STRASBOURG Maailma on Ursula von der Leyenin kohdalla sekä saanut että menettänyt: saanut EU-komission puheenjohtajan, menettänyt matkasaarnaajan.
– Uskon, että vasta kun oikein koetellaan, henki ja sielu todella pääsevät valloilleen.
– Vaikkakin vajavainen, unionimme on kauniin ainutlaatuinen ja ainutlaatuisen kaunis.
– Kun katson unionia, näen vahvan sielun kaikessa mitä teemme.
Näin muotoili Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen keskiviikon Unionin tila -puheessaan.
Puheen on tarkoitus olla tiedonanto Euroopan parlamentille ja EU-kansalaisille avoimuuden ja demokratian hengessä: missä EU menee ja mitä komissio aikoo?
Keskiviikkoaamuna mentiin reippaasti hengennostatuksen puolelle. Von der Leyen sanoi 59 minuutin puheensa aikana yhdeksän kertaa sanan sielu – joka oli myös puheen otsikkoteema – ja viisi kertaa sanan spirit eli henki.
Hän puhui pitkästi myös nuorista, koska 1) on aidosti ratkaisevaa, tykkäävätkö nuoret eurooppalaisuuden ajatuksesta ja 2) se antaa puheelle ajanmukaisen, kartalla olevan silauksen.
Kovilla numeroilla on kahtalainen merkitys
Puheessa oli toki myös kovia numeroita ja kirkkaita aloitteita:
Neljä miljardia euroa globaaleihin ilmastotoimiin EU:n ulkopuolella.
200 miljoonaa rokoteannosta kolmansiin maihin.
Luonnon monimuotoisuuden tukemiseen tarkoitetun kansainvälisen budjetin tuplaaminen.
Tuli tieto ensi vuoden EU-puolustukseen keskittyvästä huippukokouksesta ja ajatus siitä, voisiko eurooppalaista aseteollisuutta vahvistaa se, että jäsenmaat saisivat ostaa tuotteet ilman arvonlisäveroa.
EU on vauras yhteisö. Se pystyy juhlapäivänä heittämään pöytään miljoonia euroja kuin lähikauppa tarjouseriä, ja miljoonilla on merkitystä.
Mutta juhlapuheissa numeroita ei suhteuteta.
Neljän miljardin euron ilmastorahoitusruiske vuosille 2022–2027 kuulostaa isolta. Samalla länsimaat ovat kuitenkin yhä noin 20 miljardia dollaria jäljessä omaa yli vuosikymmenen vanhaa lupaustaan siitä, että ne rahoittavat kolmansien maiden ilmastotoimia vuosittain 100 miljardilla dollarilla.
YK:n ilmastopääsihteeri Patrick Espinosa ei kesäkuussa ollut "vonderleyenmäisen" toiveikas tai juhlava, kun hän vaati länsimaita vihdoin lunastamaan omat lupauksensa.
Saisiko olla syvempää unionia?
Puhe oli kahdessa mielessä paluu vuoteen 1950.
Tuolloin Robert Schuman, yksi EU:n isistä, sanoi että Eurooppa tarvitsee "sielun ja poliittista tahtoa", jotta ihanteista tulee totta.
Samaan aikaan Schumanin ranskalainen ministerikollega, René Pleven, esitti idean Euroopan yhteisarmeijasta.
Von der Leyen palasi kumpaankin asiaan 71 vuotta myöhemmin.
Ehkä momentum on olemassa? Eurooppaan uskotaan taas?
Von der Leyen sai salilta raikuvat aplodit, kun hän ylpeili puheessaan EU:n yhteisillä koronatoimilla.
Eikä EU:lla huonosti mene.
Kesällä komissio esitteli mittavan ilmastopaketin, jolla pyritään 57 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Koronakriisin keskellä jäsenmaat sopivat myös massiivisesta elpymispaketista, jolla koko EU:ta vivutetaan vähähiilisempään asentoon.
Mutta juhlapuheessa ei jälleen mainittu kääntöpuolia: Sitä, ettei 57 prosentin päästövähennys takaa mitenkään 1,5 asteen lämpenemisessä pysymistä. Tai sitä, ettei koronataistelu ole ohi, vaan takapakkeja voi tulla. Eikä sitä, ettei elpymispakettia hyväksytty kovinkaan monessa jäsenmaassa tuosta vain.
Ehkä puhe oli tavallista juhlallisempi siksikin, että ensi viikolla ovat Saksan elintärkeät vaalit. Niitä EU odottaa henkeään pidätellen – niiden vaikutus EU:n tulevaisuuteen on paljon isompi kuin yhdellä von der Leyenin puheella.
PS. Puheen lopussa von der Leyen esitteli yllätysvieraan, italialaisen tuoreen paralympiakultamitalisti Beatrice "Bebe" Vion. Von der Leyenin mukaan 24-vuotias Vio on esimerkki "spiritistä", joka näkyy niin EU:n perustajissa kuin nykynuorten sukupolvessakin. Vion itsensä ajatuksia tilaisuudessa ei kuultu.
Lue lisää: