Auton huudattamista, salakatselua, tekaistuja lastensuojeluilmoituksia, väkivaltaa ja vuosia jatkunutta piinaa.
Suomalaiset syyllistyvät säännöllisesti naapuria kohtaan tehtyihin rikoksiin.
Riitojen seuraukset ovat paikoitellen synkkiä, mutta rangaistukset tyypillisesti sakkoja. Usein ainoa tapa paeta riitaa on muuttaminen.
Ylen MOT-toimitus selvitti, miten naapuririidat työllistävät oikeuslaitosta käymällä läpi yli sata käräjäoikeuden naapuririitaa koskevaa tuomiota.
Suomeen muuttanut Eric sai vastaansa vasaraa heristelevän naapurin
Yksi MOT:n tutkimista tuomioista kertoo Eric Rimonin tarinan.
Viisi vuotta sitten suomalais-israelilainen Rimon oli muuttamassa äitinsä kotimaahan Suomeen.
Puitteet olivat kunnossa. Oli opiskelupaikka ja isoisän lahjoittama asunto.
– Vieläpä aika mukava asunto. 19-vuotiaasta se tuntui aika kivalta.
Pian muuton jälkeen tunnelma muuttui. Syy oli Rimonin seinänaapuri.
– Kun hän näki minut yhteisellä sisäänkäynnillä, hän tuijotti minua vihamielisesti. Todella pelottavasti.
Muutaman kuukauden jälkeen naapuri alkoi hakata seinäänsä vasaralla. Tämä alkoi Rimonin mukaan toistua säännöllisesti.
Eräänä iltana tilanne kärjistyi.
Rimonin 10-vuotias serkku oli kylässä, kun naapuri alkoi taas vasaroida ja huutaa asunnossaan.
"Se ei kuulostanut remontoinnilta. Se kuulosti hyvin vihaiselta ihmiseltä, joka haluaa vahingoittaa toista ihmistä".
Eric Rimon
Rimon saattoi serkkunsa kotimatkalle ja palasi asunnolleen. Naapuri odotti häntä parvekkeellaan vasara kädessään.
Vasaraa heristelevä naapuri solvasi Rimonia ja käski tätä lähtemään pois alueelta. Rimon pakeni asuntoonsa.
– Hän paukutti ovea kovaa, hakkasi seinää ja huusi ”perkele, saatana, vittu”.
Seuraavana päivänä Rimon teki tapauksesta rikosilmoituksen. Vaikeudet olivat kuitenkin vasta alussa.
Naapurien osuus kotirauhan rikkojina on merkittävä
Rimonin tapaus ei ole poikkeuksellinen.
MOT selvitti, millaisia naapuririitoja puidaan Suomen oikeussaleissa.
Selvitys tehtiin käymällä läpi 510 käräjäoikeuksien antamaa tuomiota kotirauhan rikkomisista ja salakatseluista. Tuomiot ovat vuosilta 2016–2021 . Tuomioista pyrittiin tunnistamaan tapaukset, joissa osapuolet olivat keskenään naapureita.
Murto-osa naapureiden välisistä ristiriidoista johtaa rikostutkintaan ja vielä pienempi osa tuomioon. Siitä huolimatta kahta rikosnimikettä tarkastelemalla löytyi yli sata rikosoikeuteen asti päätynyttä tapausta, joissa osapuolet olivat toistensa naapureita.
Tuomioista, joista osapuolten suhde selvisi, jopa kolmasosa liittyi naapureihin.
Tuomiota tarkastelemalla selviää, millaiset tilanteet edeltävät riidan päätymistä rikosilmoitukseen ja käräjille.
Tyypillisiä riidanaiheita ovat esimerkiksi luvatta käytetyt tiet tai naapurin tontilla sijaitsevat rakennelmat.
Myös kännykät ja valvontakamerat poikivat tuomioita. Esimerkiksi niin, että ärsyttävän naapurin kuvaaminen tuokin kuvaajalle tuomion salakatselusta.
Yleisin yksittäinen riidanaiheuttaja on kuitenkin melu. Naapurin askeleista, koirasta, moposta, stereoista, lapsista tai naapurista itsestään kantautuva meteli.
Lue MOT:n juttu poikkeuksellisesta naapuririidasta: Äijä-koiran haukkuminen toi omistajalle tuomion kotirauhan rikkomisesta.
