Lastenhuollon sijoitukset vähenivät Seinäjoella voimakkaasti ensimmäisen koronakevään ja -kesän aikana.
Kun muita palveluita ajettiin koronan takia alas, myös huostaanotot vähenivät. Todennäköisesti tämä johtui siitä, että tietoa perheiden tilanteista ei ollut. Sen sijaan viime syksystä tilanne muuttui voimakkaasti ja lastensuojelun eri muodoille sijoituksineen on ollut kasvavaa kysyntää.
Lasten ja perheiden ongelmiin pitäisi puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, etteivät tilanteet pääse kärjistymään, kertoo Seinäjoen lastensuojelun johtaja Janne Pajaniemi.
– Mitä aikaisemmin tiedämme, sitä aiemmin voimme pohtia, mikä on se paras yhteiskunnan apu perheille. Ongelmat saattavat kärjistyä, jos yhteydenpito sosiaalihuoltoon kärsii esimerkiksi koronan takia. Mitä nyt on puhuttu koululaisten pahasta olosta ja mielenterveyspulmista, niin kyllä se näkyy lastensuojelussa merkittävästi ja perhesosiaalityön piirissä erityisesti.
Hyvinvointialueelta toivotaan leveämpiä hartioita lastensuojeluun
Seinäjoella on kaupungin omissa yksiköissä 20 laitoshoitopaikkaa, jotka ovat jatkuvasti täynnä. Loput noin 90 huostaanotetuista on yksityisten yritysten hoivissa. Kymmenkunta lasta on sijoitettu Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle.
Maakunnan ulkopuolisiin sijoituksiin turvaudutaan, jos paikkaa ei löydy lähempää tai lapsella on tukiverkostoja sijoituspaikkakunnalla. Etelä-Pohjanmaalta puuttuu myös erityisen huolenpidon EHO-yksikkö, joissa hoidetaan eniten tukea elämässään tarvitsevia.
Janne Pajaniemi toivoo, että perustettava maakunnankokoinen hyvinvointialue lisäisi lastensuojelun resursseja. Esimerkiksi Seinäjoella on laskettu, että pelkästään kaupungin oma väestöpohja ei riitä oman yksikön avaamista kiireellisiä sijoituksia varten. Koko maakunnan väestöpohjalla tilanne voisi olla toinen.
– Toivon että laitoshoidon ja ehkä myös vaativan laitoshoidon osalta, että meillä olisi tahtotilaa ja osaamista ehkä ihan perustaa tarpeita vastaava yksikkö, jossa voitaisiin hoitaa esimerkiksi kiireellisiä sijoituksia.
Kiireellisiä sijoituksia hoidetaan nyt pääasiassa kokeneissa sijaisperheissä. Kiireellisessä sijoituksessa lapsen hoitotarve on lain mukaan arvioitava 30 vuorokaudessa, mikäli aika esimerkiksi hoitopaikan löytämiseen ei riitä, määräaikaa voidaan jatkaa toisella 30 päivän jaksolla.