Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Mikä saa ihmisen juoksemaan 246 kilometriä Kreikan helteessä? Spartathlonille osallistuva Noora Honkala lähtee koitokseen jo viidennen kerran

Spartathlon on maineikas ultrajuoksukilpailu, joka mukailee antiikin Kreikan aikaisen legendan reittiä. Mukana on tänä vuonna kymmenen suomalaisjuoksijaa. Noora Honkalalle kyseessä on jo viides kerta.

Ultrajuoksija Noora Honkala harjoittelee kotiseudullaan Kreikassa.
Ultrajuoksija Noora Honkala harjoittelee kotimaisemissaan Kreikassa. Kuva: Sami Vaskola
  • Vesa Marttinen

246 kilometriä, korkeintaan 36 tuntia, 390 juoksijaa, paahtava helle, paljon ylä- ja alamäkiä. Perjantain ja lauantain aikana Kreikan Ateenasta Spártin kaupunkiin juostava maineikas ultrajuoksukilpailu Spartathlon ei ole mitään lasten leikkiä.

Tänä vuonna kilpailussa on mukana kymmenen suomalaisjuoksijaa, joista kilpailun kokeneimpiin kuuluu 29-vuotias Noora Honkala. Honkalalla on takana jo kolme maaliin asti juostua Spartathlonia ja yksi keskeytys. Vuonna 2014 Honkala juoksi 22-vuotiaana maaliin nuorimpana naisena kilpailun historiassa, ja ennätys on edelleen voimassa.

Tämän vuoden kisaan Honkala lähtee tavoittelemaan 30 tunnin aikarajan alittamista.

– Toki se on pitkä kilpailu ja kaikenlaista voi sattua, mutta tiedän olevani hyvässä kunnossa. Ennen kaikkea aion nauttia kilpailusta, mutta jos kaikki menee oikein hyvin, on hyvät mahdollisuudet päästä kärkikolmikkoonkin.

Kilpailu päättyy lähes kotikulmille

Tämän vuoden Spartathlon on muutenkin Honkalalle erityinen. Hän muutti vuonna 2018 puolisonsa Sami Vaskolan kanssa Kreikkaan. Koti sijaitsee meren rannalla vain noin 40 kilometrin päässä Spártin kaupungista, jonne kilpailu päättyy. Kaupunki on perinyt nimensä antiikin Kreikan Spartan kaupungilta.

Ultrajuoksija Noora Honkala harjoittelee kotiseudullaan Kreikassa.
Lohjalta kotoisin oleva Noora Honkala muutti muutama vuosi sitten Kreikkaan, jossa on hyvät harjoitteluolosuhteet ympäri vuoden. Kuva: Sami Vaskola

Kreikkaan muutto oli samalla askel ammattiurheilijuuteen. Kreikan olosuhteet takaavat hyvät harjoitteluolosuhteet läpi vuoden. Honkalan päämatkat ovat 100 kilometriä ja 24 tuntia ja niihin hän ammattilaisena harjoittelee.

– Tällaisiin pitkiin ultrajuoksuihin kuten Spartathloniin vaaditaan vuosien työ, että jalat kestävät rasituksen. Vaatii pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työtä kehittyä paremmaksi urheilijaksi, se ei tarkoita pelkkää juoksemista vaan pitää olla fyysisesti muutenkin vahva, hän kertoo.

Korintin kanava tärkeä vedenjakaja

Spartathlonin reitti mukailee antiikin Kreikan aikaista legendaa. Sen mukaan viestimies nimeltä Feidippides lähetettiin vuonna 490 eaa. Ateenasta Spartaan hakemaan apua taistelussa Persiaa vastaan.

Feidippidesin kerrotaan taittaneen matkan melkoista kyytiä, sillä hän saapui Spartaan jo seuraavana päivänä.

Myöskään Spartathlonissa hidastelulle ei ole sijaa. Koko 246 kilometrin matka täytyy juosta alle 36 tunnissa, ja matkan varrella on kaikkiaan 75 tarkistuspistettä, jotka täytyy ohittaa tietyn aikarajan sisällä. Muuten seuraa keskeytys.

Näistä cut off -pisteistä ja tiukoista aikarajoista on Honkalan mukaan syntynyt juoksijoiden keskuudessa sanonta, jonka mukaan “raatobussi seuraa juoksijoita”.

– Se on aika armotonta menoa. Jos et juokse tarpeeksi kovaa, sinut korjataan kisasta pois kuin raato.

Honkalan mukaan noin 80 kilometrin kohdalla sijaitseva Korintin kanavan huoltopiste on kohta, jossa kisan luonne alkaa viimeistään paljastua.

– Jos on kova helle, niillä main alkaa porukkaa tippua ulos.

Kilpailun järjestäjien huoltopisteitä on matkan varrella noin neljän kilometrin välein. Honkala aikoo mennä ensimmäiset 40 kilometriä pelkästään näiden huoltopisteiden turvin, ja loppumatkan aikana omat huoltojoukot eli isä Jarkko Partanen ja mies Sami Vaskola seuraavat apuna.

Huoltojoukkojen merkitys on Honkalan mukaan valtava.

– Oma isä näkee usein jo naamani ilmeistä, mitä tarvitsen tai mikä on hätänä. Se on tosi tärkeä juttu että he saavat olla siinä mukana.

Mikä saa ihmisen juoksemaan ultramatkoja?

Spartathlonin kaltaisen kisan juokseminen alusta loppuun on niin järisyttävä suoritus, että tavallinen tampula ei voi kuin ihmetellä sivusta ja kysyä, miksi ihmeessä?

Vastaus ei ole aivan yksinkertainen. Honkala kertoo suhteensa juoksemiseen muuttuneen vuosien varrella.

Parikymppisenä ensimmäisissä ultrajuoksuissa kyse oli itsensä ylittämisestä ja jatkuvasta haastamisesta.

– Totta kai se on sitä vieläkin, mutta viimeiset neljä vuotta tämä on ollut minulle ennen kaikkea kilpaurheilua.

Honkala kertoo huomanneensa jo nuorena, että oma kroppa on kuin tehty pitkien matkojen juoksemiseen. Ammattilaisvuosina harjoittelua on viety enemmän kokonaisvaltaiseen suuntaan.

– Ollaan keskitytty entistä enemmän siihen, miten minusta tulee kovempi urheilija. Ensi vuonna täytän 30 ja toivon, että minulla on vielä ne parhaat vuodet edessä.

Lue lisää:

Suomalainen ultrajuoksija urotekoon Spartathlonissa: ennätysaika parani 3,5 tunnilla

Suomen ennätyksen MM-kisoissa juosseelle Noora Honkalalle sata kilometriä on matka, jolla kehitetään nopeutta – seuraava suuri tavoite on juosta vuorokausi putkeen mahdollisimman kovaa

Ultrajuoksija Noora Honkala, 25, elämänsä kovimmassa kamppailussa Kreikan vuoristossa: ”Jalat jaksoivat, pää ei”

Tšekkiläismies kuoli ultrajuoksukilpailussa Ranskan Alpeilla – suomalaisjuoksija ohitti onnettomuuspaikan: "Ajattelin, että jotain vakavaa on käynyt"