Suomessa jyllää asiantuntijoiden mukaan nyt rokottamattomien koronaepidemia. Suurin piirtein 780 000 yli 12-vuotiasta on kokonaan ilman rokotusta.
Samaan aikaan puhutaan yhteiskunnan avaamisesta, kunhan 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on rokotettu kahteen kertaan.
Entistä ajankohtaisempi on kysymys siitä, miten täysin rokottamattomiin pitäisi suhtautua, kun rajoituksia puretaan.
– Asiasta on tärkeää keskustella yhteiskunnassa niin, että ymmärretään mitä tehdään. On puhuttu siitä, että rokotetut eivät voi olla rokottamattomien panttivankina, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Mutta mitä tästä rokottamattomien joukosta tiedetään?
Ensinnäkin ryhmä on moninainen – rokottamattomia on jonkin verran kaikenikäisissä, eikä rokotettujen tai rokottamattomien taustoja ole tutkittu, Nohynek sanoo.
Jotain heistä kuitenkin tiedetään: eniten kokonaan rokottamattomia on 25–29-vuotiaissa.
Nohynek arvioi, että nuorten aikuisten matala rokotuskattavuus liittyy osittain elämäntilanteeseen ja ruuhkavuosiin. Työn, opiskelujen, ystävien tai perhe-elämän keskellä rokotuksiin ehtiminen voi olla yksikertaisesti vaikeaa.
– Tuon ikäiset elävät kiihkeää elämää. Jos rokotteita ei tuoda hyvin lähelle heitä, niin helpostihan rokotteet voivat jäädä ottamatta logistisista syistä.
Nohynek muistuttaa, ettei rokotekattavuus ole missään ikäluokassa sataa. Yli 75-vuotiaillakin se on "vain" 95 prosentin tuntumassa.
– Ikäihmisillä saattaa olla esimerkiksi terveydellisiä syitä, minkä takia he eivät uskalla rokotusta ottaa.
Miehet suhtautuvat terveysohjeisiin piittaamattomammin
Rokottamattomissa on jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia. Sitä vielä tutkitaan, ovatko poikkeamat sukupuolten rokotuseroissa tilastollisesti merkittäviä, vai liittyvätkö ne esimerkiksi alueen väestörakenteeseen.
Aikaisemmat tutkimukset tukevat oletusta, että koronarokotuksen jättää ottamatta todennäköisemmin mies kuin nainen.
– Ylipäänsä tiedetään, että naiset noudattavat hanakammin erilaisia terveysohjeita ja miehet keskimäärin eivät niin hanakasti, Nohynek sanoo.
Rokotuksesta kieltäytymiseen liittyy osalla ihmisistä ajatus, että tauti jyllää jossain muualla.
– Voi puuttua ymmärrys siitä, mitä tauti voi pahimmillaan saada aikaan, jolloin tulee tehtyä virheellinen johtopäätös. Ihminen ajattelee, ettei tauti häntä koske, tai hän ei rokotetta tarvitse.
Keskimäärin koronaviruksen aiheuttama tauti onkin nuoremmille lievempi kuin ikääntyneille.
– Toivoisin, että ihmiset pohtisivat, mikä on oma todennäköisyys saada vakava tauti. Nuoretkin voi sairastua vakaviin tautimuotoihin.
Pienissä kunnissa vähän rokotettuja...
Suomessa on alueita, joissa on selvästi muita vähemmän rokotteen ottaneita.
Matalan rokotuskattavuuden kuntia yhdistää jonkin verran kunnan koko. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisemmin rokotuskattavuus on maan keskiarvoa matalampi.
Pohjois-Pohjanmaalla, runsaan tuhannen asukkaan Merijärvellä, vain runsaat 27 prosenttia 25–29-vuotiaista on ottanut ensimmäisen rokotuksen.
Saman ikäryhmän rokotusprosentit hipovat matalaa päätyä myös Varsinais-Suomessa runsaan tuhannen asukkaan Oripäässä sekä noin 2 800 asukkaan Padasjoella Päijät-Hämeessä. Oripäässä se on yli 35 ja Padasjoella yli 37 prosenttia.
Eroja selittää joskus yksinkertaisesti matematiikka. Jos ikäluokassa on kaiken kaikkiaan vain kymmeniä ihmisiä, muutamankin ihmisen poisjääminen vaikuttaa.
