Saksassa äänestetään tänään liittopäivä eli- parlamenttivaaleissa. Kokosimme tähän juttuun lyhyet selitykset, joilla otat vaalit haltuun hetkessä.
1. Saksan vaaleja on syytetty kaikkien aikojen tylsimmiksi. Mutta nämähän ovat historialliset vaalit!
Käsillä on tiukin kilpailu Euroopan mahtimaan johtajan paikasta vuosikausiin.
Liittokansleri Angela Merkelin valtakausi on kestänyt 16 vuotta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valta on vaihtunut neljästi tänä aikana.
Merkelin kaudella Saksa on muuttunut "Euroopan sairaasta miehestä" mantereen talousmahdiksi. Tänä aikana Saksan yli on pyyhkäissyt niin finanssikriisi, vuoden 2015 pakolaiskriisi, koronapandemia kuin kuluneen kesän tulvat.
Merkelin kristillisdemokraattipuolueiden unioni CDU/ CSU:n kannatus uhkaa nyt kyykätä historiallisen alas.
Käsillä on mahdollisesti ensimmäinen kerta, kun kahden suurimman puolueen kannatus jää alle puoleen annetuista äänistä. Hallitusneuvotteluista ennakoidaan ennennäkemättömän vaikeita.
2. Koko kansan "mutsi" eli Mutti siirtyy sivuun. Merkelin tilalle nousee todennäköisesti karismavapaa kuusikymppinen mies.
Tulos on vielä hyvin epävarma, mutta vahvin ehdokas on tällä hetkellä Merkelin luottopoliitikko Olaf Scholz, 63.
Arviolta jopa neljä kymmenestä äänestäjästä pohtii yhä, mille puolueelle antaisi äänensä.
Mielipidemittauksissa suosituin on kuitenkin sosiaalidemokraattien (SPD) Olaf Scholz.
Hän on Hampurin entinen pormestari ja tehnyt pitkän poliittisen uran. Scholz onkin tuttu kasvo Merkelin rinnalla.
Hän on toiminut Merkelin hallituksessa valtiovarainministerinä ja varaliittokanslerina.
Vaikka Scholz ja Merkel edustavat eri puolueita, Scholz profiloituu silti vahvimmin Merkelin linjan jatkajaksi.
Vielä keväällä Merkelin manttelinperijänä pidettiin oman puolueen eli CDU:n puheenjohtajaa Armin Laschetia, 60.
Saksan asukasluvultaan suurimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääministerin kannatus on kuitenkin sulanut viime kuukausina.
Kansleriehdokkaiden persoonat ja virheet ovat nousseet vaalikeskusteluiden keskiöön. Sekä SPD:n Scholzia että CDU:n Laschetia on kuvattu harmaiksi, virkamiesmäisiksi hahmoiksi.
Laschetin kohdalla keskusteluissa muistetaan edelleen naureskelu Saksan tulva-alueilla heinäkuussa.
Myös vihreiden Annalena Baerbock, 40, on ehdolla kansleriksi.
Vihreät on suosituin puolue erityisesti nuoren äänestäjien keskuudessa. Saksan äänestäjäkunta on kuitenkin iäkästä, mikä osaltaan jarruttaa vihreiden nousua.
Puolue kävi jopa gallup-ykkösenä keväällä, mutta kannatus on sittemmin tasaantunut.
Vihreät kasvanee vaalien myötä keskisuureksi puolueeksi, mutta kanslerin paikka jäänee haaveeksi.
3. Vaalit käydään Saksassa, mutta niillä on merkitystä myös Suomeen.
Saksa on Euroopan talouden moottori ja Suomen suurin vientimarkkina.
Saksan päätöksillä on vaikutusta Euroopan unionin tasolla. Maalla on unionissa suurta poliittista valtaa, ja se on EU:n suurin kansantalous.
Kaikki kolme kansleriehdokasta suhtautuvat myönteisesti EU:hun.
Liittokanslerilla on väliä Suomellekin.
Saksa on Suomen suurin vientimarkkina. Suomesta viedään maahan erityisesti moottoriajoneuvoja ja tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän digitaalista osaamista. Tämä tarkoittaa suomalaisille työpaikkoja, kun vienti Saksaan vetää.
4. Saksa muuttuu ehkä viimein internetin takapajulasta paikaksi, jossa netti pelittää myös syrjäseuduilla.
Tulevat hallituspuolueet ovat erimielisiä monista asioista, mutta yksi asia yhdistää: kaikki liittopäiväpuolueet haluavat nopeammat ja varmemmat nettiyhteydet maan jokaiseen kolkkaan.
Saksa on jäänyt digitalisaatiossa niin paljon muita länsimaita jälkeen, että asia pitäisi saada kuntoon nopeasti.
Esimerkiksi tällä hetkellä monessa saksalaiskylässä vain haaveillaan Youtube-videoiden katsomisesta.
Siksi nettiyhteyksien parantaminen on asia, johon Saksan uusi hallitus tarttunee nopeasti. Olipa hallituskokoonpano mikä tahansa.
Muista asioista yksimielisyyttä on vaikeampi saavuttaa. Puolueet ovat erimielisiä muun muassa verotuksesta ja ilmastotoimista. Kompromisseja on tehtävä, ja tulevan hallituksen työskentelystä odotetaan vaikeaa.
Puoluekentän pirstaloitumisen myötä enemmistöhallitukseen tarvitaan todennäköisesti kolme puoluetta. Hallituskoalition muodostamiseen menee viikkoja ellei kuukausia.
Mahdollisista hallituskokoonpanoista käytetään nimityksiä "liikennevalo" ja "Jamaika". Nimet viittaavat koalitiopuolueiden lippujen väreihin.
"Liikennevaloihin" kuuluisivat punainen sosiaalidemokraattinen SPD, vihreät sekä keltainen liberaalipuolue FDP.
"Jamaika"-koalitiossa valtaa pitäisivät puolestaan musta kristillisdemokraattien CDU/CSU, vihreät ja keltainen liberaalipuolue FDP.
Juttua varten on haastateltu tutkija Tuomas Iso-Markkua Ulkopoliittisesta instituutista.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27. syyskuuta kello 23 asti.
Lisää juttuja Saksan vaaleista: