Yle kertoi torstaina, että opiskelijat käyttävät huumeita ja reseptilääkkeitä parantaakseen suorituksiaan. Ilmiötä valottaa lääketieteellisen antropologian maisteri Aleksi Huplin tuore sosiologian väitöskirja.
Maailmalla asiaa on tutkittu, mutta Suomesta ei tutkimusta löydy eikä aiheesta ole juuri puhuttu. Huplikin teki tutkimusta Hollannissa ja Liettuassa.
Opiskelijoiden terveydenhuollossa huumeiden ja päihteiden käyttö ei juuri näy. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) mielenterveys- ja opiskeluyhteistyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen arvioi, että alle promille vastaanottokäynneistä liittyy huumeisiin tai muihin päihteisiin.
Mutta opiskelijoiden halu parantaa keskittymistä näkyy räjähdysmäisesti lisääntyneinä aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöiden eli ADHD- ja ADD-tutkimuksina.
Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla YTHS:n ennusteesta, jonka mukaan kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten juuri ADHD- ja ADD-epäilyihin, liittyvät lääkäri- ja terveydenhoitajakäynnit lisääntyvät tänä vuonna 179 prosenttia viime vuodesta.
Onko taustalla opiskelijoiden halu parantaa suoritusta akateemisen dopingin avulla?
Väyrysen mukaan olisi naiivia ajatella, ettei Suomessa sellaista tapahdu, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmiö on yleinen.
– On vaikea ajatella, että ADHD tai ADD olisi lisääntynyt näin valtavasti lyhyen ajan sisällä. Näihin häiriöihin ei sairastuta aikuisena, joten tutkimuksiin ajavat varmasti muut syyt kuin aiemmin toteamatta jäänyt aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö.
Opiskelijoiden keskittymisongelmia Väyrynen pitää todellisina ja sanoo korona-ajan etäopiskelun lisänneen niitä. Diagnoosista ja lääkkeistä opiskelijat hakevat apua.
– En ajattele, että tämä olisi tietoista päihteiden käyttöä. Enemmänkin se kertoo ajastamme, jossa haetaan helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Onhan lääke helppo, jos vaihtoehtona on elämäntapojen muuttaminen – esimerkiksi riittävä uni, ulkoilu, liikunta ja opiskelun tauotus.
Opiskelijapiireissä ei dopingiin törmää
Tamperelaisille opiskelijoille niin sanottu akateeminen doping on lähes tuntematon ilmiö.
– Olen joskus kuullut, että muualla Euroopassa käytetään keskittymiskykyä parantavia tai piristäviä aineita. Mutta en ole kyllä Suomessa sellaiseen törmännyt, sanoo Elina Heikkinen.
Heikkisen mukaan aineiden käyttöön saattaa ajaa liian raskas työmäärä tai keskittymisen ongelmat, joihin pitäisi hakea apua.
– Itse en lähtisi tällaiseen kyllä turvautumaan. Minulle riittää ihan kahvi.
Samaa mieltä on Aino Lampinen.
– Onhan korkeakouluopiskelijoiden työmääristä keskusteltu. Mutta on huolestuttavaa, jos pitää käyttää tällaisia aineita opintojen vuoksi.
Ilmari Lappalaiselle ilmiö on tuttu vain Ylen uutisesta.
– Kahvia täällä juodaan paljon, mutta ei ole kyllä muuta tullut vastaan. Tietenkin joillakin ihmisillä on ihan reseptilääkityskin, mutta sitä ei varmaan tähän tutkimukseen lasketa mukaan.
Ylioppilaskunnassakaan akateemisesta dopingista ei olla puhuttu.
– Toki on tiedossa, että ulkomailla tällaista on. Muista päihteiden käytön ongelmista – esimerkiksi alkoholinkäytöstä – opiskelijat ovat olleet yhteydessä. Mutta lääkkeiden käyttö opintojen edistämisen takia on kyllä uusi ilmiö, sanoo Tampereen ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kaipia.