Taloyhtiöiden kiinnostus vaihtaa kaukolämpö maalämpöön on kovassa nousussa.
Helsingin Arabianrannassa kiinnostus on jo muuttunut teoiksi.
– Tämä on taloudellisesti erittäin kannattava investointi. Lisäksi monelle, kuten meidän perheelle, on tärkeää se, että ilmastovaikutukset minimoidaan, sanoo asunto-osakeyhtiö Helsingin Arabianrinteen hallituksen puheenjohtaja Matti Aho.
Yle teki viidelle suurelle maalämpöratkaisuja tarjoavalle yritykselle kyselyn energiaremonttien taustatekijöistä, ja kaikkien viesti oli sama. Kyselyiden määrä on kovassa kasvussa ja perusteet samat kuin Arabianrannassa.
Arabianrinteen isännöitsijä Jaani Wahlman on laskenut, että ensi vuonna lämmityskulujen pitäisi olla kuukaudessa euron verran vähemmän per neliö kuin kaukolämmöllä. 15 vuoden lainan korkoihin ja lyhennyksiin menee kuukaudessa 50 senttiä neliömetriä kohden.
Koko todellisuus on kuitenkin huomattavasti kirjavampi. Maalämmön kannattavuus koostuu niin monesta seikasta, että lämmitysmuodon vaihdon taloudellinen järkevyys voi vaihdella suurestikin tapauksesta riippuen.
– Meillä on ollut monta tapausta, joissa olemme sanoneet, ettei remonttia kannata tehdä, sanoo LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Luther.
Tässä jutussa käydään läpi merkittävimmät kysymykset, joiden avulla voit päästä kartalle siitä, voisiko kaukolämmön vaihto lämpöpumppuihin olla järkevää omassa taloyhtiössäsi.
Vertailukohtana kaukolämmön hinta
Ensimmäinen mittatikku maalämmön kannattavuudelle on se, kuinka paljon kaukolämpö maksaa.
Asunto-osakeyhtiö Arabianrinne on siinä mielessä suurten muutosten keskipisteessä, eli Helsingissä.
– Reilut 10 vuotta sitten kaukolämpö oli Helsingissä niin edullista, etteivät nämä hankkeet olleet taloudellisesti kovin kannattavia. Nyt hinta nousee ja maalämmön kannattavuus on selvästi parantunut, sanoo energiainsinööri Mikko Keinänen insinööritoimisto Leo Maaskolasta.
Helsinki lämpenee tällä hetkellä pääosin maakaasulla ja kivihiilellä, mikä on johtanut viime aikoina roimiin kaukolämmön hinnannousuihin.
– Teimme onneksi tämän investoinnin melkein juuri oikeaan aikaan ja pääsimme vähän niin kuin koira veräjästä, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Aho.
Esimerkiksi Vantaalla kaukolämpö on ollut aivan viime vuosina hieman Helsinkiä kalliimpaa, mutta jätteenpolttolaitoksen ansiosta hinnan nousupaineet ovat pienemmät. Espoossa kaukolämpö on ollut naapurikaupunkeja kalliimpaa.
- Kaukolämmön hintakehityksestä voit lukea lisää tästä jutusta, joka on tehty ennen viimeisimpiä kaukolämmön hinnankorotuksia.
Etelässä tarvitaan vähemmän kaivoja kuin pohjoisessa
Maalämpöremontin suurin yksittäinen menoerä on lämpökaivojen poraus ja siksi on tärkeää, millaiselle maalle talo on rakennettu.
Arabianrinteen taloyhtiön onni on eteläinen sijainti.
Esimerkiksi Rovaniemellä maalämpökaivoja tarvittaisiin yli kaksinkertainen määrä, koska maasta saa vähemmän lämpöä ja rakennusten lämmitystarve on suurempi.
Tämä tarkoittaa luonnollisesti maalämpöremontin kustannusten kasvua.
Oman alueen kallion ominaisuuksia voi tutkailla Geologian tutkimuskeskus GTK:n palvelusta.
Maalämpö tarvitsee lämmön lisäksi tilaa
Taloyhtiön sijainti Helsingissä ei ole pelkästään etu.
Kaupunki julkaisi vuonna 2020 konsulttitoimisto Swecon tekemän selvityksen (pdf) siitä, kuinka suuri osa eri alueiden lämmitystarpeesta voitaisiin edes periaatteessa tuottaa maalämmöllä vuonna 2035.
Kartalla tumman punaisella näkyvät ne alueet, joilla maalämmön mahdollisuudet ovat parhaimmat. Vaaleilla alueilla maalämpöä ei riitä kaikkien alueen rakennusten tarpeisiin.
Väriin vaikuttaa maaperän lisäksi se, millaista rakentamista alueelle on suunniteltu vuoteen 2035 tähtäävässä yleiskaavassa.
Mitä enemmän ja korkeampia rakennuksia alueelle rakennetaan, sitä herkemmin maalämmön rajat tulevat vastaan. Myös maanalaiset rakenteet, siis erilaiset tunnelit, luolat ja pohjavesialueet rajoittavat lämpökaivojen porausta.
Poraustekniikan kehitys tuo maalämpöä myös kantakaupunkiin
Kartta ei ole kuitenkaan aivan koko totuus.
– Me olemme poranneet lämpökaivoja myös metron alapuolelle, kehuu energia-asiantuntija Pauli Karppinen St1 Lähienergiasta.
Tiheän asutuksen ongelmat pienenevät, kun reikiä opitaan poraamaan nykyistä syvemmälle. Kaupungin teettämä selvitys perustui 300 metrin lämpökaivoihin, jollaiset Arabianrantaankin porattiin.
– Kymmenen vuotta sitten kaivojen syvyys oli 200 metriä ja nyt päästään 400 metriin. Kohta se on sitten 600 metriä, sanoo teknologiajohtaja Mika Manner Tom Allen Senerasta.
Arabianrinteessä urakoineet Tom Allen Senera ja Rototec ovat mukana projektissa, jonka tavoitteena on porata 600–1 000 metriä syviä kaivoja kustannustehokkaasti.
Arabianrinne vaihtoi lämpöpumppuihin maalämpökartasta huolimatta
Helsingin maalämpökartalla kohtalaisen tiiviisti rakennettu Arabianranta on laajalta alueelta vaalealla. Sen ei siis pitäisi olla kovinkaan otollinen paikka maalämmölle.
Juuri asunto-osakeyhtiö Arabianrinteen kohdalla neliö on sen verran punertava, että pelkkään maalämpöön perustuvalla järjestelmällä pitäisi saada noin 40–60 prosenttia alueen asuntojen lämmöntarpeesta.
Kartan huonoista enteistä huolimatta taloyhtiö sai porattua riittävän määrän 300 metrin lämpökaivoja – ja vieläpä juuri ja juuri taloyhtiön omalle tontille.
Jos oma tontti ei olisi riittänyt, taloyhtiön olisi pitänyt pyytää lupaa porata kaivoja parkkipaikalleen, jonka maita se vuokraa kaupungilta.
Syy siihen, että taloyhtiö pääsi irti kaukolämmöstä ja pysyi oman tontin rajojen sisäpuolella, löytyy talon katolta.
Poistoilman lämmön talteenotto vähentää kaivojen tarvetta
Arabianrinteen taloyhtiössä maa on lämpöpumppujen suurin lämmönlähde, muttei ainoa.
Lämpöpumput ottavat energiaa myös talon katolle asennetuista lämmöntalteenottolaitteista. Ne ottavat energiaa asuntojen poistoilmasta, eli siitä ilmasta, joka on lämmennyt talossa ja imetään huippuimureilla katolle.
Ilman lämmön talteenottoa parkkipaikalle olisi pitänyt porata viisi lisäkaivoa.
Ahtaissa paikoissa lämmön talteenotto voi ratkaista sen, onko kaukolämmön vaihto lämpöpumppuihin ylipäätään mahdollista.
Helsingin kaupungin teettämässä maalämpökartassa ei otettu huomioon sitä, että maalämmön lisäksi hyödynnettäisiin muita lämmönlähteitä – esimerkiksi poistoilmaa.
Käytännössä poistoilman lämmön talteenotto edellyttää sitä, että taloyhtiössä on koneellinen ilmanpoisto ja korvausilma tulee suoraan ulkoa raitisilmaventtiileiden kautta. Tällaisia taloja rakennettiin 1970-luvulta 2000-luvun alkuun saakka.
Vanhemmissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto, jolloin voi olla järkevää tehdä kokonaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. 2000-luvun taloihin sellainen on tehty yleensä jo rakennusvaiheessa.
Lämmön talteenoton kannattavuus on sitä parempi, mitä korkeampi talo on ja mitä vähemmän sen katolla on kanavia poistoilmalle. Käytännössä talon olisi syytä olla vähintään nelikerroksinen.
Lämmön talteenotto ei tässä tapauksessa juurikaan vaikuttanut remontin kustannuksiin: sen rakentaminen maksoi kutakuinkin saman verran, kuin mitä säästettiin kaivojen porauskustannuksissa. Hyöty tulee siitä, että lämpimän poistoilman ansiosta lämpöpumput kuluttavat vähemmän sähköä kuin pelkkään maalämpöön perustuvassa vaihtoehdossa.
Suurissa ja vanhoissa taloyhtiöissä parempi kannattavuus
Suuruuden ekonomia pätee paitsi poistoilman lämmön talteenottoon, myös energiaremontteihin yleensä. Mitä isompi taloyhtiö on, sitä kannattavampi remontista tulee.
Toinen määräävä tekijä on ikä.
Mitä uudempi talo on kyseessä, sitä vähemmän se kuluttaa energiaa ja sitä pienemmät säästöt energialähteen vaihdolla voi saada.
– Teemme paljon energiaremontteja 1950- ja 60-luvuilla rakennettuihin isoihin kerrostaloihin, joissa lämmönkulutus on suurta, koska seinät eivät ole kovinkaan eristäviä, sanoo Thomas Luther LeaseGreeniltä.
Ikä voi tarkoittaa myös sitä, että talon laitteet olisivat vaihdon tarpeessa joka tapauksessa.
Arabianrinteessä urakka poisti lähivuosien tehtävälistalta remontit kaukolämpölaitteistoon (15 000 €), ilmanvaihtoon (8 000 €) ja taloautomaatioon (7 000 €).
Nämä summat voi siis tavallaan vähentää energiaremontin hinnasta kannattavuuslaskelmissa.
Vanhojen talojen menneisyydestä voi myös löytyä yllätys, joka takaa merkittävän tuen energiaremontille.
ARA-avustus mullistaa kannattavuuslaskelmat
Arabianrinteen taloyhtiö on saamassa remonttiinsa avustusta 120 000 euroa. Se on noin neljännes koko remontin kustannuksista.
Tuki on tervetullut, mutta remontti olisi tehty ilmankin.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA jakaa energia-avustusta, mikäli taloyhtiön energiatehokkuus paranee riittävästi siitä, mitä se oli rakennuksen valmistumishetkenä.
Arabianrinteessä pelkkä maalämpö ja lämmön talteenotto eivät olisi riittäneet ARA-avustukseen. Raja kuitenkin ylittyi aurinkopaneelien ja parin pienemmän remontin ansiosta.
Avustusta laskettaessa alkuperäisellä tarkoitetaan taloa sellaisena kuin se aikanaan valmistui – ei sitä, millainen se oli ennen nyt käsillä olevaa energiaremonttia.
Ja tämä on se juttu, joka saattaa yllättää vanhojen taloyhtiöiden asukkaat iloisesti.
E-luvun laskennassa talon lämmittäminen suoralla öljy- tai koksilämmityksellä tuottaa korkean tuloksen. Vaikka nykyään Helsinki lämpenee lähes poikkeuksetta kaukolämmöllä, on vanhimmissa taloissa voitu aikanaan polttaa öljyä tai koksia. Tällöin lähtökohdat avustuksen saamiselle ovat erittäin hyvät.
Aiemmat energiaremontit eivät vaikeuta avustuksen saamista, vaan päinvastoin. Ne lasketaan hakijan hyväksi E-lukulaskelmissa, mikä voi vaikuttaa myönnettävän avustuksen määrään.
Talon ahtaat tilat voivat estää koko energiaremontin
Jos taloyhtiö on sijainnin, koon ja iän perusteella otollinen lämpöpumpuille, on edessä vielä yksi käytännön juttu, joka voi vaikka kaataa koko homman.
Maalämpöjärjestelmä vie nimittäin huomattavasti enemmän tilaa kuin kaukolämpölaitteisto.
