Afganistanin evakuointioperaatiota koskeva jälkipyykki jatkuu kiivaana. Ylen haastattelemat tutkijat arvostelevat Suomen linjaa Afganistan-evakuoinneissa.
Yle tavoitti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon myöhään lauantaina illalla. Hän kertoo hämmästelevänsä, oliko Suomi tosiaan ainoa, joka ei kyennyt tarjoamaan suojaa kaikille lähetystöään turvanneille.
– Valiokunnan on määrä käydä tarkemmin läpi Afganistanin operaatiota lähiaikoina, Niikko sanoo.
Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Ilmari Käihkö pitävät Suomen toimia riittämättöminä. Hallituksen evakuointipäätöksiä moititaan hitaiksi ja mielivaltaisiksi.
Afganistaniin jäi vielä ihmisiä, jotka ovat palvelleet Suomea tai joilla on sidoksia Suomeen.
Tutkijoiden mukaan Suomi toi kansainvälisessä vertailussa suppeasti evakuoitavia Suomeen. Monet maat toivat kaikki vartijat ja tulkit sekä kehityshankkeiden työntekijöitä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon mukaan valiokunnan jäsenten yhteinen tahtotila oli alun perin se, että saatetaan turvaan ne henkilöt, jotka ovat vuosia työskennelleet turvatakseen Suomen lähetystöä ja ovat näin vaarassa Talibanin kostolle.
– Valiokunnalle kerrottiin, että aikataulusyistä kentältä evakuoitavien listaa on rajattava, Niikko toteaa.
Niikon mukaan valiokunnan on siis määrä käydä tarkemmin läpi Afganistanin operaatiota lähiaikoina. Niikko toivoo, että valiokunnan saamassa selvityksessä ilmenee mahdollisimman tarkasti, miten ja miksi kaikki meni niin kuin meni.
– Evakuointien valmistelua ja toteuttamista vaikeutti omalta osaltaan Suomessa se, että lainsäädäntö oli jäykkä, eikä valmiita toimintamallejakaan tällaiseen tilanteeseen löytynyt, Niikko sanoo.
Niikon mukaan monilla muilla mailla oli tässä suhteessa helpompaa.
Niikko toteaa, että tilanne Afganistanissa kehittyi todella huonoksi lopulta varsin nopeasti.
Ministerit puolustavat evakuointipäätöksiä
Tutkijat pitävät Suomen hallituksen rajauksia pelastettavista mielivaltaisina: Esimerkiksi sitä, että vuoden 2016 jälkeen työsuhteessa olleet evakuoitiin, mutta ennen vuotta 2016 olleita ei.
Suomeen saatiin evakuointioperaation mukana parissa viikossa nelisensataa ihmistä. Viitisenkymmentä oli Suomea palvelleita afganistanilaisia, muun muassa lähetystön työntekijöitä sekä turvamiehiä perheineen.
Ylen TV1:n Ykkösaamussa vieraillut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää evakuointioperaatiota olosuhteisiin nähden onnistuneena.
– Johonkin piti raja vetää ja tuo reilu neljäsataa oli se, mitä arvioitiin, että ehkä tuossa aikaikkunassa pystyttäisiin evakuoimaan, ja siinä onnistuttiinkin, Kaikkonen sanoo.
Myös vihreiden puheenjohtajaksi jatkokaudelle lauantaina valittu sisäministeri Maria Ohisalo puolustaa yhä hallituksen evakuointipäätöksiä.
– Siellä on tehty hyvin paljon töitä sen eteen, että esimerkiksi vartiointiliikkeissä työskennelleet henkilöt perheineen ovat päässeet porttien läpi ja koneeseen asti, Ohisalo arvioi.
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa ja monissa muissakin maissa avuntarpeeseen oli herätty jo vuosia sitten toisin kuin Suomessa.
Tutkijat kyseenalaistavat esimerkiksi sen, että Suomi ei evakuoinut ISAF-rauhanturvaoperaatiossa auttaneita tulkkeja. Kaikkonen myönsi, ettei tilanne ole ongelmaton.
– Jäi sinne edelleen ihmisiä, joilla on siteitä Suomeen ja Suomen kansalaisiakin on siellä, ja ulkoministeriö pyrkii näitä omilla toimillaan auttamaan, Kaikkonen kertoo.
Tutkijoiden mukaan Suomi pani pyörät pyörimään vasta, kun uhka oli silmien edessä.
– Kyllä tässä varmasti on monillakin tahoilla paljon opittavaa, Niikko sanoo.
Lue lisää: