Diplomi-insinöörien koulutuksen käynnistäminen Itä-Suomen yliopistossa ei saa tukea Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Itä-Suomen yliopisto haluaisi aloittaa tekniikan tutkintokoulutuksen vuonna 2023.
Hakemuksen mukaan Kuopioon sijoittuisi teknillisen fysiikan koulutusohjelma ja Joensuuhun kestävien materiaalien ja tuotteiden koulutusohjelma. Aloituspaikkoja olisi aluksi yhteensä 80 ja sen jälkeen vuosittain sata.
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT kouluttaa jo diplomi-insinöörejä, koulutusohjelmia on kahdeksan.
LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan Itä-Suomessa on suurempi pula kasvuhakuisista kansainvälisistä yrityksistä kuin insinööreistä.
– Insinöörien työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä ja itäsuomalaiset yritykset palkkaavat meidän yliopistostamme hyvin paljon insinöörejä. Kansainvälisiä diplomi-insinöörejä pystyisi palkkaamaan enemmänkin. Kyllä insinöörejä ja diplomi-insinöörejä on saatavilla, Saksa vakuuttaa.
Hän ihmettelee, että Itä-Suomen yliopisto painottaa uuden koulutuksen perusteena alueellisuutta eikä tiedettä. Rehtorin mukaan yliopistojen toiminta ja koulutus perustuvat kovaan tutkimukseen.
– Sitten meillä on yhteiskunnallinen tehtävä, joka teknisten yliopistojen osalta on auttaa erityisesti yrityksiä menestymään, kasvamaan ja kansainvälistymään. Mutta peruste on aina tiede, josta lähdetään ja tieteen pitää olla todella kovatasoista ennen kuin sen pystyy muuttamaan koulutukseksi, Saksa tähdentää.
LUTin rehtori arvelee, että Itä-Suomen yliopiston osalta lähtökohta voi olla erilainen.
– Siinä saattaa olla enemmän se, että aluepoliittisesti toivotaan enemmän koulutusvastuuta, joka tuo opiskelijoita katukuvaan. Se on kumminkin yritysten näkökulmasta toissijainen juttu; yrityksiä kiinnostaa erityisesti se osaaminen, jolla ne pystyvät menestymään, Saksa arvioi.
Hän pitää koulutuksen mahdollista aloittamista Itä-Suomen yliopistossa poliittisena päätöksenä, jonka tekee Suomen Keskusta.
Opiskelijoita ei riitä Itä-Suomesta eikä koko Suomestakaan
Jos Itä-Suomessa olisi kaksi teknisen alan korkeakoulutusta antavaa oppilaitosta, se tarkoittaisi keskinäistä kilpailua opiskelijoista.
– Meillä on tekniikkaan erityisesti maisteripuolelle erittäin hyvin hakijoita sekä Suomesta että kansainvälisesti, hakijoita maailmalta varmasti riittää paljon. Suomessa ja Itä-Suomessa ikäluokat ovat niin pieniä, että pelkästään suomalaisten varaan ei pysty rakentamaan mitään koulutusta, rehtori Juha-Matti Saksa Lappeenrannasta toteaa.
Toinen haasteellinen asia ovat koulutuksen määrärahat.
– Pitkällä aikavälillä kilpaillaan samoista resursseista. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli perustuu nollasummapeliin: mitä enemmän on tutkintoja, sitä pienempi on tutkinnosta tuleva yksikköhinta. Meillä tätä on ratkaistu niin, että ministeriön rahaa on enää 52 prosenttia liikevaihdosta, Saksa kertoo.
Lopun rahoituksesta LUT-yliopisto hankkii rehtorin mukaan yrityksiltä, komissiolta, Business Finlandilta ja muilta tahoilta.
Torjuva suhtautuminen myös etujärjestöltä
Myös tekniikan alan akateemisten etujärjestö TEK suhtautuu torjuvasti Itä-Suomen yliopiston hakemukseen. Järjestö ei löydä koulutuksen laajentamiselle kansallisia perusteita.
Toiminnanjohtaja Jari Jokinen sanoo, että aluepoliittiset perustelut eivät ole syy sirpaloittaa yhä enemmän tekniikan yliopistokoulutusta. Hänen mielestään suurempi tarve olisi oppilaitosten profiloitumiselle ja työnjaon kehittämiselle.
– Vaarana on, että ehdotettu laajennus ei turvaa vaan ennemminkin hajauttaa nykyisiä resursseja, Jokinen pelkää.
TEKin kannanotossa todetaan, että tutkinnonanto-oikeuksien laajentamisessa usein unohtuu se, että laadukkaan tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen toteuttaminen vaatii merkittäviä lisäresursseja.
– Diplomi-insinöörikoulutus on tunnettu hyvin läheisestä yhteistyöstä yritysten TKI-toiminnan kanssa. Koulutusta ei voida siten laajentaa vain olemassa olevan tutkimustoiminnan perusteella, TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela muistuttaa.
Parempi ratkaisu olisi TEKin mielestä hyödyntää korkeakoulujen nykyisiä tutkinnonanto-oikeuksia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tänä syksynä alkaneessa automaatiotekniikan koulutusohjelmassa tutkinnon myöntää Tampereen yliopisto.
Tekniikan korkeakoulutettujen etujärjestö huomauttaa lisäksi, että opiskelijoista on pulaa jo nykyisissäkin koulutusohjelmissa.
TEKissä on noin 75 000 jäsentä. Jäsenkunta koostuu tekniikan, tietojenkäsittelyn, arkkitehtuurin tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneista ja näiden alojen opiskelijoista.
"Väitteet perustuvat väärinkäsityksiin"
Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Tapio Määtän mielestä kritiikki diplomi-insinöörikoulutuksen aloittamista kohtaan perustuu väärinkäsityksiin.
Määtän mukaan avaus on saanut vahvaa tukea Itä-Suomen yrityksiltä, joilla on pulaa tekniikan osaajista. Osaajapula on hänen mielestään myös valtakunnallinen kysymys.
Määttä korostaa, että avauksessa ei ole kyse aluepolitiikasta, vaan koulutuksen taustalla on kovatasoinen tutkimus; Suomen johtava tutkimus kyseisillä aloilla.
– Kyseiset alat ovat jo yliopistomme vahvimpia tutkimusaloja, eli lähtökohtamme on tutkimuksellinen vahvuus. Toki alueelliset osaajatarpeet ovat myös yksi näkökulma.
Akateeminen rehtori on sitä mieltä, että koulutuksen aloittaminen Itä-Suomen yliopistossa vahvistaisi tekniikan alan koulutusta valtakunnallisesti, eikä söisi minkään muun yliopiston resursseja.
– Tässä ei olla hajauttamassa tekniikan alan koulutusta pois muista yliopistoista. Meillä on jo resurssit koulutuksen käynnistämiseen. Emme siis hae resursseja valtiolta, eikä mikään nykyinen yliopisto menetä resurssejaan, jos koulutus käynnistetään.
Määttä kertoo, että Itä-Suomen yliopistolla on noin 50 professoria juuri niillä aloilla, joille koulutusta oltaisiin käynnistämässä.
Joissain tekniikan koulutusohjelmissa on ollut hakijapulaa. Määttä uskoo kuitenkin, että yliopistolla on suunniteltu sellaiset koulutusohjelmat, jotka olisivat vetovoimaisia.
– Meillä ei ole epäilystä, etteikö näihin ohjelmiin saataisi opiskelijoita. Niihin aloihin, joilla on ollut hakijapulaa, näiden koulutusten aloittaminen tuskin vaikuttaa millään tavalla.
Juttua päivitetty 8.9.2021 klo 15.46: Lisätty loppuun Tapio Määtän kommentit.