Terveisiä maabrändityöryhmille: unohtakaa huippu-urheilijat tai kaupunkien trendsetterit. Suomen seuraava myyntivaltti on selvillä.
Se on heijastinliiveihin pukeutuvien supersankareiden joukko, Martta-naiset. He, jotka keräävät metsästä luonnonantimet ja pyöräyttävät niistä mustikkapiirakan tai sienimuhennoksen. He, jotka siinä sivussa pitävät pystyssä suomalaista yhteiskuntaa.
Tällaista Suomi-kuvaa on pian tarjolla amerikkalaisille lukijoille.
New Yorkissa koko aikuisikänsä asunut Naomi Moriyama päätyi kuusi vuotta sitten puoleksi vuodeksi Pohjois-Karjalaan tutkijapuolisonsa työn vuoksi.
Nyt Moriyamalla on käsissään tuore kirja kokemuksistaan ja paljon enemmänkin: aika Suomessa nimittäin muutti newyorkilaisen äidin elämän.
– Kirja on rakkauskirjeeni suomalaisille ja Pohjois-Karjalalle. Kun muutin Suomeen, en tiennyt, mitä odottaa. Löysin luonnon, hiljaisuuden ja rauhan valtakunnan sekä yhteiskunnan, joka aidosti pyrkii tarjoamaan hyvän elämän edellytykset kaikille asukkailleen, Moriyama sanoo.
Lumottu metsä löytyi Pohjois-Karjalasta
Lokakuussa Yhdysvalloissa ilmestyvä kirja The Sisterhood Of The Enchanted Forest tarjoaa täyslaidallisen Suomi-eksotiikkaa luontokuvauksineen. Jo kirjan alkusivuilta löytyy kartta “lumotun metsän valtakuntaan” eli arkisemmin Pohjois-Karjalaan.
Karttaan on merkitty muun muassa marjametsät Polvijärven Kinahmossa ja sienipaikat Kesälahdella. Lieksan Paaterista löytyy “metsän temppeli” eli taiteilija Eva Ryynäsen ateljee ja Pielisen toiselta puolelta “pyhä vuori” Koli.
Lähtipä Joensuun keskustasta mihin suuntaan tahansa, varttitunnissa pääsee metsään. Tämä fakta on Moriyaman mielestä ihmeellinen.
Suurkaupungeissa koko elämänsä elänyt kirjailija ei lakkaa hämmästelemästä hiljaisuutta. Pohjois-Karjalassa hän kuulee ensimmäistä kertaa äänet, joihin ei ole ennen kiinnittänyt huomiota: oman hengityksen, tuulen havinan puissa ja Pielisjoen virran kohinan.
Kaikki alkoi piirakkakahveista torilla
Luonto on kirjassa suuressa roolissa, mutta kaikkein eniten Moriyama hehkuttaa suomalaisia naisia.
Kaikki alkaa karjalanpiirakasta ja kahvista Joensuun torilla Martta-kahviossa. Moriyama kiinnostuu Martta-toiminnasta ja ottaa yhteyttä paikalliseen järjestöön.
Pohjois-Karjalan martoista hän löytää ystäviä, jotka ovat “eläväisimpiä, ystävällisimpiä ja uteliaimpia” naisia jotka hän on koskaan tavannut.
Heidän kanssaan Moriyama päätyy sieniretkille ja marjametsään. Haperot, rouskut ja kantarellit kannetaan metsästä suoraan ruokapöytään, mikä hämmästyttää kirjailijaa. Hänelle Itä-Suomen luonto on ennenkokematonta ilmaista luksusta.
Moriyama on aiemmin kirjoittanut kaksi tietokirjaa japanilaisesta ruokakulttuurista. Myös Suomesta kertovan kirjan loppuun on lisätty reseptejä. Esimerkiksi puolukkapuuro, mustikkasoppa ja paistetut ahvenet matkaavat sivuilla maailmalle.
"Suomen menestys on naisten ansiota"
Moriyama on tutustunut laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja naisvaikuttajiin. Hän listaa kirjassaan laajasti suomalaisen yhteiskunnan saavutuksia ilmaisesta kouluruuasta kattavaan sosiaaliturvaan ja Suomen menestykseen kestävän kehityksen tavoitteissa.
