Yli tuhat yritystä on joutunut palauttamaan Business Finlandin (BF) ja ely-keskusten maksamia koronatukia, Ylen tekemistä tietopyynnöistä selviää.
Osa yrityksistä on palauttanut tukea oma-alotteisesti, toisille BF tai ely on tehnyt takaisinperinnän.
Yleisin syy palautusvaatimuksiin on se, että yritys on käyttänyt saamiansa rahoja tukisääntöjen vastaisesti esimerkiksi laitehankintoihin tai muihin investointeihin, henkilöstön kouluttamiseen tai operatiivisen toiminnan palkkakuluihin.
– Kustannukset, joita ei voitu hyväksyä, karsitaan rahoituksesta ja tuki maksetaan hyväksyttävien kustannusten mukaan, kertoo häiriötilannerahoituksesta vastaava BF:n johtaja Kari Komulainen.
Business Finlandille tukea on maksanut takaisin runsaat 900 yhtiötä, jotka ovat yhteensä palauttaneet noin 11 miljoonaa euroa eli keskimäärin 10 000 euroa per yhtiö.
Ely-keskuksille tukea on palautettu tai peritty noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa yhteensä noin 340 yritykseltä.
Ely-keskuksissa useimmat takaisinperinnät johtuvat siitä, että yritykset ovat käyttäneet kehityshankkeeseensa tukipäätöksen mukaista summaa vähemmän rahaa, jolloin osa ennakkomaksusta on peritty takaisin.
Osa yhtiöistä on käyttänyt tukea ehtojen vastaisesti esimerkiksi investointeihin, kuten monissa BF:n tukemissa yhtiöissä.
– Yritystä kohti perittävänä on ollut enimmillään kymmeniäkin tuhansia euroja, ja toisissa tapauksissa vain muutama tuhatta, Hämeen ely-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu sanoo.
Molempien organisaatioiden myöntämiä tukia on pitänyt palauttaa myös siksi, että projekteja on keskeytetty, hankeraportit on jätetty tekemättä tai siksi, että yritys on haettu konkurssiin tuetun hankkeen kesken. Tukia on palautettu myös, jos sama yhtiö sai tukea sekä ely-keskukselta että BF:ltä.
Ministeriö valitsi nopeat, mutta joustamattomat tukikanavat
Ely:t ja BF olivat ensimmäisiä koronatukien myöntäjiä, kun pandemia rantautui Suomeen keväällä 2020.
Lain mukaan BF ja ely:t saavat myöntää tukia vain kehittämis- ja vientiprojekteihin eli käytännössä esimerkiksi uusien tuotteiden, myyntikanavien tai bisnesmallien jalostamiseen tai niitä koskeviin selvityksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valitsi ne siitä huolimatta tukikanavaksi, koska tukemisen nopeuttamiseksi maksajaksi haluttiin organisaatio, jolla on valmiit kanavat yritystukien maksamiseen.
Valintaa on kritisoitu, koska kriisin käynnistyttyä siitä vaikeimmin kärsineet yhtiöt olisivat tarvinneet tukea ennen kaikkea kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, mutta niihin BF:n ja elyn tukea ei voinut käyttää.
Kiinteisiin kuluihin ja esimerkiksi palkkoihin tarkoitettua niin sanottua kustannustukea alkoi myöntää valtiokonttori vasta muutama kuukausi myöhemmin kesällä 2020.
Kehitystukia on maksettu yhteensä noin 1,3 miljardia euroa
BF:n Kari Komulainen ja elyn Tommi Muilu toteavat, että kokonaisuudessaan kehittämisrahoitusta voi pitää onnistuneena.
BF maksoi koronatukena kehitysrahaa yhteensä lähes miljardi euroa, josta on tullut palautettavaksi noin prosentti eli 11 miljoonaa euroa. Tähän mennessä päättyneistä noin 15 000 kehityshankkeesta palautuksia on ollut suunnilleen 900:ssä eli noin viidessä prosentissa.
Ely-keskusten yhteensä maksamasta noin 335 miljoonan euron tukisummasta palautettavaa on ollut vielä vähemmän, vain runsaat puoli prosenttia. Yli 22 000 tuetusta yrityksestä noin 340 on joutunut palauttamaan tukia.
Komulainen sanoo, että tuet näyttävät aidosti hyödyttäneen yrityksiä. Niillä yritykset kehittivät erityisesti uusia digitaalisia toimintoja.
BF:n tekemän alustavan analyysin perusteella näyttää siltä, että tukea saaneissa yrityksissä liikevaihto ja palkkasumma on ollut muita yhtiöitä korkeampi. Analyysi ei kuitenkaan vielä todista, että parempi menestys johtuisi nimenomaan maksetuista tuista.
TEM:n Aalto-yliopistolta tilaaman tutkimuksen perusteella tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomautuksiin ja kasvattaneet palkkasummaa.
Muilu ja Komulainen korostavat lisäksi, että tukiehtojen vastaisesti rahoitusta käyttäneistä yrityksistä ani harva näyttäisi toimineen tahallisen vilpillisesti.
Esimerkiksi BF:n maksamaa tukea on voinut käyttää kehityshankkeen palkkakuluihin muttei normaalin operatiivisen toiminnan palkkoihin, mitä voi olla hankala erotella.
– Valtaosa tuetuista yhtiöistä on pienyrityksiä, joissa sama henkilöstö pyörittää päivittäistä liiketoimintaa ja tekee kehitysprojekteja, Komulainen selostaa.
BF:llä selvityksessä on tällä hetkellä vielä noin 200 kehityshanketta, joissa yritykset eivät ole toimittaneet vaadittuja tietoja rahoituksen käyttämisestä. Muutamia ely-keskusten tukien palautusvaatimuksia taas puidaan valituksina hallinto-oikeuksissa.
Lue lisää:
Business Finland jakoi viime vuonna ennätysmäärän tukia – korona-apuun kului liki miljardi euroa