Nohynekin mukaan pienten kuntien matalaa rokotuskattavuutta voi selittää myös se, jos lähin rokotuspiste on kaukana kotipitäjästä, tai se on auki vain lyhyen aikaa.
– Meille on tullut viestiä, että kuntayhtymissä työnjako voi olla sellainen, ettei kaikissa kunnissa saa ykkösannoksia, Nohynek sanoo.
...mutta poikkeus vahvistaa säännön
Mutta pienetkin kunnat ovat erilaisia. Pohjanmaalla noin 5 500 asukkaan Maalahdella on 25–29-vuotiaiden korkein rokotekattavuus: yli 84 prosenttia.
Etelä-Savossa Puumalassa 16–19-vuotiaiden rokotuskattavuus on yli 96 prosenttia. Ahvenanmaalla on kaiken kaikkiaan maan korkeimmat rokotuskattavuudet.
Ylen kysely vuoden alussa osoitti, että pienissä kunnissa ihmiset ovat keskimäärin jonkin verran haluttomampia ottamaan rokotuksia kuin kaupungeissa.
Suurissa kaupungissa oli eniten ihmisiä, jotka vastasivat varmasti tai todennäköisesti ottavansa rokotteen. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa heitä oli toiseksi eniten.
Yksittäinen opettaja tai oppilas voi vaikuttaa asenteisiin
Satankunnassa Kokemäellä yläkoulun opettaja lähetti rokotekriittisiä Wilma-viestejä. Tampereen kupeessa Pirkkalassa kunnan ylilääkäri allekirjoitti kannanoton, jossa vastutetaan lasten ja nuorten rokotuksia.
Onko mahdollista, että auktoriteettiasemassa olevien uhkailevat viestit vaikuttavat rokotushalukkuuteen?
Nohynekin mukaan kyllä, varsinkin jos henkilöllä on vaikutusvaltaa muihin.
– Varsinkin jos haittoja korostetaan eikä hyödyistä puhuta, silloin kuva rokotteiden tarpeellisuudesta voi muuttua. Tämä voi johtaa siihen, että epäröidään rokotteen ottamista, ja jos on lisäksi vaikeaa päästä rokotuksiin niin kyllä se voi vaikuttaa.
Myös työyhteisöissä ja kaveripiirissä karismaattisen tai muuten mielipiteitään voimakkaasti ilmaisevan ihmisen näkemys voi vaikuttaa isompaan porukkaan.
– On varmasti merkitystä, jos kysymyksessä on vaikuttajayksilö. Koululuokassa saattaa olla yksittäinen oppilas, jolla on voimakas mielipide. Jos kaverit ajattelevat hänen kanssaan samalla tavalla, se voi johtaa siihen, ettei oteta rokotuksia.
Painostavien viestien ja rokotusten välillä näkyy korrelaatio
Vaikuttajayksilöillä on valtaa terveyspäätöksiin – tähän johtopäätökseen voi päätyä myös tilastojen valossa.
Sekä Kokemäellä että Pirkkalassa yläasteikäisten lasten rokotuskattavuus on maan keskiarvoa matalampi.
Kokemäellä yläasteikäisistä eli 12–15-vuotiaista ensimmäisen rokotuksen on saanut 58 prosenttia ja Pirkkalassa vajaat 62 prosenttia. Koko maan yläkouluikäisten keskiarvo on noin 65 prosenttia.
Kokemäellä myös 16–19-vuotiaiden eli ammattikoulu- ja lukioikäisten rokotuskattavuus on selvästi maan keskiarvoa matalampi eli 65 prosenttia. Koko Suomen keskiarvo kertaalleen rokotetuista 16–19-vuotaista on runsaat 73 prosenttia.
Pirkkalassa tilanne on yhtä ikäluokkaa vanhemmilla eli 16–19-vuotiailla aivan erilainen. Heitä on Pirkkalassa rokotettu enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin eli lähes 81 prosenttia.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla rokotevastaisilla asenteilla on ollut vaikutusta rokotuskattavuuteen, arvioi seudun peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtava ylilääkäri Risto Olli Ylelle tiistaina.
Ideologiaa markkinoidaan muuan muassa sosiaalisessa mediassa. Siihen liittyy myös raha eli vaikuttajilla voi Ollin mukaan olla myös taloudellisia motiiveja.
Lue lisää:
Rokotettujen laajasta testaamisesta luovutaan, STM kannustaa suomalaisia kotitestien käyttöön