BERLIINI Saksassa on ennen vaaleja kiertänyt vanha vitsi. Mikä on peitetty punaiseen väriin, tarkka sisältö toisinaan tuntematon ja liittyy vahvasti työläisperinteeseen?
Saksalainen suosikkiruoka, currywurst eli makkara mausteilla vai sosiaalidemokraattinen puolue SPD. Vastaus: Molemmat.
Saksassa pidetään tämän viikon sunnuntaina liittopäivävaalit, joissa valitaan uusi liittokansleri Angela Merkelin tilalle. Ensimmäistä kertaa nyky-Saksan historiassa sitten vuoden 1949 istuva kansleri ei ole ehdolla.
Mielipidemittausten mukaan ennakkosuosikki seuraavaksi liittokansleriksi on nykyhallituksen valtiovarainministeri ja varakansleri Olaf Scholz.
Hän edustaa sosiaalidemokraattista SPD:ta eli eri puoluetta kuin konservatiivileirin Merkel, jonka puolue on kristillisdemokraattinen CDU.
Silti Olaf Scholzin vahvuus on nimenomaan se, että hän profiloituu pääehdokkaista eniten Merkelin linjan jatkajaksi.
Läntisessä Berliinissä Savignyplatzia halkovalla Kantstrassella katselee parimetrinen ja pahvinen Olaf Scholz. Demaripuolueen vaalimainoksilla on yhdet selkeät kasvot, ja ne ovat kansleriehdokkaan.
Vielä keväällä kanslerikisa näytti menevän CDU:n kansleriehdokkaan Armin Laschetin ja vihreiden Annelena Baerbockin kaksinkamppailuksi.
Loppukesästä asetelma meni uusiksi. Taustalla lymyillyt Olaf Scholz nousi kyselyissä ensin saksalaisten suosikiksi, jos käytössä olisi suora kanslerivaali. Sitä ei ole, vaan kansleriksi noustaan samalla tavalla kuin pääministeriksi eli puolueäänten perusteella.
Nyt Olaf Scholzin suosio on vetänyt koko demaripuolueen kyselyiden kärkeen.
Puoluetutkija Gero Neugebauer istahtaa Savignyplatzin puistonpenkille ja alkaa listata syitä Scholzin nousuun.
1. SPD nimesi ehdokkaansa todella hyvissä ajoin, jo vuosi ennen vaaleja. Valtapuolue CDU taisteli julkisesti omasta ehdokkaastaan loppumetreille, mikä sai puolueen näyttämään riitaiselta ja sekavalta. Myös vihreillä oli kaksi nimeä ehdokkaaksi.
2. Valtapuolue CDU keskittyi aluksi vain taisteluun vihreiden kanssa. Samaan aikaan Olaf Scholz jatkoi työtään rauhassa valtiovarainministerinä ja säästyi osalta kampanjaloasta. CDU:n ja vihreiden ehdokkaiden suosio on sen sijaan laskenut koko vaalikampanjan ajan.
3. Saksan perusvire on konservatiivinen. Ilmastonmuutos pakottaa teollisuusmaan uudistumaan, mutta Olaf Scholz lupaa varovaista muutosta. Hän hyötyy asemastaan varakanslerina, sillä sen turvin hän edustaa jatkuvuutta.
Tutkija Neugebauerin mukaan Olaf Scholzia suosio ei piile siinä, että hänen persoonastaan erityisesti pidettäisiin.
– Hän ei ole rakastettu, mutta ihmiset hyväksyvät hänet, Neugebauer sanoo.
– Nyt kun liittokansleri Merkel ei enää ole ehdolla, Scholz vastaa kaipuuseen johtajasta, joka esiintyy rauhassa ja luotettavasti kuten Merkel.
Kampanjan aikana Scholzista on välittynyt kuva, että hän puhuu vain asioista, joista on varma. Se on tarkoittanut usein kuivakkaa virkamiesmäisyyttä, mutta toisaalta hänen ei ole pitänyt korjaillaan lausuntojaan jälkikäteen.
Olaf Scholzin ehdokkuuteen liittyy kuitenkin merkittäviä ristiriitoja. Kaksi vuotta sitten Scholz hävisi oman puolueensa puheenjohtajavaalin SPD:n vasemmistosiiven ehdokkaille.
Neugebauerin mukaan vaaliohjelmasta on rakennettu tietoisesti sellainen, ettei kukaan pääse syyttämään Olaf Scholzia troijan hevoseksi, jonka avulla vasemmistosiipi nousee valtaan.
Mukana kampanjasuunnittelussa on tunnettu PR-toimisto, joka on aiemmin keskittynyt erityisesti huippu-urheilijoiden brändäykseen. Neugebauerin mukaan kampanja on tietoisesti sysännyt puolueen taka-alalle ja nostanut Scholzin valokeilaan.
Scholz on Saksassa pidetympi kuin hänen puolueensa, minkä takia puoluetta on kampanjassa häivytetty taustalle.
Scholz itseään on kehotettu hymyilemään enemmän ja jättämään solmio pois, kun tilanne sallii. Valkoisesta paidasta ja hyvin istuvasta puvusta ei ole luovuttu.
Toinen ristiriita Scholzin kampanjassa on se, että häntä ympäröivät suuret skandaalit, mutta lika ei tartu.
Scholz toimi aiemmin Hampurin pormestarina, ja siltä ajalta hänen laahukseensa on jäänyt niin sanottu Cum-ex-skandaali, jossa hänen epäiltiin olevan lähempänä pankkiireja kuin veronmaksajia.
Valtiovarainministerikaudella Saksassa paljastui historiallisen laaja Wirecard-petos, johon liittyvät virheet tapahtuivat suoraan valtiovarainministeriön alaisissa varastoissa.
Tuorein skandaali liittyy poliisiratsiaan valtiovarainministeriön tiloissa. Ratsia tehtiin liittyen epäselvyyksiin rahanpesua tutkivassa yksikössä.
Muut kansleriehdokkaat ovat vaaliväittelyissä hyökänneet Scholzia vastaan ja vaatineet häntä vastuuseen näistä skandaaleista. Mutta lika ei suosiokyselyiden mukaan tartu, vaan hän on pysynyt viime viikot ykkössijalla.
Neugebauerin mukaan syy on se, että Scholziin liitetyt skandaalit ovat todella vaikeaselkoisia vyyhtejä eikä äänestäjillä ole niistä selkeää kuvaa.
– Skandaalit ovat liian vaikeita ymmärtää. Cum-ex, mitä se tarkoittaa, Neugebauer uskoo monen miettivän.
Olaf Scholz on kaudellaan valtiovarainministerinä profiloitunut ulkopolitiikassa erityisesti EU-asioihin. Scholz on selvästi edeltäjiään valmiimpi yhteiseen velanottoon ja yhteisvastuuseen kriisinhoidossa. Hän on myös ajanut yhteisen digiveron käyttöönottoa.
Pandemian aikana sovittu EU:n elpymisrahasto oli osin Scholzin käsialaa, ja hänen esikunnallaan on tiiviit suhteet Ranskan valtiovarainministeriöön. Scholz kannattaa Euroopan entistä tiiviimpää puolustustusyhteistyötä.
Saksan sisällä Scholz kampanjoi 12 euron minimipalkan ja vakaiden eläkkeiden puolesta.
Saksan suurin mullistus on ilmastonmuutoksen vaatimat uudistukset teollisuuteen. Niiden suhteen Scholzin kanta on osin epäselvä.
Vihreät vaatii hiilestä luopumista jo aiemmin kuin 2038, mikä on nyt sovittu takaraja. Asiantuntijajärjestöjen mukaan hiilestä on luovuttava aiemmin, jotta uusista päästörajoista voidaan pitää kiinni.
Scholz ei ole antanut yksiselitteistä vastausta, milloin hänen mielestään hiilestä pitäisi luopua. Hän ei kannata selvää takarajaa uusien polttomoottoriautojen myynnille, vaan uskoo teollisuuden ottavan itsekin vastuuta uudistumisesta.
Vihreät kieltäisi uudet polttomoottoriautot vuodesta 2030 alkaen, mikä on nopeammin kuin mihin Saksan autoteollisuus omissa suunnitelmissaan varautuu.
Puoluetutkija Neugebauerin mukaan varovaisuus ilmastotoimissa on yksi syy Scholzin kansansuosioon. Saksalaiset ovat valmiita ilmastotoimiin – mutta muutos ei saisi tuntua liikaa lompakossa tai olla liian radikaali.
– Olaf Scholz takaa, että muutoksessa pysyy tietty turva. Ettei muutos johda siihen, että elämisestä pidä maksaa enemmän tai että ihmiset menettäisivät työpaikkansa, Neugebauer sanoo.
SPD hyötyy maineestaan puolueena, joka ei tule viemään makkaraa saksalaisten lautaselta.
Saksassa makkara ei ole vain symbolinen vaan myös ihan todellinen poliittisen keskustelun aihe.
Kesällä suuri autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti luopuvansa currywurstista eli currymakkarasta työpaikkaruokaloissa ja tuovansa tilalle kasvisannoksia. Syynä on halu kehittyä ilmastonmuutoksen kannalta kestävän suuntaan. Kriitikoiden mielestä autonvalmistajan kohdalla kyse on pelkästä viherpesusta.
Suurimman metelin päätöksestä nosti entinen demarikansleri Gerhard Schröder, joka kuvasi currywurstia työläisen voimaruuaksi. Vanhakansleri käynnisti kampanjan currywurstin puolustamiseksi.
Olaf Scholz ei lähtenyt makkarakiistaan mukaan, mutta totesi tuoreessa haastattelussa vanhan vertauksen olevan yhä voimassa.
– SPD on currymakkaraa, kansleriehdokas sanoi GQ-lehdelle puolueen vanhaa vaalimainosta mukaillen.
Puoluetutkija Neugebauerin mukaan tällainen puhe vetoaa yhä saksalaisiin. Angela Merkel on voittanut vaalit vetoamalla vaalimainoksessaan “te tunnette minut”. Nyky-Saksan ensimmäisen liittokanslerin Konrad Adenauerin iskulause oli “ei kokeiluja. Konrad Adenauer”.
Vakaus on Saksassa valttia ja se saattaa jopa olla näidenkin vaalien ratkaisija. Siksi SPD on kuin currywurst monen äänestäjänkin silmissä.
– Se tunnetaan ja maku tiedetään. Tämän lajin kanssa ei ole luvassa muutoksia, Neugebauer vertaa Scholzin ehdokkuutta suosikkiruokaan.
Nämä piirteet saattavat viedä Olaf Scholzin voittoon sunnuntain vaaleissa.
Lue lisää: