Viime kesän helteet ovat hellineet lämmöstä pitäviä kasveja, kuten kurpitsoja, kurkkuja, tomaatteja ja papuja. Kotipuutarhurit saavat nauttia runsaasta sadosta.
– Tämän vuoden vihannes on kurpitsa. Moni on saanut oikein jättikokoisia kurpitsoja omalta pellolta tai kasvihuoneesta, kertoo puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Lämmin jakso alkoi jo aikaisin kesällä, jolloin oli myös paljon valoa. Se on kasveille parasta kasvuaikaa.
– Jos myöhemmin syksyllä on lämmintä, se ei enää hyödytä samalla tavalla, koska silloin päivän pituus on jo lyhyempi, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors.
Yle on kerännyt lukijoiden kuvia puutarhan sadosta hashtagilla #ylekädetmultaan.
Pappa_gronin Instagram-postauksessa pieni Theodore-poika pitelee lähes nelikiloista kurpitsaa.
Helteiden kääntöpuoli on usein kuivuus. Sen vuoksi sato on voinut myös epäonnistua.
– Kun on lämmintä, kasvit haihduttavat kovasti. Nyt kun oli pitkiä kuivuusjaksoja, kaikki eivät varmaan jaksaneet kastella riittävästi, Suojala-Ahlfors sanoo.
Onnistumiseen on tarvittu ahkeraa kastelua.
Taulavuoren mukaan ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös ilman hiilidioksidipitoisuutta jossain määrin, ja kasvit hyötyvät siitä.
– Kasvit tekevät hyödyllistä työtä sitomalla hiiltä ilmasta lehtiin, juuriin ja varsiin. Hiili on kasvien tärkein raaka-aine, kun ne rakentavat solukkoa.
Suomessa kasvihuone on ollut varmempi paikka kasvattaa lämpimässä viihtyviä vihanneksia, kuten kurkkuja, kurpitsoja ja tomaatteja. Ne kärsivät ulkona, jos yöhalla tai viileä, alle kymmenen lämpöasteen jakso iskee yllättäen kesken kasvukauden.
Taulavuoren mukaan ne ovat kuitenkin menestyneet yhä paremmin myös kasvimaalla aurinkoisella paikalla etenkin Etelä-Suomessa.
– Niitä ei kannata laittaa ihan varjoon vaan talon eteläpuolelle. Siellä ne pärjäävät hyvin, Taulavuori vinkkaa.
Taulavuori on huomannut, että ilmaston lämmetessä ihmisten pihoille on istutettu myös muita lajeja ja lajikkeita, joita ei vielä parikymmentä vuotta sitten näkynyt juuri lainkaan.
Pidentyneen kasvukauden ohella myös leudot talvet suosivat niitä.
– Etelä-Suomessa on saatu satoa aprikoosi-, päärynä- ja persikkapuista sekä viiniköynnöksistä. Ne ovat talvehtineet ihan avomaalla. Päärynä ja omena ovat kypsyneet yhä pohjoisempana.
Taulavuori tietää puutarhureiden innostuneen viljelemään myös maissia, paprikaa, chiliä ja bataattia avomaalla.
– Jotkut ovat kokeilleet jopa inkivääriä ja kurkumaa eli vähän trooppisiakin kasveja ja saaneet niistäkin jonkinlaista satoa. Toki silloin kasvihuoneesta on hyötyä.
Kuumien kesien miinuspuoli on se, että kasvihuoneissa lämpötila saattaa nousta liian korkeaksi. Kun lämpöä on yli 35 astetta, edes lämpöä rakastava tomaatti ei viihdy kasvihuoneessa.
– Se sulkee ilmarakonsa ja lopettaa kasvunsa. Kukat eivät enää pölyty. Kasvi on säästöliekillä. Kasvihuonetta voi viilentää sumuttamalla ja lisäämällä ilmanvaihtoa, Taulavuori sanoo.
Syksyllä kannattaa istuttaa syötäviä kasveja
Vaikka syksyllä saadaan kerätä satoa, se on myös hyvä aika istuttaa monivuotisia kasveja seuraavaa kasvukautta varten.
Alla olevalla videolla Maatiainen ry:n toiminnanjohtaja Maija Manninen esittelee kaksi kiinnostavaa syötävää kasvilajia.
Tuoksuorvokki oli viktoriaanisen ajan muotikasvi. Sitä käytettiin juomien ja makeisien valmistukseen. Myös saksankirveli sopii juomiin ja lisäksi keittoihin sekä piirakoihin.
Lue myös:
Tältä näyttää Suomen suurin sadonkorjuu! Ihastele hellekesän upeaa kuvasatoa