissä valtuustoaloitteiden ja kuntalaisaloitteiden takia.
– Kunnat pohtivat monin paikoin, millaista yhdenvertaisuuspolitiikkaa ne tekevät ja millaista keskustelua näistä asioista niissä käydään, toteaa erityisasiantuntija Maria Salenius Kuntaliitosta.
Hän huomauttaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin.
Kaupunki laatii ohjeistuksen liputukselle
Jyväskylässä perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunki nostaisi salkoon vain Suomen lipun. Kaveriksi voisi nostaa sopivissa tilanteissa EU-lipun tai toisen valtion virallisen lipun.
Perussuomalaiset on tuohtunut siitä, että kaupungintalon saloissa liehui sateenkaarilippuja ja translippuja.
Liput nousivat salkoihin kaupunginjohtajan Timo Koiviston päätöksellä pride-viikolla elokuussa.
Perussuomalaiset hallituksen jäsenet halusivat nostaa kaupunginjohtajan päätöksen hallituksen käsittelyyn eli käyttää otto-oikeutta. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin jättää asian käsittelemättä, eli Koiviston liputuspäätös pysyi voimassa.
Nyt kaupunki aikoo valmistella liputusta koskevan ohjeistuksen vuoden loppuun mennessä.
Järjestöt saavat käyttää sananvapauttaan
Hankasalmella kuntalaisaloitteen tekijä vaatii valtuustolta linjausta, mitkä järjestöt ja ideologiat saavat maalata tunnuksiaan kunnan julkisiin tiloihin. Aloitteen tekijä pyytää myös selventämään, mitä lippuja tiloissa voi näkyä.
Aloitteen taustalla on sateenkaarisuojatie, jonka nuoriso-ohjaaja maalasi nuorten kanssa kunnantalon eteen kevyen liikenteen väylälle kesäkuussa.
Kuntalaisaloite ei johda toimiin.
Järjestöillä ja ideologioilla on oikeus käyttää sananvapauttaan ja kokoontumisvapauttaan Hankasalmella, kirjoittaa kunnanjohtaja Matti Mäkinen päätösehdotuksessaan, jonka kunnanhallitus hyväksyi.
Sateenkaarisuojatien maalaaminen ei ollut vahingonteko eikä rikos. Vesiliukoisilla väreillä maalattu sateenkaarisuojatie ei aiheuttanut vahinkoa eikä vaaraa ihmisille, kunnanjohtaja toteaa.
Laillisten järjestöjen ja seurojen liput ja banderollit voivat olla esillä niiden järjestämien tapahtumien aikana, mutta niistä päätetään tapauskohtaisesti.
Näkyviin asioihin helppo tarrata
Pride-liputus yleistyy vuosi vuodelta, kertoo Kuntaliiton Maria Salenius. Myös sateenkaarisuojatiet ovat levinneet yhä useampiin suomalaisiin kuntiin.
– Kaikissa kunnissa ei ole ehkä ilmaistu yhdenvertaisuus-teemaa näin voimakkaasti aiemmin. Siksi nämä saattavat tuntua joistakin liian voimakkailta ilmaisumuodoilta.
Joissain kunnissa yhdenvertaisuustyötä on Saleniuksen mukaan tehty pitkäjänteisesti, mikä voi vaikuttaa myös päättäjien asenteisiin. Esimerkiksi Oulu järjesti tänä vuonna suuret pride-viikon juhlallisuudet.
– Sateenkaarisuojatiet ja sateenkaariliput ovat näkyviä ilmentymiä, joihin on helppo tarrata ja joiden kautta on helppo saada aikaan arvokeskustelua.