Arabianrinteessä lämpöpumput mahtuivat lämmönjakohuoneeseen, mutta lämminvesivaraajia varten piti purkaa kaksi häkkivarastoa. Häkkivarastot muuttivat puolestaan pesutupaan ja siivouskomeroon. Niistä voitiin luopua, koska myös taloyhtiö löysi korvaavat tilat toisaalta.
– Joskus remonttia ei kannata tehdä, jos tilat eivät riitä ja niihin pitäisi tehdä paljon rakenteellisia muutoksia, sanoo toimitusjohtaja Luther LeaseGreeniltä.
Tuleeko taloyhtiöön riittävästi sähköä?
Kun taloyhtiö vaihtaa kaukolämmön maalämpöön, sähkön kulutus kasvaa väistämättä ja sähköjärjestelmät kokevat usein ainakin jonkinlaisen remontin.
Arabianrinteessä tilanne oli hyvä, ja taloyhtiöön asennettiin vain kaikkiin maalämpöurakoihin liittyvä sähkökeskus, jonka 25 000 euron hinta sisältyi urakkaan.
Jos taloyhtiöön tarvitaan kokonaan uusi sähköpääkeskus, eivätkä vanhojen sähkökaapelien teho riitä uuteen tarpeeseen, tulee siitä pahimmillaan päälle vielä 50 000 euron lisäkustannus, arvioi energiainsinööri Keinänen.
Tuleeko kallio vastaan liian aikaisin tai liian myöhään?
Maa, jolle talo on rakennettu, vaikuttaa lämmön riittävyyden lisäksi muutenkin lämpökaivojen hintalappuun.
Jos taloyhtiön piha on kalliota, siihen pitää louhia väylät putkille, jotka tuovat energian lämpökaivoilta taloon. Keinäsen karkea arvio on, että siitä voi tulla lisäkustannuksia 2 000–20 000 euroa.
Jos ennen kalliota on paksu kerros maata, pitää kaivon ylimmät metrit vahvistaa erikseen. Pääkaupunkiseudulla siitä aiheutuu yleensä muutaman tuhannen euron lisäkustannus. Muualla Suomessa on sellaisiakin alueita, joissa paksut harjukerrokset voivat aiheuttaa huomattavasti suurempia lisäkustannuksia.
Arabianrinne pääsi tässäkin tapauksessa helpolla. Kaivojen vahvistukseen meni 2 000 euroa, kallion louhintaan 1 600 euroa.
Aurinkopaneelit sopivat hyvin yhteen maalämmön kanssa
Kun talon lämmitykseen ja tekniikkaan tehdään muutoksia, on hyvä aika pohtia, kannattaisiko samalla kertaa tehdä muitakin satsauksia.
Aurinkosähköjärjestelmä on paristakin syystä hyvä kaveri maalämpöremontille.
Ensinnäkin aurinkosähköjärjestelmä voi olla se ratkaiseva niitti, joka auttaa taloyhtiötä saamaan ARAn energiatuen.
Toiseksi, aurinkosähköjärjestelmästä voi tehdä isomman ja tehoon nähden edullisemman, koska maalämpöpumppujen ansiosta entistä suurempi osa aurinkopaneelien sähköstä saadaan käytettyä taloyhtiössä.
Näiden syiden takia Arabianrinteessäkin päädyttiin vuoraamaan molempien talojen katot aurinkopaneeleilla.
Kannattavuus rakentuu monista palikoista, joista osa vieläpä muuttuu
Maalämpö on siis tällä hetkellä houkutteleva vaihtoehto kaukolämmön rinnalle etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta remontin toteutuskelpoisuus ja kannattavuus koostuu lukuisista palasista.
On myös syytä pitää mielessä, että energiaremontti on hyvin pitkän aikavälin investointi. Vuodet voivat muuttaa kannattavuuteen vaikuttavia asioita, kuten kaukolämmön ja sähkön hintoja sekä lainojen korkoja.
Kaukolämmön hintakehitystä on käsitelty perusteellisesti kolmessa kesällä julkaistussa jutussa:
Yle teki maalämpökyselyn seuraaville yrityksille: Tom Allen Senera, ST1 Lähienergia, Helen, Rototec ja LeaseGreen.
Millaisia kokemuksia sinulla on taloyhtiöiden energiaremonteista ja niiden suunnittelusta? Mikä kysymys jäi vaille vastausta? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 25. syyskuuta kello 23:een saakka.