Kuntaministeri Sirpa Paatero vieraili Kemissä maanantaina ja tapasi alueen päättäjiä. Kemissä toivotaan, että valtio osallistuu Kemin jättitehdasinvestointiin liittyvän infrarakentamisen kustannuksiin.
Tässä vaiheessa ei ole tarjolla mitään konkreettista. Kuntaministeri sanoo, että neuvotteluissa täytyy olla mukana usean ministeriön edustus.
– Siinä pitää olla mukana valtiovarainministeriön, liikenneministeriö, työministeriö ja kuntaministeri.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kertoo, että Kemissä ryhdytään valmistelemaan yhteydenottoja ministeriöihin. Ruotsalainen on ministeritapaamiseen tyytyväinen.
– Aamupäivä on ollut antoisa, ja olemme päässeet keskustelemaan tästä kokonaisuudesta, joka Kemin osalta on poikkeuksellisen haastava.
Ruotsalainen viittaa yhtä aikaa päälle kaatuvaan Veitsiluodon tehtaan lopettamiseen.
Paatero sanoo, että pitää olla iloinen, että tällaisia investointeja Suomeen tulee, mutta kustannusten jakamiseen tarvitaan leveämpiä hartioita.
– Tässä aamupäivän aikana on pohdittu, miten se hyöty ja vastuunkanto saadaan leviämään laajemmalle alueelle.
Metsä Groupin sellutehdashankkeeseen liittyen Kemin kaupunki investoi yhteensä 60 miljoonaa euroa liikenneinfraan ja satamaan. Ruotsalaisen mukaan nykyinen kustannusjako peruste ei ole kestävä.
– Se on lähes kymmenkertainen, kun verrataan vastaavaan aiemmin toteutettuun investointiin Suomessa. Ei voida ajatella, että työnjako ja kustannustenjako on kestävällä pohjalla kunnan ja valtion kesken. Me toivomme leveämpiä hartioita kantamaan kansallisia ulkomaankauppaan ja vientiin liittyviä investointeja, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalainen vertaa, että jos kustannukset suhteutettaisiin väkilukuun ja vastaava investointi tehtäisiin Helsingissä, helsinkiläiset laittaisivat tieliikenneinfraan 600 miljoona euroa ja satamaan 1,2 miljardia euroa.
Uhkana ajautuminen kriisikunnaksi
Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen muistuttaa, että velkainen kaupunki haluaa maksumieheksi myös valtion, koska Kemin tekemät investoinnit hyödyttävät valtiota ulkomaankaupan ja yhteisöveron kasvun kautta.
Tiitinen pelkää, että kaupunki voi ajautua tämän seurauksena vielä pahempiin vaikeuksiin.
– Mitä sitten, jos Kemi ajautuu tämän takia kriisikunnaksi, hän kysyy.
Tiitinen perää ministeriltä linjausta siitä, miten kunnan elinvoimaan ja investointeihin voidaan tulevaisuudessa panostaa tilanteessa, jossa kunta joutuu investoimaan isosti ja hyödyt menevät valtiolle.
– Onko tulevaisuudessa linja tämä, että tällaiset investoinnit jäävät yksin kuntien kontolle jatkossakin?
Haasteena on, että vaikka Kemin kaikki ongelmat nivoutuvat toisiinsa, ne kuuluvat eri ministeriöiden toimialoille.
Lisävaikeutta tuo se, että Kemin taloustilanne on hankala ja vanhaa velkaa on paljon. Kaupungin oman kulurakenteen hoitamiseksi kuntoon liittyvät työt on jo aloitettu.
Samalla kaupunkia rassaavat Stora Enson Veitsiluodon lakkautettavan tehtaan irtisanomiset. Se vie Kemistä ja lähialueelta 550 työpaikkaa, välillisesti jopa yli tuhat työpaikkaa ja paljon verotuloja.
20.9. klo 15.12: Lisätty kuntaministeri Sirpa Paateron ja Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen kommentit
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.