Joskus naapurin toistuva häiriköiminen meluamalla tai muilla tavoin täyttää kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Joskus melusta käynnistynyt tapahtumaketju johtaa muihin rikoksiin, kuten kunnianloukkauksiin, vahingontekoihin tai pahoinpitelyihin.
"X oli soittanut useita kertoja lastensuojeluun ja tehnyt perättömiä ilmoituksia Y:n ja Z;n lapsista".
Ote käräjäoikeuden tuomiosta, jossa rangaistukseksi määrätty sakkoja.
.."pahimmillaan autoa huudatetaan korkeilla kierroksilla 45 minuuttia aamuaikaan X:n makuuhuoneen ikkunan alla. Tätä on tapahtunut melkein joka viikonloppu aamuisin”.
Ote käräjäoikeuden tuomiosta. Asianomistajan kuvailua naapurin toiminnasta.
"Aggressiivinen X oli uhkaillut Y:tä, heiluttanut nyrkkiä ja samalla uhannut tappaa Y:n tai ”vetää tätä pataan”. Nämä olivat olleet humalassa olleen X:n vakiolauseita".
Ote käräjäoikeuden tuomiosta, jossa rangaistukseksi määrätty sakkoja.
Eric Rimonin tapauksessa oikeus katsoi, että naapurin toistuva vasarointi oli rikkonut Rimonin kotirauhaa.
Ylen MOT-toimitus ei tavoittanut naapuria. Poliisin esitutkintamateriaalista käy kuitenkin ilmi, että myös tämä vetosi meteliin: naapuri kertoi ärsyyntyneensä Rimonin kävelystä asuntonsa rappusissa.
Rimon kuitenkin uskoo, että syy oli hänen ulkomaalainen taustansa.
– Koska olen suomenruotsalainen ja juutalainen maahanmuuttaja.
Kotirauhan rikkoja selviää sakoilla, uhri voi toipua kokemuksestaan vuosia
Naapuristaan rikosilmoituksen tehnyt Rimon oli kertonut poliisille pelänneensä turvallisuutensa puolesta. Sitten alkoi piinaava odotus.
Rimon alkoi vältellä asuntoaan. Mukavasta kodista oli tullut ahdistava ja turvaton paikka. Rimon nukkui sukulaistensa luona ja vietti aikaa Israelissa.
Puoli vuotta rikosilmoituksen jälkeen tapaus eteni käräjäoikeuteen. Siellä naapuri tuomittiin kotirauhan rikkomisesta. Rangaistus oli 25 päiväsakkoa, mikä naapurin tuloilla oli 375 euroa.
Rimonin mielestä rangaistus on mitätön hänen kärsimykseensä nähden.
– Tapahtuneen jälkeen olen kärsinyt erilaisista oireista, jotka johtuvat lääkärin mukaan traumaperäistä stressihäiriöstä. Voin paremmin nyt, koska sain hoitoa. Mutta siihen meni kolme vuotta.
Pieniin rangaistuksiin on selitys.
“Käytännön ohje valitettavasti on, että muuttaa pois”
Kotirauhan rikkominen on oikeuden silmissä pikkurikos.
Ylen tutkimien tuomioiden joukossa oli vain yksi tapaus, joissa kotirauhan rikkomiseen syyllistynyt vastaaja oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kaikissa muissa tapauksissa tekijä selvisi sakoilla.
Jos naapurille haluaa tuomion vakavammista rikoksista, näytönkin pitää olla vahvaa. On kuitenkin tyypillistä, että rikosoikeuteen päätyneiden naapurien kertomukset eroavat toisistaan.
Esimerkiksi Rimonin naapuri oli perustellut poliisille toistuvaa vasarointiaan sillä, että oli remontoinut asuntonsa jalkalistoja.
– Nämä ovat usein sana vastaan sana -tilanteita. Ja sehän ei useimmiten oikeudessa riitä, sanoo useita naapurinsa piinaamia oikeudessa edustanut asianajaja Tea Hagstedt.
Rikosten osoittamisessa tarvitaan videotallenteiden kaltaisia todisteita tai uskottavia todistajalausuntoja. Molempien hankkiminen voi olla tulehtuneessa naapuririitatilanteessa vaikeaa.
