Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Ranskan suurin rikosoikeudenkäynti alkaa vuoden 2015 terroristi-iskuista: 20 syytettyä, 1 800 asianomistajaa, 330 lakimiestä

Seuraavien yhdeksän kuukauden aikana tuomioistuin selvittää marraskuun 13. päivänä 2015 tapahtuneiden terrori-iskujen tapahtumat. Syytteessä on 20 ihmistä. Pariisissa tehdyissä iskuissa kuoli 130 ihmistä ja satoja haavoittui.

Poliiseja Pariisin oikeustalossa. Oikeudenkäynti Pariisin 2015 terrori-iskuista alkaa vankkojen turvatoimien säestämänä.
Poliiseja Pariisin oikeustalossa. Oikeudenkäynti Pariisin 2015 terrori-iskuista alkaa vankkojen turvatoimien säestämänä. Kuva: EPA-EFE/IAN LANGSDON/All Over Press
  • Olli-Pekka Sulasma

Pariisin terrori-iskut vuonna 2015 olivat pahin tuhotyö Ranskassa 2. maailmansodan jälkeen.

Iskut muistetaan etenkin Bataclanin tapahtumista. Neljä raskaasti aseistettua terroristia hyökkäsi konserttitaloon, jossa yhdysvaltalaisen Eagles of Death Metal -yhtyeen konserttia oli seuraamassa noin puolitoistatuhatta ihmistä.

Katso tästä Ylen kirjeenvaihtajan raportti Bataclanin luota iskua seuraavana päivänä

Konserttisalin iskussa kuoli 89 ihmistä. Hyökkääjät surmasivat lisää ihmisiä Stade de France -stadionin luona, missä itsemurhaiskuihin valmistautuneet terroristit pyrkivät pääsemään Ranska–Saksa-jalkapallomaaotteluun sekä pariisilaisilla kaduilla ja kahviloissa.

Sama terroristisolu syyllistyi myöhemmin yli 30 kuolonuhria vaatineisiin terroriskuihin Brysselissä.

Syytetyistä vain osa paikalla

Syytettyjä on kaikkiaan 20, mutta oikeudenkäynnissä on mukana 14. Keskeisin henkilö on ainoa murhasta syytetty Salah Abdeslam, joka on tiettävästi myös ainoa eloonjäänyt itse iskuihin osallistuneista. Hänet otettiin kiinni neljä kuukautta myöhemmin Brysselissä, minne hän pakeni terrori-iskujen jälkeen.

Muut syytetyt ovat vastaamassa syytteisiin osallisuudesta ja avunannosta tekoihin. Poissaolevista kuudesta syytetystä viiden uskotaan kuolleen ja yhden olinpaikkaa ei tiedetä.

Oikeudenkäynnin keskeisin syytetty Salah Abdeslam kuljettiin tiettävästi tässä poliisisaattueessa Pariisin oikeustalolle.
Oikeudenkäynnin keskeisin syytetty Salah Abdeslam kuljettiin tiettävästi tässä poliisisaattueessa Pariisin oikeustalolle. Kuva: EPA-EFE/YOAN VALAT/All Over Press

Poikkeusjärjestelyt voimassa

Oikeudenkäynti tapahtuu varta vasten rakennetussa oikeussalissa Palais de Justicen rakennuksessa Pariisissa.

Itse salissa on sijaa 550 ihmistä, 12 syytettyä ja 10 kameraa, jotka välittävät tapahtumat useisiin sivuhuoneisiin, joissa uhrit ja omaiset voivat seurata oikeudenkäyntiä. Heidän on mahdollista seurata oikeudenkäynnin etenemistä halutessaan myös kotonaan turvatun ääniyhteyden välityksellä.

Kaikkiaan Ranskan suurimmassa rikosoikeudenkäynnissä on lähes 1 800 asianomistajaa. Heitä ja syytettyjä edustaa 330 asianajajaa.

Kuukausia kestävä istunto

Oikeudenkäynnin uskotaan kestävän ainakin yhdeksän kuukautta.

Syyskuussa esitellään poliisin ja kuolemansyyntutkijoiden aineisto. Lokakuussa todistavat uhrit. Marras–joulukuu on varattu viranomaisten ja syytettyjen omaisten kuulemiseen.

Vuoden 2022 alku maaliskuuhun asti on varattu syytettyjen kuulemiseen. Niissä selvitetään tapahtumien kulku terroriteon suunnittelusta niiden jälkimaininkeihin asti. Abdesalamia tullaan kuulemaan useita kertoja oikeudenkäynnin aikana.

Huhtikuussa kuullaan asiantuntijalausuntoja muun muassa syytettyjen henkisestä tilasta.

Syyttäjät ja puolustus pitävät loppupuheenvuoronsa toukokuussa. Tuomioiden julistaminen on alustavasti aikataulutettu toukokuun loppuun.

Turvatoimet massiiviset

Oikeussali sijaitsee samalla Íle de la Citén saarella, missä on myös kuuluisa Notre Damen katedraali.

Kaikki ajo- ja jalankulkuliikenne on suljettu lähikaduilta ja Seine-joen rannoilta oikeudenkäynnin aikana. Oikeudenkäynti alkaa joka päivä vasta kello 13.30 Suomen aikaa, jotta istuntoa ei tarvitse keskeyttää ja turvatarkastuksia uusia lounastauon vuoksi.

Oikeudenkäyntiä ei televisioida eikä se ole avoin yleisölle. Erikoisluvalla istunto kuitenkin videoidaan arkistoitavaksi.

Ranskassa oikeussalissa kuvaaminen on laitonta ja lupa kuvaamiseen on aiemmin myönnetty vain 12 historialliseksi luokitellussa oikeudenkäynnissä kuten natsien tekoja ja Ruandan kansanmurhaa käsitelleissä oikeudenkäynneissä.

Pariisin terrorioikeudenkäynti on siis 13. oikeudenkäynti, josta jää kuvallinen tallenne arkitoitavaksi. Edellisen kerran näin toimittiin Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehdyn terrori-iskun oikeudenkäynnissä.