Nurmon Hyllykalliolla asuva Pentti Niemistö esittelee uudenkarheaa maalämpökeskusta vanhassa pannuhuoneessa.
Niemistö sanoo, että ainoa asia, mitä hän voi nyt itse säätää, on lämpötila. Muuten lämmityslaitteisto toimii automatiikalla, ja jos laitteistoon ilmestyy vikailmoitus, pitää paikalle pyytää huoltoapua.
– Tämä tuntuu ihan oudolta, kun ei ole enää talonmiehelle töitä, Niemistö naurahtaa viitaten itseensä.
Pentti Niemistö oli vaimonsa Armin kanssa ensimmäisten joukossa hakemassa valtionavustusta öljylämmityksestä luopumiseen. Avustuksia alettiin jakaa syyskuussa 2020, ja Pentti kertoo jättäneensä hakemuksen syyskuun lopussa.
– Ajattelimme jo, että olemmekohan myöhässä, kun kuulimme että jonoja voi tulla.
Valtio on tarjonnut öljylämmityksen vaihtaville kotitalouksille porkkanaa valtionavustusten muodossa viime vuodesta lähtien.
Kun pientalossa eli omakoti- tai paritalossa vakituisesti asuva yksityishenkilö vaihtaa öljylämmityksen esimerkiksi kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, voi hän hakea avustusta, jonka suuruus on 4 000 euroa. Muihin ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin hakeva voi saada avustusta 2 500 euroa.
Suomessa on vielä yli 100 000 pientaloa, jotka lämpenevät öljyllä.
Nyt jyvitetyt määrärahat riittäisivät noin 15 000 kotitalouden siirtymään pois öljylämmityksestä, mikä tarkoittaa Ympäristöministeriön mukaan noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuista päästövähennystä.
Hakemusten käsittely sakkaa
Syys- ja joulukuun välillä 2020 Pirkanmaan ely-keskus vastaanotti nopealla tahdilla 9 000 hakemusta, mikä yllätti virkamiehetkin.
– Määrä oli odotettu, mutta se yllätti, millä vauhdilla hakemuksia tuli, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä.
Hakemuksista on nyt käsitelty reilut 7 000 kappaletta ja jonossa on yli 8 000 lisää. Lisäksi uusia hakemuksia tulee kuukausittain 600-800 kappaletta.
Ely-keskus tiedotti jo kesällä, että hakemusten käsittelyssä on viivettä. Ympäristöministeriön lisärahalla rahoitusasiantuntijoiden määrää on lisätty tästä syksystä lähtien kymmenestä seitsemääntoista.
Heikkilä lupaa, että hakemusten käsittelytahti nopeutuu.
Tällä hetkellä käsittelyssä on saapumisjärjestyksessä alkuvuoden 2021 hakemuksia, eli osa öljylämmityksestä luopuneista on odottanut päätöstä pian kymmenen kuukautta.
– Ikävä kyllä vauhti on ollut tämä muun muassa siksi, että jouduimme odottamaan valtioneuvoston asetusta lisärahasta. Sitä tuli tälle vuodelle 9,4 miljoonaa euroa, ja lisäksi EU:n kestävän kasvun ohjelmasta rahaa on jyvitetty tälle vuodelle vielä 25 miljoonaa euroa, Heikkilä lupaa.
Avustusrahat eivät siis ole päässeet loppumaan, mutta katkolla ne olivat kesäkuukausien ajan. Esimerkiksi tästä syystä osa hakijoista ehti jo säikähtää määrärahojen loppuneen.
Vesa-Pekka Heikkilän mukaan uusia hakemuksia kannattaa lähettää, sillä kaiken kaikkiaan esimerkiksi EU-tukea on luvattu 65 miljoonaa euroa.
Avustushanke saa myös jatkoa: Hallituksen budjettiriihessä 9. syyskuuta 2021 esitetään määrärahaa öljylämmityksestä luopuville 28,9 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Lisäksi kuntien öljylämmityksestä luopumiseen ehdotetaan 4,9 miljoonaa euroa, eli yhteensä 33,8 miljoonaa euroa.
Niemistö on tyytyväinen
Pentti Niemistö on ollut öljylämmityksen vaihtoon tyytyväinen. Vuonna 1969 rakennettua omakotitaloa ehdittiin lämmittää öljyllä 51 vuoden ajan.
– Tämä (maalämpö) on paljon huolettomampi ja turvallisempi. Ei tarvitse esimerkiksi reissussakaan huolehtia ja soittaa tutulle, että käy tarkistamassa, onko kaikki kotona kunnossa. Eikä tule nuohous- tai öljypoltinkuluja tai perusmaksuja, ja öljykin on kallista, hän luettelee.
Niemistön mielestä kannustinjärjestelmä on pientalon omistaville hyvä.
– Tämä on ympäristöteko nyt kun fossiilisista polttoaineista muutenkin luovutaan.
Öljylämmittämisen loppumisen siirtymäaaikaa vuoteen 2030 mennessä on kritisoitu liian nopeaksi ja osalle pientaloissa asuvista liian kalliiksi investoinniksi.
Pentti Niemistö on vaimonsa Armin kanssa jo eläkkeellä, mutta heille investointi ei ollut Pentin mukaan liian iso. Hän uskoo lämmitysmuodon maksavan itsensä takaisin nopeasti.
– Ja ennen kaikkea tämä huolettomuus ratkaisi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 11.9. kello 23 saakka.