Rimonin tapauksessa toiset naapurit kertoivat poliisille nähneensä vasaranheristelyn ja Rimonin järkytyksen. Oikeudessa heitä ei kuultu. Häiriköivää naapuria ei syytetty esimerkiksi laittomasta uhkauksesta.
Myös lähestymiskieltojen valvominen on naapurien kohdalla hankalaa, koska osapuolet asuvat jo valmiiksi vierekkäin.
Käytännössä naapurinsa piinaamisen kohteeksi joutuneen vaihtoehdot ovat karun vähäiset.
– Sen ei pitäisi olla niin, mutta käytännön suositus varmaan on, että jos haluaa elää rauhassa, muuttaa johonkin muualle, Hagstedt toteaa.
“Poliisi ei ratkaise ihmisten välistä konfliktia”
Hankalalta naapurilta pakeneminen muuttamalla ei ole täysin harvinaista.
2013 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 2,5 prosenttia suomalaisista on joskus elämänsä aikana muuttanut yksinomaan hankalien naapureiden vuoksi. 7 prosenttia kertoo hankalan naapurin olleen osasyy muuttoon.
MOT:n tuomioita koskeva selvitys vihjaa mistä tämä johtuu.
"Lapuissa oli lukenut muun muassa viro-rättipää-horo, kaikenlaista p*ska* suomalaiset joutuu elättämään. Koska häirintää oli jatkunut monta vuotta eikä asialle tehty mitään ja tilanne oli ahdistanut X:ää, oli hän muuttanut pois asunnosta."
Ote käräjäoikeuden tuomiosta, jossa rangaistukseksi määrätty sakkoja.
Niin kauan kun naapuri ei syyllisty pahoinpitelyn kaltaisiin vakavampiin rikoksiin, nopeaa rikostutkintaa tai sakkoja tuntuvampaa rangaistusta on turha odotella.
Naapurin saama tuomio voi olla häiriöstä kärsivälle laiha lohtu.
Kun Eric Rimonin ja naapurin välinen oikeudenkäynti alkoi, naapuri ei saapunut käräjille. Se oli Rimonille pettymys.
– Olin odottanut että hän tulee paikalle ja vähintään pyytää anteeksi. Sellaista ei tapahtunut. Olen vieläkin tuohtunut, ettei hän saapunut kuulemaan tuomiotaan.
"Kyse ei ole siitä, voitinko oikeudenkäynnin minä vai naapurini. Koko yhteiskunta hävisi".
Eric Rimon
Suomen Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Pia Slögs muistuttaa, että poliisin ja oikeuslaitoksen ei ole tarkoituskaan olla ratkaisu riitatilanteeseen.
– Monesti ajatellaan niin, että poliisi tulee paikalle ja korjaa tilanteen. Näin ei kuitenkaan käy, koska poliisin tehtävä on puuttua rikoksiin. Tehtävään ei kuulu ratkaista ihmisten välistä konfliktia, Slögs sanoo.
Naapuruussovittelussa naapurien välille pyritään luomaan keskusteluyhteys, mielellään ennen kuin tilanne karkaa käsistä.
Slögs tietää, että tulehtuneen tilanteen sovittelu naapurin kanssa voi tuntua kohtuuttomalta. Etenkin jos toinen osapuolista on syyllistynyt väkivaltaan tai väkivallalla uhkailuun.
– Ajattelen kuitenkin niin, että mikä tahansa konflikti on soviteltavissa, Slögs sanoo.
Sovittelu voi kestää vuosia. Prosessin aikana saatetaan huomata, että riidan taustalla onkin jotain muuta kuin asia, jota rikosilmoitus koskee.
– On helpompi riidellä jostain konkreettisesta, kuten aidan sijainnista. Kuin esimerkiksi siitä, että sanoit vuosia sitten minulle jotain, josta loukkaannuin.
Sovittelu ei ole oikeudenkäynnin vaihtoehto Slögs sanoo. Prosesseilla on täysin eri päämäärä.
Oikeudessa tuomitaan syylliset. Sovittelun tarkoitus on ratkaista konflikti, joka todennäköisesti ei ole tuomion jälkeen kadonnut mihinkään.
– Oikeudenkäynti on sellaista, että siellä toinen voittaa ja toinen häviää. Mutta kun tuomio on annettu, niin onko se naapurien tilanne parantunut? Todennäköisesti ei.