Diplomaattinen hirmumyrsky, joka jättää jäljet. Paha transatlanttinen kriisi. Ennenkuulumatonta liittolaisten kesken. Valtava pettymys. Selkäänpuukotus. Maanjäristys. Katastrofi. Petos.
Ranskalaiset poliittiset päättäjät, kansainvälisten suhteiden asiantuntijat ja tiedotusvälineet eivät ole säästelleet sanojaan arvioidessaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian torstaina julkistettua turvallisuussopimusta.
Uusi "indopasifinen" eli Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueen sopimus on nimetty AUKUS:iksi kolmen allekirjoittaneen maan englanninkielisten alkukirjaimien mukaan. Se tuli EU-johtajille täysin puskista.
EU:ssa on kuviteltu, että Donald Trumpin presidenttiyden jälkeen Joe Biden pyrkii parantamaan suhteitaan eurooppalaisiin liittolaisiinsa. Toisin on käynyt.
– Tämä yksipuolinen, brutaali ja ennakoimaton päätös on paljolti samanlainen kuin mitä Trump teki, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kommentoi televisiohaastattelussa.
Vaikka Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken yritti tuoreeltaan tyynnytellä, että Ranskakin on kyllä yhä Yhdysvaltojen tärkeä liittolainen, ei auttanut.
Ranska muun muassa peruutti saman tien juhlatilaisuuden, jonka se oli aikonut järjestää lähiaikoina Washingtonin-suurlähetystössään ja tapaamisen Australian johtajien kanssa ensi viikolla YK:ssa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat tilanteesta illallisella torstaina, mutta median edessä he eivät kommentoineet asiaa sanallakaan.
Viimeistään nyt eurooppalaisille johtajille on selvää, että Bidenin Yhdysvallat keskittää diplomaattiset panostuksensa Aasiaan. Sen geostrategian muutoksesta kertoi myös maan vetäytyminen Afganistanista. Eurooppa pitäköön lähialueensa.
Australia neuvotteli Ranskan kanssa vielä alkuviikosta
Australian piti ostaa Ranskalta 12 tavanomaista sukellusvenettä, kun nyt se hankkiikin kahdeksan yhdysvaltalaistekniikalla varustettua ydinkäyttöistä sukellusvenettä. Maa valitsi turvallisuuskumppaneikseen mieluummin Yhdysvallat ja Britannian.
Ranskalla on hyvä syy olla käärmeissään, koska sukellusvenekauppaa valmisteltiin viisi vuotta. Vuonna 2016 allekirjoitettua aiesopimusta kutsuttiin Ranskassa "vuosisadan sopimukseksi".
Vielä tämän viikon alussa australialaiset kävivät neuvotteluja sopimuksen viime silauksista Ranskan sukellusvenevalmistaja Naval Groupin kanssa, Les Echos -talouslehti kertoo.
Kuukausi sitten Ranskan ja Australian puolustusministerit tapasivat Pariisissa ja julkaisivat yhteisen lausunnon. Siinä korostettiin maiden sukellusveneyhteistyön tärkeyttä osana laajempaa strategiaa, jolla padotaan Kiinan valtaa indopasifisella alueella.
Toisaalta australialaisten mielestä ranskalaisten olisi pitänyt tajuta, että sopimus on karahtamassa kiville. Australialla oli syitä vetäytyä sopimuksesta Ranskan kanssa. Muun muassa sukellusveneiden hinta nousi matkan varrella kaksinkertaiseksi, 31 miljardista eurosta vajaaseen 60 miljardiin euroon.
Ranska saa nyt ymmärrystä myös AUKUS-maiden diplomaateilta. Esimerkiksi Britannian entinen sotilasliitto Naton ja Pariisin-suurlähettiläs tviittasi, että Ranskan reaktiota ei kannata aliarvioida.
Peter Rickettsin mielestä välirikko on vähintään yhtä paha kuin transatlanttisten suhteiden kriisi Irak-iskujen vuoksi vuonna 2003:
AUKUS on vakava isku Macronille, koska 12 sukellusveneen kauppa olisi tuonut Navalin telakalle uusia työpaikkoja, sulan Macronin hattuun ensi kevään presidentivaaleissa sekä Ranskalle aiempaa vahvemman jalansijan Aasian ja Tyynenmeren alueella, jolla asuu 1,6 miljoonaa ranskalaista.
Alue on jo vuosikymmenet ollut Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen mittelön näyttämö.
Macronin into vahvistaa EU:ta lisääntyy
Myös AUKUS-sopimuksen julkistamisajankohta oli eurooppalaisten kannalta tyly. Samana päivänä komissio ja ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell julkistivat EU:n oman indopasifisen strategiansa.
On käytännössä selvää, että EU:n strategialta putosi pohja AUKUS-sopimuksen myötä.
Ranskalaiset pitävät nyt AUKUS:ia paitsi todisteena amerikkalaisten epäluotettavuudesta, myös uutena sysäyksenä Ranskan suunnittelemalle EU:n strategiselle itsenäisyydelle.
Siihen kuuluu niin teollisuuden, turvallisuuden, talouspolitiikan kuin puolijohteiden valmistuksenkin yhteistyötä, joilla vähennetään riippuvuutta ennen kaikkea Kiinasta.
– Tämä temppu osoittaa, että EU:n strateginen itsenäisyys on ainoa uskottava tapa puolustaa etujamme ja arvojamme, Ranskan ulkoministeri Le Drian sanoi.
Ranskasta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden alussa, ja onkin todennäköistä, että Macronin aloitteet EU-yhteistyön syventämisestä vain vahvistuvat. AUKUS:issa ei ole kyse vain sukellusveneistä vaan sopimus kattaa myös yhteistyön kyberturvallisuudessa, tekoälyssä ja kvanttitietokoneiden kehittelyssä.
Vanhan mantereen tylyllä sivuuttamisella voi olla vielä kauaskantoisia seurauksia. Jos Yhdysvallat ei saa Ranskaa lepytellyksi, länsiliittouma heikkenee ja hajaantuu – ja lopulta Kiina on se, joka hajaannuksesta voittaa.
Aiheesta lisää:
Kuuntele podcast: Onko Kiina uhka ja jos olisi, voisiko Yhdysvallat sille enää mitään?