Helsinkiläisten kotien kaukolämmön tuottava Helen nostaa syyskauden hintoja roimasti.
Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku oli vielä viime syksynä 61 euroa kuussa, mutta nousee nyt 76 euroon kuussa.
Rivitaloasunnossa kuukausilasku nousee 85 eurosta 105 euroon ja omakotitalossa 181 eurosta 217 euroon.
Syyshinta koskee loka, marras ja joulukuuta.
Myyntijohtaja: hinnat todennäköisesti nousevat myös talvikaudella
Helen nosti jo aiemmin kesäkauden, eli touko-syyskuun energiamaksuja lähes yhtä paljon. Kesähintojen nousu ei kuitenkaan vaikuta kokonaislaskuun yhtä paljon, koska kesällä suurin osa laskusta on kiinteää vesivirtamaksua, jota ei ole nostettu.
Lämpölaskun nousua on odotettavissa myös vuodenvaihteen jälkeen talvikaudella eli tammi-helmikuussa, sekä kevätkaudella maalis-huhtikuussa.
– Varmaan prosenteissa nousu ei ole ihan yhtä suuri, koska silloin verrataan tämän vuoden alkuun. Mutta ainakin tämän hetkisillä tiedoilla pääajurit taustalla tulevat olemaan korkealla myös ensi vuoden alkupuolella, sanoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.
Helsinkiläisten saattaakin olla syytä varautua koviin lisämenoihin ainakin tammi-helmikuussa, koska silloin lämpöä kuluu eniten, eikä talvihinnoissa ole vielä nähty samanlaista hintahyppäystä kuin kesä- ja syyshinnoissa.
Helenin myyntijohtaja Hintsa kuitenkin uskoo, ettei nousu jatku tämän jälkeen ainakaan samalla tahdilla.
Sanojensa takeeksi Hintsa muistuttaa, että asiakkaat voivat tehdä myös kiinteähintaisen kaukolämpösopimuksen, jolloin eri kausien energiamaksut ovat seuraavat kolme vuotta lukkoon lyötyjä. Tällaisessa sopimuksessa syyskauden hinta on 15 prosenttia alhaisempi, kuin nyt julkistettu uusi syyskauden hinta.
Soininvaara: laskukaava osoitti jopa 50 prosentin nousua energiamaksulle
Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.) on avannut blogitekstissään hinnanmuodostuksen taustoja. Hän kertoo, että normaalisti kaukolämmön myyntihinnat määräytyvät yhtiön kustannusten mukaan ja nämä laskelmat olisivat osoittaneet kaukolämmön energiahinnalle jopa 50 prosentin nousua.
Nousu päätettiin kuitenkin rajata 30 prosenttiin.
Blogitekstissä käsitellään kulutuksen mukaan määräytyvää energian hintaa, ei siis lämpölaskun kokonaishintaa, johon kuuluu myös kiinteä vesivirtamaksu.
Päästöoikeuksien hinnannousu yllätti energiayhtiön
Hinnankorotus johtuu siis siitä, että kaukolämmön tekeminen on energiayhtiölle aiempaa kalliimpaa.
Syitä ovat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnannousu, sekä verotuksen kiristyminen.
Erityisesti päästöoikeudet ovat nyt historiallisesti katsottuna erittäin kalliita.
Energiayhtiöiden pitää ostaa sitä enemmän päästöoikeuksia, mitä enemmän ne tuottavat ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja.
– Kun päästöoikeuksien hintakehitystä mietittiin joitakin vuosia sitten, ei osattu povata sitä, millä tasolla ne tänä päivänä ovat. Kyllä se on ollut yllätys, sanoo Hintsa.
Helen pyristelee irti saastuttavista laitoksistaan
Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta sekä veropolitiikka tuntuvat helsinkiläisten kukkaroissa pohjimmiltaan siksi, että kaupunki lämpenee edelleen pitkälti uusiutumattomilla polttoaineilla, eli kivihiilellä ja maakaasulla.
Erityisesti verojen kiristys ja päästöoikeuksien hinnannousu ovat seurausta aiempaa kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta.
Siksi hintojen nousupaineet eivät hellitä, ennen kuin Helen muuttaa tapansa tuottaa lämpöä.
– Kyllä on nähtävissä, että siinä vaiheessa kun pystytään pääsemään eroon fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja polttamisesta ylipäätänsä, silloin tämä kustannusperusta tulee laskemaan ja näkymään hinnoissa. Mutta ei se ihan vuodessa tapahdu, sanoo Hintsa.
Olisiko yhtiön pitänyt muuttaa tuotantotapojaan jo aiemmin?
– Tuo on erittäin hyvä kysymys ja näin jälkikäteen ajateltuna kyllä varmasti olisi pitänyt, sanoo Hintsa.
Kaukolämmön tuotannon muutoksista ja sen vaikutuksista kaukolämmön hintaan voit lukea lisää kesällä julkaistusta kolmiosaisesta juttusarjasta.