Yksityisten apteekkien etujärjestö Apteekkariliitto ehdottaa lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän ulottamista koskemaan myös niin sanottuja biologisia lääkkeitä.
Muutos lisäisi apteekkien työtä, ja lääkkeiden halpenemisen myötä myös vähentäisi liikevaihtoa, mutta olisi liiton mukaan toimiva keino lääkekustannusten alentamiseen.
– Apteekkien tulos muodostuu lääkemyynnistä ja sen katteesta, ja tämä sitä vähentää. Yhteiskunnalla on kuitenkin tarve säästää lääkekorvausmenoissa. Tämä tapa ei heikennä lääkehoitoa tai vaaranna apteekkiverkostoa, toisin kuin vaihtoehtoiset säästökeinot. Potilas saa tarvitsemansa hoidon ilman, että lääke maksaisi hänelle enemmän, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Apteekkariliitto esittää, että biologisille lääkkeille luotaisiin oma viitehintajärjestelmä, jolla edelleen lisättäisiin valmisteiden välistä hintakilpailua.
"Säästömahdollisuudet kymmeniä miljoonia"
Liiton laskelman mukaan säästömahdollisuudet viidellä paljon käytetyllä biologisella lääkkeellä olisivat runsaat 42 miljoonaa euroa, jos biosimilaari saavuttaisi omassa lääkeryhmässään 80 prosentin kattavuuden, alkuperäislääke halpenisi 6-7 prosenttia ja ryhmän biosimilaarien hinta 30 prosenttia.
Biosimilaarilla tarkoitetaan on biologista lääkettä, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäislääkkeen kanssa.
Apteekkariliiton mallissa vaihto edullisempaan, mutta vastaavaan biologiseen lääkkeeseen tehtäisiin reseptin ensimmäistä lääke-erää apteekista toimitettaessa. Kun biologisten lääkkeiden reseptien voimassaolo on tavanomaisia lääkkeitä lyhyempi, eli yksi vuosi, vaihtuisi lääke enintään kerran vuodessa.
Biologisia lääkkeitä käytetään muun muassa reuman ja diabeteksen hoidossa. Myös avohoidossa käytettävät biologiset lääkkeet ovat käytännössä pistoksina annosteltavia valmisteita.
Lääketeollisuus torjuu ehdotuksen
Lääkkeitä kehittävässä ja valmistavassa teollisuudessa suhtautuminen on varauksellisempaa.
– Me emme näe, että nämä biologiset lääkkeet olisivat sellaisia, että niitä kannattaisi antaa apteekeissa vaihdettaviksi. Ne eivät ole samanlaisia tuotteita kuin että tabletti vaihdettaisiin toiseen tablettiin, toteaa lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä.
Hän katsoo, että apteekissa vaihtamisen sijaan lääkäreillä tulisi olla lääkettä määrätessään käytettävissä nykyistä kattavammat valmisteiden hintoja koskevat tiedot. Apteekkariliiton laskelman arvioita säästöistä Läääketeollisuus pitää ylimitoitettuina.
– 15 miljoonaa euroa on se Kelan arvioima Kelan säästö, joka meidän mielestämme pystytään saavuttamaan lääkäreiden hintavertailutietojen parantamisella, sanoo Rinta.
Hän myös muistuttaa, että biologisen lääkkeen vaihto merkitsisi usein myös annostelutekniikan muuttumista.
– Ne ovat kaikki sellaisia, että niissä on omanlaisensa annostelulaite ja -tekniikka, joilla niitä pistetään.
Takana valtion säästötarpeet
Lääkekorvauksien puolelta varoja aiotaan siirtää muihin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötarkoituksiin.
– Tässä on taustalla se, että muun muassa hoitajamitoituksen toteuttamiseksi säästöjä haetaan valtion lääkekorvausmenoista, jolloin meidän mielestä tämä on se luonteva tapa, kertoo Sandler.
Lääketeollisuus korostaa, että säästöihin on myös vaihtoehtoja.
– Vuoden 2023 lääkesäästöjen valmistelussa apteekkien katteiden leikkaaminen on se toinen säästökeino, toteaa Rinta.
Kun lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön muissa lääkkeissä 2000-luvulla, useiden lääkkeiden hinnat laskivat kymmenillä prosenteilla, jopa 70-80 prosenttia, Apteekkariliitto muistuttaa.
– Alussa oli heitä, jotka epäilivät. Nyt siitä on tullut rutiinia ja luottamus on kasvanut. Tänä päivänä ovat todella harvassa ne, jotka eivät haluaisi vaihtaa lääkettään edullisempaan, Sandler sanoo.