Kantava ajatus on, että iso osa Suomen menestyksestä on naisten ansiota. Suomi esitetään tasa-arvon mallimaana.
– On ollut inspiroivaa asua maassa, jonka hallitusta johtavat nuoret naiset ja jossa on ollut 12 vuoden ajan naispresidentti.
Moriyamaa viehättää vaikutusvaltaisten naisten mutkattomuus. Hän saa kirjaansa varten haastattelun presidentti Tarja Haloselta, “77-vuotiaalta koripalloa pelaavalta ja kissoja rakastavalta isoäidiltä ja juristilta”.
Halonen kertoo yhtä lailla siirtolapuutarhaharrastuksestaan kuin saavutuksistaan presidenttinä.
– Suomessa naiset ja miehet toimivat yhdessä yhteisten päämäärien eteen. Sukupuolten välinen vastakkainasettelu on vähäistä, Moriyama sanoo.
Rento suomalainen äitiys
Ylisanoja ja ihailua saa osakseen myös lasten asema Suomessa ja täkäläinen koulujärjestelmä.
Kun kirjailijan 7-vuotias poika menee Suomessa kouluun, Moriyama kokee omien sanojensa mukaan muodonmuutoksen koulumenestystä ja suorituksia kyttäävästä newyorkilaisäidistä rennoksi pohjoismaalaisäidiksi, joka uskaltaa jättää lapsensa koulumenestyksen opettajien huoleksi.
– Minulle Suomi on onnellisen lapsuuden pääkaupunki maailmassa, Moriyama sanoo.
Hän ihastelee yhteiskuntaa, joka on niin lapsimyönteinen, että jopa pitkänmatkanjunissa on leikkitila ja minikirjasto. Lasten itsenäisyys herättää ihmetystä, mutta lopulta kirjailija kokee, että se tuo lapsille vapautta ja mahdollisuuksia leikkiin.
– Ensimmäisellä viikolla koulussa poikamme kertoi, että he olivat olleet suunnistamassa. Lapset liikkuivat keskenään kartan kanssa metsässä. Uskomatonta!
Onko Suomi kaunis kapitalistinen unelma?
Suomalaista lukijaa ylitsevuotavat kehut jopa naurattavat, mutta on kiinnostavaa, millaisiin asioihin muualta tullut kiinnittää arjessa huomiota.
Esimerkiksi Joensuun kaupunginkirjaston lukusalin tunnelmaa ja kirjaston avaria tiloja kuvaillaan laveasti, samoin uimahallia.
Moriyama ei tapaa nurkkakuntaisia omaneduntavoittelijoita, vaan hänen mielestään Suomessa ajetaan yhteistä etua enemmän kuin muualla maailmassa.
Arki Joensuussa on täynnä pieniä ihmeellisiä asioita, jotka voi tiivistää yhteen sanaan: Moriyamalle Suomi on hyvinvointivaltio.
Se on kirjailijan mukaan termi, josta suomalaiset ovat ylpeitä, mutta joka merkitsee osalle amerikkalaisista pilkkanimeä sosiaalituilla laiskottelevista ihmisistä.
– Suomea pidetään Yhdysvalloissa yhä joskus sosialistisena valtiona, Moriyama sanoo.
Hän itse on toista mieltä: “Jos kapitalismi toimisi niin kuin sen on tarkoitettu toimivan, lopputulos näyttäisi Suomelta”, Moriyama kirjoittaa.
Hänen omaan elämäänsä Suomi on tullut jäädäkseen. Pohjois-Karjalassa vietetyn puolikkaan vuoden jälkeen perhe on jakanut aikaansa New Yorkin ja Suomen välillä ja viettänyt kesiä Itä-Suomessa. Vuosi sitten he asettuivati Helsinkiin tarkoituksenaan viipyä tällä kertaa pidempään.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on avoinna 26.9. klo 23:een asti.
Muokattu 25.9. klo 9:05: Korjattu artikkeliin taiteilija Eva Ryynäsen nimi oikein.
Lue myös: