Suomalaiset viettävät reippaasti aiempaa enemmän aikaa vapaa-ajanasunnoillaan, selviää kuluvan vuoden mökkibarometristä. Mökillä vietetään nyt keskimäärin 103 vuorokautta vuodessa, kun viisi vuotta sitten luku oli 79.
Vapaa-ajanasukkaat tuovat mökkikuntiinsa ostovoimaa. Yksi kotitalous kuluttaa mökillä keskimäärin 30 euroa vuorokaudessa päivittäistavaroihin. Mökkimaakunnassa Etelä-Savossa se tarkoittaa noin 157 miljoonaa euroa vuosittain.
– Se on hurja luku. Sen huomaa kaupallisissa palveluissa ja tarjonnan laajuudessa. Ilman kesäasukkaita täällä olisi huomattavasti suppeampi tarjonta, sanoo Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Mökkiläiset kuluttavat rahaa myös rakentamiseen ja kunnostamiseen sekä muihin tavaroihin ja palveluihin.
– Vapaa-ajanasukkaat ovat meille tärkeä voimavara, Riihelä toteaa.
Vain viidennes valokuituyhteyksien päässä
Mikkelissä pitäisi nyt Jouni Riihelän mielestä panostaa tietoliikenneyhteyksiin, jotta vapaa-ajanasukkaat viihtyisivät alueella jatkossakin.
– Yhteyksien täytyy olla nopeampia ja käytön piikit täytyy taklata siten, että myös lasten ja nuorten yhteydet toimivat, koska perheet viihtyvät täällä, hän toteaa.
Mökkien verkkoyhteyksille on tarvetta, sillä etätyö vapaa-ajanasunnoilla on lisääntynyt vauhdilla koronapandemian aikana. Viime vuonna etätöitä mökillä teki 43 prosenttia niistä, joille se on mahdollista, selviää mökkibarometristä. Viisi vuotta aiemmin osuus oli seitsemän prosenttia.
Etätyö on tullut jäädäkseen ainakin osittain, uskoo Helsingin yliopiston tutkija Manu Rantanen.
– Nyt puhutaan hybridityöstä. Jatkossa tullaan olemaan osittain toimistolla ja osittain vapaa-ajanasunnoilla. Vapaa-ajanasunnot ovat ihmisille resurssi, jota voi käyttää sekä työhön, että vapaa-ajan viettoon, Rantanen toteaa.
Sama on pistetty merkille Mikkelin kaupungin kehitysyhtiössä MikseiMikkelissä. Ostajat etsivät nyt etätöihin soveltuvia mökkejä ja testaavat tietoliikenneyhteyksiä näytöissä.
Etelä-Savon verkkoyhteyksissä riittää kuitenkin parannettavaa. Maakunnan kausiväestöstä vain vähän yli 20 prosenttia voi käyttää valokuituyhteyttä, selviää Luonnonvarakeskuksen Luken selvityksestä vuodelta 2017. Osuus on alhaisin koko maassa.
Kotipaketteja veneellä mökkilaituriin
Nettiyhteyksien lisäksi Mikkelissä pitäisi Jouni Riihelän mielestä puhua yritysten kesäasukkaille suunnatuista palveluista ja toiminnallisuudesta.
Eteläsavolaisia vapaa-ajanasuntoja hankkivat MikseiMikkelin tietojen mukaan nyt etenkin noin nelikymppiset pääkaupunkiseutulaiset, jotka ovat tottuneita ja halukkaita ostamaan palveluita. Se lisää muun muassa kotiinkuljetuspalveluiden kysyntää.
Välillä kotipaketit kulkevat veneellä satamasta mökkilaiturille. Eräs yrittäjä puolestaan pitää erikoistavarakauppansa auki sunnuntaisin mökkeilijöiden toiveesta, mutta laajennetusta aukiolosta hyötyvät myös paikalliset.
– Ei välttämättä ole helppoa tietää, miten muuttaa mökkiläisten paikkasuhde elinvoimaksi vai tuleeko se tekemättä mitään. Toki sillä on merkitystä, minkälaisia kanavia ihmisillä on osallistua kunnan toimintaan. Viime kädessä kyse on heidän omasta motivaatiostaan, toteaa Manu Rantanen.
Paikkasuhde on Rantasen mukaan emotionaalinen, vahva tekijä. Siihen vaikuttaa muun muassa se, onko mökkiläisen juuret alueella ja kuinka kauan vapaa-ajanasunto on ollut hänen käytössään.
– Paikkasuhde vahvistuu vähitellen. Meidän pitäisi ymmärtää paikkasuhdetta, jotta ymmärtäisimme, millä tavalla mökkiläiset osallistuvat kunnan toimintaan ja mitä he toivoisivat kunnan puolelta, tutkija sanoo.
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä mökkeilee itsekin Etelä-Savossa. Vakiopaikka on Puumalassa vanhempien mökillä.
– Ihan niin tiiviiseen mökkipäivien määrään en pääse kuin meidän keskivertoasukkaat. Ehkä sitten eläkkeellä, Riihelä naurahtaa.