Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) olisi valmis hyväksymään Sputnik-rokotteen Suomen rajalla, vaikka se ei ole läpäissyt EU:n lupaprosesseja.
Hallitus päätti tiistaina esittää maahantulosäännösten jatkamista vuoden loppuun asti. Esityksessään hallitus päätyi THL:ää varovaisemmalle linjalle, eikä hyväksynyt venäläisrokotetta.
Koska Venäjän valtarokote Sputnik V ei ole hyväksyttyjen rokotteiden joukossa, rokotettujen matkustajien pitää kaydä Suomessa koronatestissä.
Suomeen saapuvilta henkilöiltä vaaditaan todistus täydestä rokotesarjasta, kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronasta tai negatiivinen koronatestitulos. Muuten koronatesti on pakollinen. Osa tulijoista joutuu yhteen, osa kahteen testiin Suomessa.
Sputnikilla ei ole EMAn tai WHO:n hyväksyntää
Lakiesityksen mukaan rajalla hyväksytään vain ne rokotevalmisteet, joille Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan tai jotka Maailman terveysjärjestö (WHO) on hyväksynyt hätäkäyttölistalleen.
Tiukkaa linjausta perustellaan halulla varmistua rokotteiden tehosta, turvallisuudesta ja laadusta.
Euroopan komissio on tähän mennessä myöntänyt ehdollisen myyntiluvan neljälle rokotevalmisteelle Euroopan lääkeviraston (EMA) suosituksesta. Sputnik ei ole näiden joukossa.
THL:n yksikönpäällikkö Otto Helve perustelee laitoksen aiempaa suopeampaa suhtautumista Sputnik-rokotteeseen sen tehosta saaduilla tuloksilla. Rokotteen turvallisuuteen liittyvät selvitykset ovat sen sijaan EMAssa ja WHO:ssa vielä kesken.
– Kun kyseessä ovat henkilöt, jotka ovat jo saaneet rokotteen, on tämä turvallisuuskokonaisuus tässä rajaprosessissa vähän niin kuin toissijainen. Enemmän on kyse siitä, mikä rokotteen tehokkuus on, Helve sanoo Ylelle.
Epidemiologista syytä testauttaa venäläisrokotteen saaneita ei hänen mukaansa enää ole.
THL:n lausunto koskee hänen mukaansa pelkästään rajakäytäntöjä eikä esimerkiksi Suomen sisällä käytettävää koronapassia.
THL vetoaa Suomen asemaan Venäjän naapurimaana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puhui Sputnikin puolesta sosiaali- ja terveysministeriölle 9. syyskuuta antamassaan lausunnossa, jonka ovat allekirjoittaneet THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ja yksikönpäällikkö Helve.
Lausunnossa muistutetaan Suomen erityisestä asemasta Venäjän naapurimaana ja maiden välisestä henkilöliikenteestä.
"Mikäli rokotussarjaa ei hyväksytä, jos se on toteutettu Sputnik V -rokotteella, aiheuttaa se merkittävää testauspainetta itärajan maahantulopisteille. Lisäksi paljon matkustavat, Sputnik V -rokotesarjan saaneet henkilöt, joutuvat hankalaan asemaan", lausunnossa todetaan.
Hankalalla asemalla tarkoitetaan sitä, että Sputnikilla rokotettujen olisi hankittava uusi rokotussarja jollakin hyväksytyllä valmisteella, jos he haluavat välttää testeissä käymisen.
THL ei kuitenkaan toistaiseksi suosittele mRNArokotteiden eli Pfizerin tai Modernan antamista henkilöille, joilla on jo täysi Sputnik V -rokotesarja.
"Tehotutkimuksissa rokote on osoittautunut yhtä tehokkaaksi ja turvalliseksi kuin samalla teknologialla tuotetut kaksi Euroopan lääkeviranomaisen hyväksymää valmistetta (AstraZenecan ja Jansenin rokotteet). THL ei pidä Sputnik V -rokotteella rokotettuja henkilöitä riskinä koronavirusepidemian pahenemiselle Suomessa."
Kansliapäällikkö Varhila: Jonkin verran yllättävää
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan oli “jonkin verran yllättävää”, että THL puhui lausunnossaan Sputnik-rokotteen puolesta.
Varhilan mukaan oli selvää, että Suomessa rajalla hyväksyttävien rokotteiden tulee olla sellaisia, jotka ovat saaneet myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta.
Rajojen paine on hänen mukaansa pysynyt toistaiseksi kohtuullisena.
– Testausta on muualla pystytty vähentämään, joten siihen nähden kapasiteettia on jonkin verran käytössä, Varhila kertoo sähköpostivastauksessaan.
Testausvaadetta arvosteltu liian raskaaksi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan Euroopan sisällä EU:n koronatodistus toimii matkustamisessa hyvin, mutta unionin ulkorajat ovat ongelmallisia.
HUS ja rajatestaamisesta vastaavat kunnat ovat arvostelleet nykyisten testauskäytäntöjen jatkamista liian raskaaksi.
Lehtonen kertoo, että Venäjän raja on erityinen haaste Suomelle.
– Olemme ylläpitäneet testaustoimintaa Nuijamaalla ja Vaalimaalla. Mitä sitten tehdään, jos liikenne Venäjälle oikeasti avataan? Tai jos Allegro lähtee Helsingin ja Pietarin välillä liikennöimään? Miten venäläisiin suhtaudutaan? Venäjällä on huono rokotuskattavuus ja Sputnik ei kelpaa EU:n rokotustodistuksen pohjaksi, Lehtonen sanoo Ylelle.
Sputnikin pääseminen hyväksyttyjen rokotteiden listalle helpottaisi venäläisten matkailua.
Rajojen terveysturvallisuutta koskevaan lakiesitykseen on lisätty täsmennys hyväksytystä rokotesarjasta ja lyhennetty rokotesarjan saamisen aikaa seitsemään vuorokauteen ennen Suomeen tuloa. Aiemmin rokotteiden piti olla pistetty 14 vuorokautta aiemmin. Aiemmin sanaa hyväksytty ei laissa ollut.
Myös Unkarista ja Slovakiasta saapuvat testataan Suomessa
Euroopan unionin jäsenmaista Unkari ja Slovakia ovat ottaneet Sputnikin laajemmin käyttöön.
Näistä maista Suomeen matkustavia kohdellaan nykysääntöjen mukaan rokottamattomina. He joutuvat koronatesteihin Suomessa, vaikka heillä periaatteessa olisi rokotesuoja.
Sputnikin valmistaja Gamaleya laittoi hakemuksen Euroopan lääkeviraston arviointiprosessiin maaliskuussa, mutta syyskuun alkupuolella EMA halusi valmistajalta vielä lisätietoja.
Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että WHO on keskeyttänyt Sputnikin hyväksymisprosessin tuotantoprosessiin tehtävien tarkastusten takia.
Lue lisää: